Ompelufestareille! Ommel 2018

Ommel 2018 -ompelufestarit järjestetään Espoossa kesäkuun alussa. Tässä muutamia ajatuksia festareista! Joko on kassit pakattu!  

Festareilla löytyy Jujunan kurssi vetoketjun ompeluun ja Nuppu Print Companyn Nuppu-mekon ompelukurssi. Oma nuppumekkoni kaava on Jujunan Casual Week-poolokaava ja kuosina musteen värinen Nuppu Print Companyn Sydäntalvi.  

No nyt on festarit tulossa, jotka saa jo paininjalan vipattamaan. Parin viikon päästä on ompelufestarit Ommel 2018 Espoon Opinmäen kampuksella. Festareilla on tarjolla luentoja, työnäytöksiä ja huhhuijaa niitä kankaita. Niin ja pääsisi ompelemaan oikein isolla porukalla.

 Mikä tekee festareista festarit on varmaankin se yhteisöllisyys ja että meillä kaikilla on sama himotuksen kiinnostuksen kohde. Joo tiedän, kiinnostus taitaa olla turhan lievä sana käytettäväksi  tähän yhteyteen.

Mielenkiintoiseksi festarit tekee lanit ja koulumajoittuminen. Olisi mahtavaa törmätä ompeluryhmien tuttuihin ja keskustella kaikista rakkaimmasta aiheesta eli ompelusta ja kankaista yön pikkutunteihin saakka. Niin ja surrutella menemään  sydämen kyllyydestä aikuisten kesken. Kerrankin olisi myynnissä sitä ompeluaikaa. 

Haittapuoli olisi tietenkin jos joutuisi  kantamaan koneita, kaavoja tarvikkeita ympäriinsä Ikea-säkissä jos ne viimeiset parkkipaikat menivät nenän edestä. Ja mitäpä jos se viereisessä makuupussissa nukkuva kuorsaa ja oma retkipatja ei täytä prinsessan vaatimuksia. Tottakai nämä asiat kannattaa murehtia kahteen kertaan. Varsinkin jos unohdit mihin kuoppaan piilotit alkoholisi viikkoa ennen festareita, alueellehan niitä ei saanut tuoda.

Niin ja mitä sinne pakataan mukaan? Kannattaako Laneja varten ottaa mukaan kangasta, jos ompelufestareilla ommeltaisiinkin vain festaritarjouksilla? Silloinhan etukäteen leikkaaminen ei onnistu.  Ja uskaltaako sittenkään uhrata uusia trikoita jos keskittyminen on luokkaa varpusella pullakioskilla.

Ja sitten se pahin! Mitä sinne laittaisi päälle? Mikä olisi nyt just se iik ihana kangas joka kääntäisi kaikkien pään. Ehtiiköhän se perille ajoissa? Näen jo silmissäni, että siitä sitten surrutellaan jotain kauhealla kiireellä ihan juuri tuntia ennen lähtöä ja sen epäonnistuttua kaapaiset kaapista jotain epämääräistä. Vai voisiko olla mahdollista ommella vaihtovaatteet festareilla?


No niin, älä mieti!  No panic! Muista kertoa vielä miehelle, että olet lähdössä!

Katso ohjelma ja herkut! Klikkaa festareille tästä! 

Käykö tämä festarimekosta? Mitä jos siellä on helle? 

Oletko sinä lähdössä festareille? Kuvat: Pia Puro

. 

Neuletakki alpakasta ja neuleohje

Haparointia neuleohjeiden kanssa

Neuloin pehmeän neuketakin alpakkalangasta. Aluksi ohjeet tuntuivat salakielelle, mutta onneksi keskittyminen ja ohjeiden suomennos auttoivat. 

Kaunis vauvan neuletakin ohje on Kotilieden Joulukäsityöt 2013-numerossa. Se on nimellä Klassikko-vauvan asu.  Ohje löytyy täältä! 

Minuun iski neuloosi. Olen pitkään yrittänyt keskittyä neuleohjeisiin, mutta vilkas mieleni juoksentelee yleensä ihan muualla jo seuraavan kolmen rivin jälkeen. Kävin kirjastolla ja siellä oli poistokorissa vanha Kotiliesi kauniine neuleohjeineen. Katsoin, että olisipa kiva tehdä lehden kuvan neule ihan itse. Osaisinpa neuloa noin!

