perjantai 10. helmikuuta 2017

Pysyviä liitutaulupiirroksia kalkkimaalipintaan

Jeanne d´Arc Living Vintage Primer & Sealer -testissä


Miten saa pastelliliitukukat pysymään kalkkimaalatulla pinnalla? Koristelin Ikea-jakkaran kukin ja pinkin boheemilla kalkkimaalauksella. Kurkkaa millainen tuli!

Ikea-tuoli somistettiin taaperotytön huoneeseen sopivaksi.


Piirsin ihania  kukkia kalkkimaalilla maalattuun tuoliin. Minulla oli pitkään ollut ajatus liitutaulukukista huonekaluihin.  Mietin pitkään millä sitoisin pastelliliidun kiinni, sillä siveltimen vedot sotkisivat kauniit ja herkästi sotkeutuvat liitukuviot. Jotenkin ajattelin, ettei normi fiksatiivi toimi huonekalujen pinnoilla.

Facebookin kalkkimaalarit ryhmässä on kuhistu viime aikoina Jeanne d´Arc Living Vintage Primer &Sealerista, joka on täysin mattaa lakkamaista ainetta. Olisikohan sen nimi mattalakka suomeksi?  Sillä voi pohjustaa kalkkimaalit tummien huonekalujen ja kankaiden pinnoille sekä sitoa maalatun pinnan pyyhkimistä kestäväksi. Sitä voi myös käyttää decoupage-tekniikkaan. Sain ihmeainetta purkin kiitokseksi Sisustus Nostalgiasta kalkkimaalauksen ilosanoman levittämisestä blogissani. Kiitos vain, tarpeeseen tuli! 


Koristeita kyltteihin ja huonekaluihin



Saadessani purkin käsiin  tiesin että tästä aineesta saisin sen fiksatiivin kaltaisen kiinnityksen huonekalujen pintaan ja kaivoin pastelliliidut esiin.

Taiteilijoiden pastelliliiduissa on paljon pigmenttiä ja niillä on helppo piirtää koristuksia. Vanhasta desinfiointiaine-purkista syntyi hyvä sumutepullo mattalakan levitystä varten.

Näitä samoja kukkia oli kesällä häiden pöytäkartassa klik. Kaukaa ne näyttävät erilaisille, niin kuin maalaukset.


Testikohteena oli Ikea-jakkara. Maalasin ensin kalkkimaalilla levyn pinkiksi. Eikö olekin ihana sävy? Sitten maalin kuivuttua levitin ohennettua Primer & Sealeria  maalikerroksen päälle.  Maali muuten imee tuota ainetta ja  kovalla hinkkauksella koko maali saattaa lähteä liikkeelle, niin ainakin tuolin ylimmälle laudalle kävi. Ei haitannut, en olisi noin hienoa boheemia maalausta osannut itse lähteä tarkoituksella tekemään.

Jakkaran pintaan tuli kaunis boheemi pinta. Se syntyi ihan vahingossa.

Kun primeri&sealeri oli kuivunut kunnolla aloin piirtämään sen päälle pastelliliiduilla kukkakuvioita. Tulipa kauniita!  Mietin tovin miten saisin sealerin levitettyä kukkien päälle, kun sivellin ei tule kysymykseen. Näppäränä tyttönä tein vanhasta desinfiointiaine-purkista sumuttimen. Sekoitin siihen puolet vettä ja puolet Primer & Sealeria ja suihkuttelin sitä varovasti piirroksien päälle. Annoin kuivua ja suihkuttelin taas lisää. Kukat pysyivät kauniisti tuolin pinnassa, vaikka kostutettuna näytti sille, että ne katoavat.


Piirustusliitujen materiaali on muuten samaa, kuin kalkkimaalissa joten ei siis ihme, että ne sopivat yhteen. Tykkään piirtää pastelliliiduilla, koska pigmentti levittyy kauniisti ja pintaan saa elävyyttä pyyhkimällä sitä sormella tai säämiskällä.


