keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Arjen sankarit villatakki

Sain ikuisuusprojektin valmiiksi Siperian pakkasiin


Neuloin ensimmäisen villatakkini Dropsin Nepal-langasta. Langassa on 35% alpakkaa ja 65% villaa. Neule ehti sopivasti koville pakkasille ja siitä tuli pitkäkestoinen luottovaate. Ohje löytyi Suuri Käsityö-lehdestä.



Pitkään villatakkiin on ihana kääriytyä kovilla pakkasilla. Se sopii kivasti Hellin One of A Kind-trikoosta ommellun poolon kanssa. Poolon kaava on Jujuna Casual week.



  

Luottoneule Dropsin Nepalista

Alpakkavillainen pitkä neuletakkini on viimein valmis. Pitkään siinä menikin, mutta onneksi se ehti talven kylmimmille pakkasille.

Ihastuin neuletakin mallin maskuliinisuuteen ja se miellytti silmää ensi silmäyksellä. Takissa on vähän  arkkitehtimeininkiä.  Nyt naurattaa kun katson lehden kuvaa klik ja työpaikalla ottamiamme kuvia, miten hyvin saimme tunnelman kopioitua, vaikka alkuperäistä kuvaa en muistanutkaan.

Neulomiseen innoitti kauppojen akryyliset neuletakit. Halusin laadukkaan  pehmeän  villaa ja alpakkaa sisältävän neuletakin ja kun en sopivaa löytänyt päätin tehdä itse. Ajattelin, että muutaman kympin satsaus kunnollisiin lankoihin ei ole paha vastaiskuna vaatteiden kertakäyttökulttuurille. Langaksi valitsin pehmeän alpakkaa ja villaa sisältävän Dropsin Nepal-langan. Luin ettei sitä ole käsitelty kemiallisesti ennen värjäystä ja sitä voi käyttää myös huovuttamiseen.   Tämä oli ensimmäinen villatakkini itselle ja voit varmasti uskoa, ettei tämä jää viimeiseksi.

Villatakkia en ehtinyt höyrytellä vaan se pääsi samantien käyttöön. Ulkona on niin kylmä, että ei juuri haittaa vaikka takista roikkuisi muutama lanka. Tuovathan ne roikkulangatkin lämpöä.






Villatakki  on neulottu 2-kertaisella helmineuleella aloitin neuleen onneksi pahimman neuloosin aikana, jolloin isot osat valmistuivat viikossa. Kahta hihaa olen neulonut jo uudesta vuodesta lähtien. 

Työkaverini Pia Puro otti nämä ihanat kuvat aamukahvilla.   Aloitin työt muutama viikko sitten Muurametaloilla ja voin sanoa jo kotiutuneeni. Ihan mahtava porukka. Sain siis jo yhden ruksin tavoitelistaani.  Täällä alkaa väkisinkin haaveilla omasta talosta ja uudesta sohvasta. 








 

Isoilla puikoilla nopeasti

Oikaisin Suuri Käsityö-lehden 9/2017 30 Jakku- ohjetta käyttämällä 8 koon puikkoja ja paksua Dropsin Nepal -lankaa klik*, jolloin silmukkamäärät pysyivät aloittelijalle kohtuullisina. Suoran mallinen neule oli muutenkin helppo neuloa, kun vain seurasi ohjeen mittoja. Lehden senttimetreissä ilmoitetut ohjeet olivat helppo soveltaa eri puikoille ja langalle.


Takaosaan tuli aloitus silmukoita  72 kappaletta ja olkapäille ja pääntiehen silmukoita jäi 17, 17 , 17.
Etukappaleisiin tuli aloitussilmukoita 32 ja etukappaleen kavennuksen jälkeen silmukoita jäi 25 ennen hartiakavennusta. 

Hihansuiden aloitukseen silmukoita tuli 32 ja leveässä päässä silmukoita olikin kavennuksen jälkeen jo 46. Shaalikauluksen neuloin kaksilla 8-koon pyöröpuikoilla ja siihen tuli 12 kerrosta 2-kertiasta helmineuletta. Reunasta tuli siisti kun  päättelin sen kaksinkertaisella langalla ja pitkillä silmukoilla.    