Viime viikot olen painiskellut neuletakin kanssa ja ehdin jopa lukea kirjankin. Jojo Moyes oli niin hyvä, että Kesäheinä söi sen keskelle reiän ja se oli lunastettava lopulta kirjastosta omaksi.

Tuijottelin ohjetta ja pikkuhiljaa aloin hahmottamaan mistä oli kyse. Useimmat silmukat olivat tuttuja, mutta itse neulontatyön lukemisen ymmärtäminen, oli ihan eri juttu. En voinut käsittää mitä tarkoittaa "päätä kappaleen molemmin puolin aina puikon alussa 3x3 s, 4x2 s joka 2 krs.". No fiksuna tyttönä kavensin kolme silmukkaa yhteen ja tietenkin kolme kertaa ja seuraavalla kaksi silmukkaa yhteen neljä kertaa! Sitten lähti jo soitto äidilleni joka suomensi, että joka toisella seuraavalla kolmella rivillä PÄÄTETÄÄN kolme ensimmäistä silmukkaa ja sen jälkeen neljällä rivillä päätetään kaksi silmukkaa. Nyt se tuntuu jo ihan selvälle.

Sitten toinen asia on lanka ja puikkokoko, josta en ole koskaan osannut niin välittää. Vuoden vanhalle tarkoittamani neuletakki sopii ehkä paremmin kolmevuotiaalle ja ei siis ihme, että langan menekki oli ihan toisenlainen.  Ohjeessa puhutaan teetee Helmi -langasta 2,5 -3 puikoilla ja käytössäni oli pehmeää 4 puikolle tarkoitettua alpakkaa ja käytössäni oli pitkät 3,5 puikot.

Tajusin myös, että jos hankkii ihanaa lankaa sitä kannattaa ostaa samaa väriä useampia, eikä kaikkia ihanuuksia yhtä tai kahta kerää. Ilmeisesti tämä on jäänyt päälle, kun neuloin kirjavia lapasia ja sukkia.

Mutta eihän sillä ole niin väliä, lapsellani on nyt lämmin nuttu.

Lankana on Adlibriksen alpakkaa klik* . Alpakka tuntuu ihanan pehmeälle ja pörröiselle, mutta vauvalle langan pitäisi olla Baby Merinoa joka ei kutita. Adlibriksen alpakasta irtoaa pientä haituvaa.

Löysin neuleeseen yhden itse tekemäni keramiikkanapin. Ohjeessa nappeja tulee 5.

Olisihan tuo neule hillitympi, jos se olisi samasta tehty yhdenvärisestä langasta. Onneksi tekemällä oppii ja nämä kokeilut tekevät harrastuksesta mielenkiintoisemman. Nyt muuten tiedän, että voin käyttää teetee Helmi-langan 68/74-koon ohjeita ja  Adlibriksen Alpakka-lankaa klik*koon 98 neuleisiin.

Neulontainto jäi päälle ja  uutta neuletakkia on jo puikoilla. Katsotaan menisikö nyt oikein. Siihen minulla on 6 kerää lilan väristä merinovillalankaa.  Hamstrasin sitä Adlibriksen lanka-alesta.  Ale on voimassa 31.10. saakka ja se on hyvä hyödyntää jouluneuleisiin. Klikkaa tarjoukseen tästä! *klik

Nyt haaveissa on itselleenkin neuletakki, tuottaakohan iso neuletyö liikaa keskeneräisyyden tuskaa, kun se joulukin on jo lähellä?

Ompelin tytöille mekot Nupun hortensiakuvioisesta Syysmuutto-trikoosta. Siinä on jotain Suomi 100-tunnelmaa. Halusin, että mekkoon tulee kunnolla pituutta. 

Syksyn kaunein pipo?

Pipoja merinovillasta ja Nupun hortensioista

Ompelin ehkä syksyn kauneimman pipon. Päällinen hortensiakuvioista kukkatrikoota ja vuori lämmintä merinovillaa. Merinovillaan on liitetty sana Mulesing. Mitä se tarkoittaa?

