Arjen sankarit villatakki

Sain ikuisuusprojektin valmiiksi Siperian pakkasiin

Neuloin ensimmäisen villatakkini Dropsin Nepal-langasta. Langassa on 35% alpakkaa ja 65% villaa. Neule ehti sopivasti koville pakkasille ja siitä tuli pitkäkestoinen luottovaate. Ohje löytyi Suuri Käsityö-lehdestä.

Pitkään villatakkiin on ihana kääriytyä kovilla pakkasilla. Se sopii kivasti Hellin One of A Kind-trikoosta ommellun poolon kanssa. Poolon kaava on Jujuna Casual week.

  

Luottoneule Dropsin Nepalista

Alpakkavillainen pitkä neuletakkini on viimein valmis. Pitkään siinä menikin, mutta onneksi se ehti talven kylmimmille pakkasille.

Ihastuin neuletakin mallin maskuliinisuuteen ja se miellytti silmää ensi silmäyksellä. Takissa on vähän  arkkitehtimeininkiä.  Nyt naurattaa kun katson lehden kuvaa klik ja työpaikalla ottamiamme kuvia, miten hyvin saimme tunnelman kopioitua, vaikka alkuperäistä kuvaa en muistanutkaan.

Neulomiseen innoitti kauppojen akryyliset neuletakit. Halusin laadukkaan  pehmeän  villaa ja alpakkaa sisältävän neuletakin ja kun en sopivaa löytänyt päätin tehdä itse. Ajattelin, että muutaman kympin satsaus kunnollisiin lankoihin ei ole paha vastaiskuna vaatteiden kertakäyttökulttuurille. Langaksi valitsin pehmeän alpakkaa ja villaa sisältävän Dropsin Nepal-langan. Luin ettei sitä ole käsitelty kemiallisesti ennen värjäystä ja sitä voi käyttää myös huovuttamiseen.   Tämä oli ensimmäinen villatakkini itselle ja voit varmasti uskoa, ettei tämä jää viimeiseksi.

Villatakkia en ehtinyt höyrytellä vaan se pääsi samantien käyttöön. Ulkona on niin kylmä, että ei juuri haittaa vaikka takista roikkuisi muutama lanka. Tuovathan ne roikkulangatkin lämpöä.

Villatakki  on neulottu 2-kertaisella helmineuleella aloitin neuleen onneksi pahimman neuloosin aikana, jolloin isot osat valmistuivat viikossa. Kahta hihaa olen neulonut jo uudesta vuodesta lähtien. 

Työkaverini Pia Puro otti nämä ihanat kuvat aamukahvilla.   Aloitin työt muutama viikko sitten Muurametaloilla ja voin sanoa jo kotiutuneeni. Ihan mahtava porukka. Sain siis jo yhden ruksin tavoitelistaani.  Täällä alkaa väkisinkin haaveilla omasta talosta ja uudesta sohvasta. 

 

Isoilla puikoilla nopeasti

Oikaisin Suuri Käsityö-lehden 9/2017 30 Jakku- ohjetta käyttämällä 8 koon puikkoja ja paksua Dropsin Nepal -lankaa klik*, jolloin silmukkamäärät pysyivät aloittelijalle kohtuullisina. Suoran mallinen neule oli muutenkin helppo neuloa, kun vain seurasi ohjeen mittoja. Lehden senttimetreissä ilmoitetut ohjeet olivat helppo soveltaa eri puikoille ja langalle.

Takaosaan tuli aloitus silmukoita  72 kappaletta ja olkapäille ja pääntiehen silmukoita jäi 17, 17 , 17.

Etukappaleisiin tuli aloitussilmukoita 32 ja etukappaleen kavennuksen jälkeen silmukoita jäi 25 ennen hartiakavennusta. 

Hihansuiden aloitukseen silmukoita tuli 32 ja leveässä päässä silmukoita olikin kavennuksen jälkeen jo 46. Shaalikauluksen neuloin kaksilla 8-koon pyöröpuikoilla ja siihen tuli 12 kerrosta 2-kertiasta helmineuletta. Reunasta tuli siisti kun  päättelin sen kaksinkertaisella langalla ja pitkillä silmukoilla.    

En ole varma paljonko lankaa todellisessa meni, mutta muistaakseni tilasin 8 kerää Adlibrikselta ja hamstrasin 10 kerää lisää Kärkkäiseltä, kun lanka vain hupeni silmissä. Miinulle jäi vielä muutama koskematon rulla ja jossakin välissä tein tytöille tästä samasta aluslapaset. Oli onni, että erät sattuivat olemaan saman värisiä. 