En ole varma paljonko lankaa todellisessa meni, mutta muistaakseni tilasin 8 kerää Adlibrikselta ja hamstrasin 10 kerää lisää Kärkkäiseltä, kun lanka vain hupeni silmissä. Miinulle jäi vielä muutama koskematon rulla ja jossakin välissä tein tytöille tästä samasta aluslapaset. Oli onni, että erät sattuivat olemaan saman värisiä. 

Lanka on omiaan myös huovutukselle ja ajatuksenani oli, että neuleen pinta huopuisi käytössä pappaneuleiden tavoin.  Nyt neule tuntuu päällä turvalliselta ja lämpimältä pesältä johon voi kääriytyä piiloon


Klikkaa tästä Drops Nepal-lankoihin! 


Odotan, että pinta huopuu käytössä. Oli onni, että uskalsin lähteä kokeilemaan neuletakkia.  Onko sinullakin puikoilla joku ikuisuusprojekti vai ovatko ne tulleet neuloosissa valmiiksi asti? 
















Kuvat on otettu uudella työpaikallani Muurametaloilla

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Samisteluvaatteita Timantista

Timantit on ikuisia-aaa..



Ompelin itselleni ja tytöille JaninnaN ihanasta Timantti-trikoosta puserot. Ihastuin selkeään ja moderniin tyyliin ja poolo on nyt minun lempivaate. 



Sain ommeltavaksi JanninaN ihanaa Timantti-trikoota. Kun näin kuosin ensimmäistä kertaa, niin päässä alkoi soida "Timantit on ikuisiaa". Mikähän biisi se on? Onko tuttu? Minun oli saatava siitä itselle heti uusi työpusero ja tytöille tunikat samisteluun. Raikas valkomusta pusero tuo ryhtiä omaan kotiäitiytyneeseen työlookkiin. Se päällä on nätti olo!

Olen seurannut JaninnaN ompeluksia Instagramissa oman ompeluhurahtamisen alkuajoista saakka ja imenyt inspiraatiota. Haastattelin häntä myös lehtijuttuun. Nyt Janinnalla on Eloise eli JanninaN lastenvaatekauppa Facebookissa ja siellä on on nyt myynnissä tätä hänen itse suunnittelemaa kangastakin. Kuosi on JanninaN tyyliin selkeää ja skandinaavista ja tähän selkeyteen ihastuin itsekin.   JaninnaN Ihan oikea verkkokauppa aukeaa myös lähiaikoina, mutta nyt  kangasta voi tilata lähettämällä fb-kaupan sivulta viestiä.


Klikkaa JanninaN -kauppaan tästä! 




Poolo on helppo vaate töihin. 


JaninnaN  Timanttitrikoo on luomupuuvillaa ja elastaania. Pehmeä trikoo on ihana myös pienille. Pienin neitikin tykkää timanttitunikasta.















































Ompelin itselleni Jujunan Casual Week-kaavalla poolopaidan töihin, sillä se tuntui jotenkin ryhdikkäältä pidettäväksi ilman jakkua. Muokkasin kaavaan vain kaksinkertaiset kapeat hihat pienellä pussilla. Minulla oli kaavan kanssa alussa ongelmia poolokauluksen kanssa, mutta kyseessä oli vain aivojeni oikosulku. Nyt kauluskin onnistui jo leikiten. Näitä pooloja on ommeltu nyt jo kolme työpaidoiksi.

Tytöille tein sitten timanttitunikat. Tunika on leikattu tavallisen peruspaidan (Ottobren Pilkkukisu) mukaan ja siihen on tehty vain lantion kohdalle timanttilevennykset ja pidennetty helmaa.  Nyt ei ole enää aikaa surrutella joka päivä, niin kaavan pitää olla hyväksi havaittu. Näillä on nyt kiva samistella !


Mitä tykkäätte Timantista?


Valkoisella pohjalla kuvio on niin kaunis ja raikas. Siitä tulee mieleen sovittamani Yo Zen-mekko.  Tuo kivaa vaihtelua meidän värikirjoon. Timantti on ihan paras yhdistettäväksi Vimman Tuuliturkin kanssa, joka oli muuten unohtunut kaappiin. Nyt raaskin senkin leikata leggareiksi. Nyt jään odottamaan, kun JanninaN kauppaan tulee Mieli-designin Noran kuoseja.