Ompelin syksyn kauneimmat pipot, ainakin omasta mielestäni. Pipoissa on päällä hortensiakuvioista trikoota ja vuorena lämmintä merinovillaa. Ihastuin jo kesällä NuppuPrint Companyn tulossa olleeseen hortensiakuvioiseen Syysmuutto-kuosiin. Kun kangas viimein ilmestyi  sitä oli tilattava heti. Nyt sitä on joustocollegenakin.


Hortensiat lintuineen ja liloine virnoineen näyttivät niin kauniilta kuvassa ja vielä kauniimmalta, kun sen paketista avasin. Ai niin! Otin sen nauhalle! Alapuolella on paketinavausvideo!

Ompelin siitä samantien pipot itselleni, tytöille, kummitytölle ja mummille. Ihanat pinkki ja harmaa sopivat talvitakkiini ja tyttöjen softshelleihin. Ja kuosi on pipoon todella kaunis.  Puolimetriä hortensiaa ja puolimetriä merinovillaa riitti hyvin viiteen pipoon ja kahteen  tuubihuiviin, joten siihen nähden kankaiden hinnat posteineen tuntuivat melkein kohtuullisilta. 

Tyttöjen tuubihuivissa on 2/ 3 merinovillaa ja sitten loput kaksinkertaista kukkatrikoota. Pipot on tehty taas kerran Paapii Pipo-kaavalla klik* ja oma kaavakoko on L. Adlibriksellä on toimituskulut yli 10 e ostoksiin 0 euroa, jos miettii tuon kirjan hankintaa tai  "parin" lankakerän. Klikkaa kirjaan tästä

Merinovilla on interlockia ja tilasin sen Käpyseltä.  Metrin palasta puolet riitti myös huiviini. Pala on vielä ompelematta, mutta se on jo ollut menossa mukana. Jännä, ettei kangas ole vielä purkaantunut. Ehkä ompelen sen vielä, kunhan ehdin. 

Jotenkin tuntuu nämä itsetehdyt pipot ihan loistojutuilta ainaisiin pipo-ongelmiin.

Meillä on taas kerran samanlaiset pipot. 

Merinovilla ja Muleasing 

Kun metsästin edullista merinovillaa, niin törmäsin usein tekstiin:" 100% Muleasing-vapaa". Mietin, että mistäköhän myrkystä on kyse ja valitsin merinovillat, jossa tuo teksti luki oikein isolla. Nyt viimein ihan mielenkiinnosta lähdin sitä Googlettamaan. Kyse ei ollutkaan myrkystä vaan ihan muusta.

Kuvahaku näytti järkyttäviä kuvia verisistä lampaiden pepuista ja mulesing paljastui kirurgiseksi toimenpiteeksi, jossa lampaan pepusta leikataan ihoa pois, jotta siihen kasvaisi arpikudos.  Tuo leikkaus tehdään merinolampaille, koska arpeutuneeseen ihoon ei muni lihakärpänen, niin kuin kosteaan peppuvillaan. Menetelmällä estetään kärpäsen tuomat haavatulehdukset ja kivuliaat sairaudet kun toukat alkavat kaluta lihaa.  Kuulostaa ihan järkevälle.  Huono puoli leikkauksessa on, ettei siinä käytetä kivunlievitystä ja nahan skalpeeraus tuo varmasti kipua niityllä juoksenteleville karitsoille vielä pitkään.  Jäätävää.

 Mitä enemmän näihin juttuihin havahtuu, sitä alkaa enemmän pohtia oman kuluttamisen vaikutuksia. Ensimmäinen askel on tiedostaminen. Pitää myös muistaa, että jokaisella on lupa tehdä valintansa itse.

Sain itselleni edullisen mulesing-vapaan merinovillahuivin. Kangas on vain leikattu ja kietaistu kaksin kerroin. Paljonko säästin? 

Lämmintä syyslomaa! 

Sydäntalvi ja unelmahaalarit tyttönupuille

Ompelin tytöille haalarit Nupun suosikkikankaasta. Kurkkaa ohje!