Lopputulos oli kaikin puolin hyvä! Kukat näyttävät upeille ja pysyvät nyt hienosti kiinni tuolissa! Nyt kun testiversio on julkistettu voin lähteä kokeilemaan, siihen oikeaan kohteeseen ideaani. Nyt tiedän millä koristelisin pysyviä lautakylttejä häihin. 



Kukista tuli aika ihania ja nyt ne ei lähde rapusta irti. Tähän varmaan toimisi myös joku muukin vesiohenteinen mattalakka.


Tuolin voisi kokonaan maalata kalkkimaalilla pinkiksi. Jeanne d´Arc Living Vintage-kalkkimaalissa on suloisia sävyjä. Tämän sävyn nimi on Faded Rose.  


Riittäisivätkö nämä kukat kukkailotteluun? Maljakossa on vain tulppaaneja.

Pastellikukkia häiden pöytäkarttaan
Ikea-tuolin muodonmuutos
















Reiman nettikauppan oli tullut lisää kokoja. En tiedä ehtiikö uusi puku talvilomalle, pidetään peukkuja..

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Vihreä tee lisää luovuutta?

Miten ihmeessä ehdit tehdä tuon kaiken?


Mikä on luovuuteni salaisuus? 

Moni on varmaan ihmetellyt miten ihmeessä ehdin askarrella ja touhuta kaikenlaista. Blogiin ilmestyy kuvia asioista, joiden kanssa olen pakertanut tunti tolkulla ja samaan hengenvetoon kerron mitä ollaan lasten kanssa touhuttu. Niin ja tosiaan, ihan kaikki ei pääse edes blogiin.

Kerron salaisuuden luovuuteni kumpuaa joutilaisuudesta. Se on ehkä suurin luovuuden lähde maailmassa.  Miten vihreä tee sitten lisää luovuutta ja miten ihmeessä voin olla joutilas?

Itselläni ainakin vihreä tee toimii piristeenä. Siinä on hirveä määrä kofeiinia, ainakin siltä tuntuu.  Se laittaa aivot juoksemaan ja elimistö huutaa saada tehdä jotain. Teekupposen jälkeen tunnen, kun luovuus valuu sormiin saakka kihisten ja silmäni etsivät kohdetta mitä voisi tehdä. Teestä tulee energiaa  lisää ja olo tuntuu joutilaalta. Sohvalta on noustava heti ja haettava tekemistä. Kahvi ei toimi minulla niin.

Haittapuolena olen huomannut, että tekisi mieli valvoa aamun pikkutunneille asti jonkin kyhäelmän parissa.  Ei väsytä ollenkaan. Silloin on sitä omaa aikaa, kun muu perhe nukkuu. Aivot vain surraavat uusia ideoita ja kun ne ideat muistaisi vain kirjoittaa ylös.


En ole ihan varma onko teen juonti tervettä, koska sillä on niin isot vaikutukset minuun. Luulisi, että lasten kanssa temuamisen jälkeen olisi jo valmis unille. Yleensä olenkin.  Raskausaikana ja imetyksen alkuvaiheessa vihreää teetä en uskaltanut juoda lainkaan. Luin jostain, että foolihappoa ei imeydy kunnolla vihreän teen kanssa. Tarvittavan annoksen syömiseen olisi mennyt tolkuttomasti appelsiineja, niin tee sai jäädä. Eihän kofeiinikaan ole hyödyksi raskausaikana.

Yritän saada teellä muutaman kilon liotettua pois. Vihreä tee kuulemma liuottaa rasvaa ja sillä saisi jopa rasvaisia astioita puhtaaksi. Tuosta tulikin mieleen, niin kuntoilu syö minun luovuuden. Kurja kun omaan aikaa pitää priorisoida. Nyt ovat menneet luomistyöt kuntoilun edelle. Ehkäpä kevääksi sitten joku rantakuntoon projekti ja jättää sitten käsityöt ja myös tee vähemmälle.

Kuppi vihreää teetä piristää, ehkä liiaksikin.  