Voi kun olisi vielä aikaa ommella! 💕💖


Ostin tytöille Sorelit Lekmerin alesta, kun kenkiin ei mahtuneet villasukat ja niitä nyt tarvitaan.  JaninnN Timantti sopii kivasti Vimman Tuuliturkki-leggareiden kanssa. 








Nyt mahtuu villasukat! 


Ei hätää mummit! Nyt ei enää palele varpaita, kun näihin Soreleihin mahtuu ne villasukat. Onneksi ehdin tilata kengät ennen pakkasia ja hyvään hintaan. Vinkkinä noita on vielä jäljellä. Klikkaa Lekmerin aleen tästä klik*!





Voi kun saisi vielä tämmöisen tuolin meille. Kuvat otettu Agorassa, jossa kävimme tutustumassa tietotekniikkamuseoon ja viikonloppulounaalla.



















*Ihana Timantti-trikoo on saatu ommeltavaksi JanninaN-verkkokaupasta.

perjantai 16. helmikuuta 2018

Eka viikko päiväkodissa!

Meillä alkoi päiväkotiarki ensimmäisen kerran. 


Meilläkin alkoi päiväkotiarki. Tytöt menivät ensimmäistä kertaa päiväkotiin. Ompelin molemmille kierrokset  vaatteita Story of Roon joustocollegesta. Aika villi viikko!



Aamuhämärissä syödåän pieni aamupala. Kohta taas mennään! Tytöillä on suloiset uudet reput joissa kulkee pientä tarpeellista. 

Tytöt menivät maanantaina ensimmäisen kerran päiväkotiin ja näin ensimmäisen työviikon jälkeen ei olisi arvannut miten rankalta tämä ralli voi oikeasti tuntua. Koko tunneskaala on käyty läpi kyynelistä huutonauruun. Viiltää rintaan ja pidättelen ikävää, kun vilkaisen päiväkodin ikkunan takana tuijottavia pieniä kasvoja. Mieltä lämmittää onneksi se pieni ajatus, että päiväkodissa on niitä kavereita joita oltiin kovasti kaivattu. Ikävä silti.  Laitan radion kovemmalle, etten ala puskemaan kyyneleitä aamuruuhkassa. Autokaan ei enää kiukuttele aikaisista aamuherätyksistä. Sen tiedät mikä paniikki iskee ensimmäisenä aamuna kun sataa räntää ja pyyhkimet ovat jymähtäneet kiinni paksuun jäähän ja yks kaks kääntyessä etuovi aukeaa ihan itsessään.

Olin uuteen arkeen varautunut ja ompelin tytöille lisää vaatteita Roon-kankaista, sillä eihän sitä alussa ehdi pyykkiä juuri pesemään. Tytöt saivat Zoocchinin reput ja ovathan ne söpöt, kun tytöt tassuttelevat ne selässään portista. Reppu on tärkeä juttu, sillä tytöt ovat katsoneet tarkkaavaisesti naapurin tyttöjen kouluunlähtöä. Niin ja melkein on jo hoidettu ne nimikoinnit!
 En tiedä miten olisin tähän henkiseen muutokseen osannut varautua, mutta tänään ensimmäisen viikon jälkeen aamu oli jo helpompi .



Pukeminen on lähtemisessä se ehkä pahin aikasyöppö. Tytöillä on Ticketin haalarit onneksi ne ovat helppo pukea. Klik  Pienimmän puku on ommeltu Roon Tale of three bears- joustocollegesta.  



Tekisi mieli ommella lisää, mutta nyt pitää vain rauhoittua ja sylitellä tyttöjä koko viikonloppu. Kurkatkaapa Roon sivulle siellä on vielä kangasylläritarjous 3 metriä 36 eurolla!

Klikkaa Roon sivulle tästä! 


Isommalle ompelin keltaisesta Roon Planet Kuinkuu-joustocollegesta puvun. Sitä saattaa vielä saada Roon kangasylläristä. Housut on tehty Paapiin Kaavakirja lapsille leggarikaavalla klik   leveämmällä saumavaroilla ja pusero on tehty OttoBren Pilkkukisukaavalla. Pidensin helmaa takaa aika lailla ja tein alareunaan käänteen resorista.