Lanka on omiaan myös huovutukselle ja ajatuksenani oli, että neuleen pinta huopuisi käytössä pappaneuleiden tavoin.  Nyt neule tuntuu päällä turvalliselta ja lämpimältä pesältä johon voi kääriytyä piiloon


Klikkaa tästä Drops Nepal-lankoihin! 

Odotan, että pinta huopuu käytössä. Oli onni, että uskalsin lähteä kokeilemaan neuletakkia.  Onko sinullakin puikoilla joku ikuisuusprojekti vai ovatko ne tulleet neuloosissa valmiiksi asti? 

Kuvat on otettu uudella työpaikallani Muurametaloilla. 

Viliskantin neuletakki merinovillasta

Joulunajan touhuilua!

Neuloin Adlibriksen Baby Merinosta neuletakin ja pipon. Nautin neulomisesta, kun saa vain istua aloillaan ja antaa puikkojen viuhua. 

En tiedä miksi, mutta kuvio on hieman erilainen kuin ohjeessa. 

Sain viimein valmiiksi jo melkein ikuisuusprojektiksi luulemani neuleasun. Neuletakki on lämmin ja se on juuri hyvä ostosreissuille, kun toppahaalari otetaan pois. Kaupoissa on vähän viileää pelkässä trikoopaidassa. Pitäisi neuloa vielä pöksyt tammikuun pakkasia varten ja uusi pipo.

Löysin vanhasta Kotiliedestä kauniin mallin ja edellinen  takki menikin isosiskolle. Ihastuin neuleen yksinkertaiseen, mutta niin kauniiseen kuvioon. Nyt lankana on Adlibriksen Baby Merinoa klik* ja väri on dusty pink. Lankaa kului 4 tai 5 kerää. Minusta väri on enemmän laventeli, kuin pinkki, mutta lila passaa ihan hyvin.

Bongasin ohjeen kirjastossa poistoissa olleesta lehdestä, mutta onneksi Kotilieden ihana ilmainen neuleohje löytyy myös täältä. Neuloin pitkillä  3,5 puikoilla ja  seurasin ohjeen pienimmän koon ohjetta. Siitä tuli hyvä 86/92 -kokoiselle neidille.

 Pipoa kudoin 99 silmukalla ja huomasin, että 90 olisi riittänyt. Kokeilen vielä pipoa uudelleen pienemmällä silmukkamäärällä ja teen yhden kuviokerroksen lisää korkeutta. Minulla oli käytössä pyöröpuikot, mutta kutominen ei luistanut millään. Sukkapuikoilla pipo syntyi lopulta vauhdilla.

Neuletakki sointuu hyvin Sokrun Puutarhassa-leggareiden kanssa. Trikoota löytyy Kikapilta klik..

Löysin ihanat peltinapit Jyväskylän käsityömessuilta mummon kojusta. Ne oli vielä kiinni vanhassa vihreässä paperissa. Nostalgiset eikö?

Joulun odotusta..

Tämä joulunaika boostaa hyvin tekemään valmiiksi ja nyt minulla on ollut parikin juttua puikoilla yhtäaikaa.  Sain päähäni, että tänä vuonna yritän antaa käsintehtyjä lahjoja. Siksi blogissani on ollut hiljaista, kun olen täyttä häkää ommellut, neulonut ja paketoinut. Ehdimme vielä sairastellakin välissä ja pöpö oli sitkeä!  En tiedä olenko koskaan tehnyt näin montaa käsityötä valmiiksi näin lyhyessä ajassa ja ei siltikään tullut sitä tuskaisuuden tunnetta. Kuvaaminen on vähän unohtunut, toki muutamia juttuja on vilahdellut instagramin tarinoissa.

Ja ette usko miten ollaan juostu meidän viliskantin perässä?! Pienin on saanut tossuihinsa niin paljon vauhtia, että kun lattiaa pesee mustikkamehutulvalta pitäisi olla jo keittiössä nappamassa kaapeissa kiipeilevä touhukaksikko kiinni. Tosiaan pienin on kaikkialla isosiskon perässä.

Uskotte varmaan, että nautin neulomisesta? Ihanaa silloin kun saan hengähtää ja olla paikallani hetken aikaa. Neuloa ja katsoa samalla lasten joulukalenteria. Ai niin se joulukalenteri! Blogissani pitäisi olla 23. päivä käsityöjoulukalenterin luukku!  O ou!


Joulu on ihan kohta ja ei ole vielä kiire eikä hoppu. Tehdään yksi juttu kerrallaan ja muistetaan nauttia tekemisestä.

Joko on kiirus?