Tämä uusi teebuumi sai alkunsa taas kerran, kun kävin Teeleidissä klik ostamassa Lutakko-teetä. Ihan parasta ikinä!  Saatan hauduttaa pienen pannullisen teetä ja hörppiä sitä vielä kylmänä pitkin päivää. Se toimisi hyvin teebuffassa. Toinen suosikkini on Pukka Clean Matcha Green. Uusi ihana teetön teekokemus tuli kofeiinittomasta Pukka piparminttu-lakritsiteestä. Sain sitä mieheltä synttärilahjaksi, ehkäpä se oli vinkki.



Olimme lähdössä synttärijuhliin ja siksi minullakin oli päällä muutakin kuin juoksutrikoot. Kupillinen teetä ennen lähtöä. Miehestäni on tullut jo mukiin menevä kuvaaja. ♡

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Ompelin hortensiamekon ja rusettipannan

Äiti teki! 

Suloinen hortensia on nätti söpölle tytölle. Ompelin itse digitrikoosta taaperolle mekon ja rusettipannan. Panta sopi myös meidän vauvalle.


Trikoosta oli helppo ommella rusettipantoja. 


Ompelin meidän pienelle tytölle  sinisen hortensiamekon. Kannoin ompelukoneen keittiönpöydälle ja aloin etsiä mekon kaavaa Pienen  trikoomekoista. Hyvä että olin jo toipunut Nosh-pöksyjen ompelusta, kun samalla inspiraatiolla olin jo tilannut kasan trikoita Majapuusta.

Löysin ihanan digitrikoon johon oli kuvioitu  lyijykynällä luonnosteltuja hortensioita. Ihastuin kuosiin ensisilmäyksellä. Kukat vievät ajatukset kesään.

Minua oikein poltteli se into millä lähdin mekkoa tekemään.  Kokeilin tehdä siistit aukot samasta kankaasta leikatuilla suikaleilla, mutta nyt ajatus jäi vaivaamaan olisiko pitänyt kuitenkin käyttää resoria. Tämä on ensimmäinen tekemäni trikoomekko ja hetken jo mietin, että myös viimeinen.





Kaula-aukkoon ompelin samasta kankaasta pienen käännöksen.


Pieni halusi muotikuvauksiin aurinkolasit, ne kuulema kuuluvat asuun.



En tiedä mikä ompelukoneessa on taas. Se kiukuttelee kovasti ja alalanka menee suikerolle. Nyt vasta jälkeenpäin ajattelin, että jos vika on ompelulangassa. Mekon ompeluun meni kolme iltaa, sillä jouduin purkamaan sykkäräisiä saumoja ja yrittämään aina uudelleen. Säätelin vipuja ja ompelin testejä, sitten kun sain hyvän ompeleen, niin kone saattoi kesken helman ompelua tikata ihan mitä sattuu. Meinasin purskahtaa itkuun ja heittää satasen singerini pihalle.

En antanut periksi, en sitten millään. Ei siis ihme etten ole ikinä rakastanut ompelua. Joskus ompelin vaatteita ihan käsin, kun en jaksanut tapella. Oli se silloin mukavaa kun oltiin koneen kanssa väleissä. Täytyy käydä ostamma uusi ompelulanka, voihan se olla että hommaan löytyy niinkin yksinkertainen ratkaisu.

Toivottavasti se on niin, sillä Kesäheinän mekko odottaa myös ompelua ja suunnitelmissa on kasa pantoja. Olen niin hurahtanut kivoihin kuoseihin.


Testitilkuista syntyi samalla rusettipanta, tein rusetin halkaistun ympyrän mallilla.



Onneksi mekko on nyt valmis ja Pieni tykkää siitä kovasti. Hän esitteli mekkoaan ja sanoi:" äiti teki". Tiedättekö miten hyvältä se tuntuu? Hivelee äidin sydäntä.

Kaikesta huolimatta palkitsevaa, eikö?



Ihana hortensiakuosi. 




Panta sopi myös vauvalle. Näitäkin olisi pitänyt tehtailla raskausaikana. Pannat ovat niin söpöjä tyttövauvalle, kun hiuksia ei juuri ole. Tämä pysyi myös päässä.




Saatat tykätä myös:


Itse ommeltu morsiusneidon mekko. 
Nosh-pöksyt vauvalle ja taaperolle