Miten olette itse selvinneet päiväkotirumbasta ja eroahdistuksesta? Onko sinulla hyviä vinkkejä?



tiistai 6. helmikuuta 2018

Merinovillainen solmuneule

Suuri Käsityö-lehden solmuneule merinovillasta

Ompelin itselleni ohuesta merinovillaneuleesta solmupaidan. Ohjeet vaativat hieman enemmän näppäryyttä, sillä kaavoja ei vain kopioitu läpi piirtämällä. Solmupaidan ohje löytyy Suuri Käsityö-lehdestä.


Neule oli lopulta pikainen ompelus, kun kaavat olivat leikattu. Hyvä, että ehdin aamulla vetäistä sen paininjalan alta ja leikata langat pois, kun mies ja lapset jo istuivat autossa odottamassa.  Flunssailun jälkeen päästiin käymään kaupungilla.  


Sain hurjan inspiraation ommella itselle vähän siistimpää neuletta. Ihastelin jo Suuri Käsityö-lehden tammikuun numerosta solmupaitaa, mutta ajatus jotenkin unohtui. Sitten bongasin saman neuleen ompeluryhmässä ja kun Myllymuksuille tuli edullista merinovillavisikoosia klik  myyntiin, niin homma oli sitä myöten selvä. Oli tehtävä solmua.

Perjantai ja ompelun aika koitti ja tajusin, että kaavat joutui piirtelemään ja mittaamaan itse. Etsin kaavoja arkilta kuumeisesti, mutta ei löytynyt mistään. Ei niitä ollutkaan. Sisulla tihrustin minimaalisella koolla painettuja levähtäneitä mittoja ja viivottimen kanssa jäljensin niitä voipaperille. Onneksi voipaperin leveys oli juuri se tarvittava 37 cm joten teippailemaan ei tarvinnut ruveta ja mittaviivoilla varustettu leikkuualusta oli hirmu kätevä piirustuksen apuna. Epäilin että olisikohan taitossa tullut pieni moka? Onneksi tämä saattoi olla minulle hidaste, mutta ei este paidan ompeluun. Reunat kävin läpi kaksoisneulalla noin sentin leveällä päärmeellä ja loput sitten saumuroin kolmella langalla. Ompelus oli helppo lopulta kun selvisi mitä ommellaan ja mihin. Hih tässä on siis ihan pieni aivonyrjähdyksen vaara!

Saatan muokata kaavaa vielä ja tehdä puserosta pidemmän. Minulla taitaa pituus mennä siihen leveyteen. Ompelemani koko on 40/42. Täytyy sanoa, että tuli ihan nätti näin itsetehtynä. Itseasiassa aika ihana!

Solmupaidan ohje löytyy Suuri Käsityö-lehden tammikuun 2018 numerosta.  Painetussa versiossa mitat ovat nuo todella himmeän harmaalla painetut.  Olisikohan ne näkyneet paremmin digilehdessä?Digilehti löytyy vain tilaajille. 



Neule on ihan kiva ja lämmin ja merinon ja viskoosin sekoitussuhde tuntuu käsissä hyvälle ja lämpimälle. Ainut mikä lopulta kangasostoksessa harmitti, että tilasin suinpäin merinoa, joka ei varmaankaan ole muleasingvapaata. Kotimainen neulos kuitenkin. 


Ai niin hauska juttu! Tuijotin peilistä uusien lasieni ruuveja ja tajusin vasta, että ne ovatkin muovin sisään upotetut pienet pääkallot. Vitsi miten siistiä! Alexander Mcqueenit.



Mitä tykkäät neuleesta? Minkä kanssa pitäisit sitä?


































 

Kuinka monta ohjetta teet kässälehdestä? 

Minulla taitaa olla Suuri Käsityö-lehdet aika monelta kuukaudelta irtonumeroina ostettuna. Eikö kannata vain tilata se suoraan?  Uusimman hinta oli 13,90 e. Rahoille saisi paremmin vastinetta jos kokeilisi tehdä kaikki lehden käsityöohjeet eikä vain selailisi kuvia ja imeä vinkkejä odottaen, että seuraavassa lehdessä olisi joku kivempi. Näin melkein itselleni kävi. Haastetta tulisi tammikuun lehden hääpukukaavojen kanssa ainakin niiden käytön suhteen. Nyt ohjeista tekoon menee lisäksi joogapaita.  Tunnetko jonkun joka on tehnyt käsityölehden kaikki käsityöt? Kuinka monta juttua yleensä sinä teet lehdestä?




torstai 1. helmikuuta 2018

Fisupöksyt ja Jujunan Casual Week(end)

Viikonlopun mukava löhöasu.