Ompelin tytöilleni ihanuuksia! Suloinen haalaripuku suloiselle tyllerölle. Kuosina ihana Sydäntalvi. 

Haalaripuku on mukava kävelemään opettelevalle vauvalle. 

Olen kuolannut jo pitkään Nuppu Print Companyn Sydäntalvikangasta ja haaveillut, että saisipa siitä tytöille mekot. Kangaserä loppuu miltein aina, joten oli onni, että sain palan yhteistyönä. Olin niin iloinen kankaasta, että ompeluprojekti alkoi samantien. Tuntuu kuin olisin harjoitellut ompelua pelkästään tätä projektia varten. Ainakin ompelu sujui!  Ehkä se johtui siitä,että tiesin saavani tytöilleni maailman suloisimmat vaatteet.  Kuosi on ainakin minusta nyt kaikkein suloisin.  Iso kiitos Nupulle!

Onneksi unelmat voivat toteutua, jos uskaltaa tarttua ideaan. Se jäi minulle vahvasti mieleen, kun juttelin Nupun Jennin ja Satun kanssa. He olivat ryhtyneet tuumasta toimeen ja vuoden työn jälkeen heillä on käsissään ihana oma yritys ja pakottain upeita kankaita ja nyt vielä ihan oma lastenvaatemallisto. Ei ihme, sillä Nupun kukkakuosit kääntävät pään. He lupailivat, että uusia kuoseja tulee kausittain ja nyt viimeksi nettikauppaan ilmestyi Satun kuvittaman Yö-kirjan kukkaset ja sitten ne ihanat Nuppu-lastenvaatteet! Klik*

Koska ompelu sujui päätin jakaa ohjeen myös teille. Kysy ihmeessä, jos tuntuu että ohjeista puuttuu jotain. Kuminauharypytykset olivat helppo ommella. Alalankana on kuminauhalankaa ja ommellaan vain suoraa. Kuminauhalanka pitää vain muistaa solmia

Jätin pukuun hieman kasvunvaraa, jotta puku mahtuu vielä heinäkuun helteissä. Sydäntalvikuosi on parhaimmillaan selkeissä leikkauksissa. Frillamekossa kuvio häviäisi. 

Olin jo kaivamassa tuttuja mekkokaavoja esiin, mutta sitten halusin kokeilla jotain muuta. Halusin jotain sellaista mitä on helppo pukea päälle kun lähdetään kaupungille, juhliin tai kylään.

Löysin Pienen vanhan suosikkihaalarin ja muistin miten paljon sitä pidettiin silloin kun se mahtui päälle. Haalari on kuin mekko, mutta sen kanssa ei tarvinnut etsiä sopivia leggiksejä. Seisomaan ja kävelemään opettelevalle haalari on niin kiva juttu!

Vauvan Unelmahaalarin kaava

Unelmahaalarin Ompeluohje:

Tarvitset:
1 m kangasta
kuminauhaa kaula-aukkoon
Kuminauhalankaa
Vaatteen väristä ompelulankaa ja
5 kpl neppareita

Leikkaa:
3 paria nappilistakaarretta ( leikataan toinen peilikuvana)
2 kpl hihapalaa kaksinkerroin taitettuna
2 kpl housu ja paitaosaa yhdistettynä. Säädä pituutta lapsen mittojen mukaan. (Mittaa haarasta kaula-aukkoon ja lisää 5 cm)
1 kpl  haarakiila ( salmiakin muotoinen pala jossa sinistä. Syntyy kun leikkaa housunhaaraa kankaasta. Käännä palaa 90 astetta. )
2 kpl  7,5 cm korkeaa ja kaavan lahkeen leveää  resoripalaa tai samaa kuosia. Käytetään kaksinkertaisena.
1 kpl 3 cm leveää resoria tai samaa kangasta kaula-aukkoon. Pituutena voit käyttää omaa päänympärystä. Sillä kaula-aukkoon pujotetaan kuminauha.


Ompele:

Ompele ensin haarakiila takakappaleeseen.

Ompele nappilistakaarreparien päät yhteen 3 erilliseksi kaareksi. Huomaa,  että kaaresta tulee  silloin saman muotoinen kuin huosun haara.