Neuletakki alpakasta ja neuleohje

Haparointia neuleohjeiden kanssa

Neuloin pehmeän neuketakin alpakkalangasta. Aluksi ohjeet tuntuivat salakielelle, mutta onneksi keskittyminen ja ohjeiden suomennos auttoivat. 

Kaunis vauvan neuletakin ohje on Kotilieden Joulukäsityöt 2013-numerossa. Se on nimellä Klassikko-vauvan asu.  Ohje löytyy täältä! 

Minuun iski neuloosi. Olen pitkään yrittänyt keskittyä neuleohjeisiin, mutta vilkas mieleni juoksentelee yleensä ihan muualla jo seuraavan kolmen rivin jälkeen. Kävin kirjastolla ja siellä oli poistokorissa vanha Kotiliesi kauniine neuleohjeineen. Katsoin, että olisipa kiva tehdä lehden kuvan neule ihan itse. Osaisinpa neuloa noin!

Viime viikot olen painiskellut neuletakin kanssa ja ehdin jopa lukea kirjankin. Jojo Moyes oli niin hyvä, että Kesäheinä söi sen keskelle reiän ja se oli lunastettava lopulta kirjastosta omaksi.

Tuijottelin ohjetta ja pikkuhiljaa aloin hahmottamaan mistä oli kyse. Useimmat silmukat olivat tuttuja, mutta itse neulontatyön lukemisen ymmärtäminen, oli ihan eri juttu. En voinut käsittää mitä tarkoittaa "päätä kappaleen molemmin puolin aina puikon alussa 3x3 s, 4x2 s joka 2 krs.". No fiksuna tyttönä kavensin kolme silmukkaa yhteen ja tietenkin kolme kertaa ja seuraavalla kaksi silmukkaa yhteen neljä kertaa! Sitten lähti jo soitto äidilleni joka suomensi, että joka toisella seuraavalla kolmella rivillä PÄÄTETÄÄN kolme ensimmäistä silmukkaa ja sen jälkeen neljällä rivillä päätetään kaksi silmukkaa. Nyt se tuntuu jo ihan selvälle.

Sitten toinen asia on lanka ja puikkokoko, josta en ole koskaan osannut niin välittää. Vuoden vanhalle tarkoittamani neuletakki sopii ehkä paremmin kolmevuotiaalle ja ei siis ihme, että langan menekki oli ihan toisenlainen.  Ohjeessa puhutaan teetee Helmi -langasta 2,5 -3 puikoilla ja käytössäni oli pehmeää 4 puikolle tarkoitettua alpakkaa ja käytössäni oli pitkät 3,5 puikot.

Tajusin myös, että jos hankkii ihanaa lankaa sitä kannattaa ostaa samaa väriä useampia, eikä kaikkia ihanuuksia yhtä tai kahta kerää. Ilmeisesti tämä on jäänyt päälle, kun neuloin kirjavia lapasia ja sukkia.

Mutta eihän sillä ole niin väliä, lapsellani on nyt lämmin nuttu.

Lankana on Adlibriksen alpakkaa klik* . Alpakka tuntuu ihanan pehmeälle ja pörröiselle, mutta vauvalle langan pitäisi olla Baby Merinoa joka ei kutita. Adlibriksen alpakasta irtoaa pientä haituvaa.

Löysin neuleeseen yhden itse tekemäni keramiikkanapin. Ohjeessa nappeja tulee 5.

Olisihan tuo neule hillitympi, jos se olisi samasta tehty yhdenvärisestä langasta. Onneksi tekemällä oppii ja nämä kokeilut tekevät harrastuksesta mielenkiintoisemman. Nyt muuten tiedän, että voin käyttää teetee Helmi-langan 68/74-koon ohjeita ja  Adlibriksen Alpakka-lankaa klik*koon 98 neuleisiin.

Neulontainto jäi päälle ja  uutta neuletakkia on jo puikoilla. Katsotaan menisikö nyt oikein. Siihen minulla on 6 kerää lilan väristä merinovillalankaa.  Hamstrasin sitä Adlibriksen lanka-alesta.  Ale on voimassa 31.10. saakka ja se on hyvä hyödyntää jouluneuleisiin. Klikkaa tarjoukseen tästä! *klik

Nyt haaveissa on itselleenkin neuletakki, tuottaakohan iso neuletyö liikaa keskeneräisyyden tuskaa, kun se joulukin on jo lähellä?

Ompelin tytöille mekot Nupun hortensiakuvioisesta Syysmuutto-trikoosta. Siinä on jotain Suomi 100-tunnelmaa. Halusin, että mekkoon tulee kunnolla pituutta.