Testasin Jujunan Casual Week-kaavoja.  Ompelin itselleni poolopaidan ja joustocollegepöksyt. Tilasin kaavat virtuaalisen ompeluryhmän haastetta varten. Vimman Fisut-kuosista tuli päheet pöksyt. 



Minulla oli kaapissa Poppanavakan villatrikoota ja ompelin siitä poolomekon. Samaan aikaan on pari neulejuttua työnalla, mutta ne eivät edisty kun neidit haluavat vuorotellen syliin. Tuosta Nepal -langasta neulon villatakkia ja välipalana syntyi parit lapaset.
Minulla on ollut kaavatestailut käynnissä. Virtuaalisessa ompeluryhmässä oli haaste ja sain sitten kotiini salamyhkäisen kirjekuoren jonka avaamista odotin monta päivää.  Hieman poltteli avata kuori ennen aikojaan, mutta siltikin sain pidettyä pintani. Kuoressa oli Jujunan kaavat tiukalle poolopaidalle ja mukaviin joustocollarihousuihin.  Olin, että plääh en minä nyt vaikeita pöksyjä ajatellut ommella ja tuo poolokin on vähän outo minulle. 

Mutta taas hupsheijakkaa tekaisin poolopaidasta mekon ja sitten olinkin jo surruttamassa  kultakalakuvioisia taskupöksyjä. Nälkä kasvoi taas syödessä ja nyt tykkään kaavoista kovasti. Ne tulevat yleiseen myyntiin myöhemmin. Näiden kaavojen kanssa haasteena oli koko! Ja se ei vain menekkään niin, että otan tuosta 40 koon ja surruttelen niin kuin lastenvaatteissa. Näissä se idea oli, että piti mitata ja verrata kaavaan ja sitten vielä uudelleen mitata. Ja uskokaa pois poolokaulukseni ei mahtunut edes päästä läpi vaikka seurasin kokoa 44 ja jätin vielä saumanvarat.  Ilmeisesti poolon kaava oli miinusväljyydellä ja sen tarkoitus on nuolla jokaista muhkuraa. Venymätön Poppanavakan villatrikoo ei ollut paras valinta miinusväljyyksille, mutta tulos on ihan käyttökelpoinen.

Housujen koko oli onneksi itselleni oikea. Ompelin housut sivusaumattomasti, mikä sopii paremmin kuviollisen joustocollarin kanssa. Kavensin hiukan myös lahjetta ja vaihdoin vetoketjun kuminauhaan.   Tämä oli äärimmäisen opettavainen haaste ja nuo pöksyt istuvat todella hyvin. Testaan kaavaa jämäkämmän kankaan ja vetoketjun kanssa jos saisi vaikka housut ommeltua töihin.


Asuni on kyllä lähempänänä Casual weekend tyyliä neulomisen ja Netflixin kanssa.  Joo ja herkkulaudan.

Ihanaa viikonloppua!

Olen niin haaveillut Minäkö keski-ikäinen?- blogin herkkulautaa ja se oli toteutettava myös nyt kun tytöt ovat ollee flunssassa ja mikään ei muuten maistu.  Katsotaan vain viltin alla piirrettyjä ja napostellaan. 







Tykkään uusista Fisut-pöksyistä. Tätä joustocollegea tuli onneksi hamstrattua housuihinkin.



Minulla on myös uudet silmälasit. Ihanat löytyi huippupalvelun kanssa Sepän Prisman Silmäasemalta. Olin käynyt odottelemassa palvelua jo pariin otteeseen kolmessa eri liikkeessä. Nyt ei tarvinnut odotella ja muutenkin jäi hyvä mieli.      


Osallistuin Mehukekkerin jämätammikuu-haasteeseen  ja tein muutamia yksityiskohtia jämäpaloista kaulukseen ja puseron taakse. Lopputilkkuja olen käyttänyt myös taskuihin. Mies otti nämä kuvat.