Ompele kaksi nappilistakaarta yhteen. Tee sauma sisäkaaren sisäpuolelta. Leikkaa kaaren päät avonaisesta reunasta hiukan viistoon. Ompele kaari kiinni takakappaleeseen ja haarakiilaan.


Huolittele jäljelle jääneen kaaren ulkokaarre ja ompele sisäkaarre kiinni etukappaleeseen.


Ompele kuminauharypytykset puvun yläosaan 6 kpl etu ja takakappaleeseen. Käytä alalankana kuminauhaa ja ylälankana vaatteeseen sopivaa. Minulla oli ompelukoneessa tikin pituus 4. Jätä kuminauhaa pätkä aloitukseen ja lopetukseen. Muista solmia!  Ne voi halutessaan päätellä.


Ompele etu ja takakappaleet yhteen kainalosta lahkeeseen päihin sisäpuolelta  ja omplele lahkeet sisäosasta nappilista kaarteiden päätyyn asti.


Ompele hihapalojen pisimpään suoraan päärmeet.

Ompele hihat, niin että päärmeiden päät tulevat kainaloon ja taite olkapäähän.

Ompele kaula-aukkon päärmeen päät yhteen renkaaksi. Ompele ensin kiinni toinen puoli sisäpuolelta. Pujota kuminauha kaula-aukkoon ja kiinnitä sieltä täältä nuppineuloilla. Ompele päärme sisäpuolelta, kantaten reunat sisään. Jätä pieni aukko kuminauhalle, vedä kuminauhan päät ulos ja päättele kuminauhan päät yhteen, kun  kaula-aukko om mielestäsi sopiva. Ompele kuminauhan kolo kiinni.

Kiinnitä nepparit nappikaarilistoihin. Huomioi että neppari tulee kiinni takaosan ulkopuolelta ja etuosan sisäpuolelta.

Ompele lahkeiden resorit tai samaa kangasta olevat suikaleet renkaiksi nurjalta puolen. Taita kaksinkerroin.  Ompele kiinni lahkeisiin nurjalta puolelta.

 Päättele ja leikkaa langanpätkät. Tässä vaiheessa vaate on jo lapsen päällä, kun ei millään malta odottaa!

Nepparit oli helppo kiinnittää! 

Kesähatun lieri on kaksinkertainen ja taitettu alareunasta.  Pipon yläosaa on madallettu. 

Haalarikaavassa on Raglan-hihat. Se on ihan paras kun siitä voi tehdä niin monenlaista. Minulla oli jo ensimmäisiä haalareita varten kaava valmiina, tosin kokoa piti lisätä kasvaneelle Kesäheinälle.

Ideana oli että rypytän yläosan kuminauhalangalla ja pukuun pukeudutaan alakautta neppariluukusta. Muutin kaavaa, niin että pukuun tuli väljyyttä,  haaraan tuli neppariliuskat ja leikkasin lyhyemmän hihan.

Isosiskon haalarit puetaan yläkautta selässä olevasta aukosta joka on kiinni napilla. Silloin haaran nappilistoja ei tarvita.

Nyt kun vain riittäisi lämpöisiä kelejä, jotta puku pääsee käyttöön. Onneksi lämpöä riitti. 

Isosiskon Unelmahaalarin kaavan piirsin leggarin etuosan kaavan ja raglapaitakaavan yhdistelmällä. Takana on napillinen selkä-aukko, josta haalari puetaan päälle. Nyt kelpaa humputella mummin kanssa kaupungilla. 

Käykääpä osallistua Nupun pipoarvontaan Facebookissa klikkaa sinne tästä. Arvonta päättyy 28.5. Klo 18.00

Osallistun näillä nupuilla joka viikonloppuiseen Mansikkatilan mailla kukkailotteluun!

Frozen-mekko lasten juhliin

Äidin ensimmäiset tylliunelmat

Ompelin tytöille tylliunelmia. Hieman hirvitti lähteä tekemään Frozen-mekkoa ihan itse, mutta Pieni kriitikko ja tuleva Frozen-asiantuntija oli tyytyväinen lopputulokseen. 

Itsetehtyyn Frozen-mekkoon otin mallia ilmapallon pienestä kuvasta. Minulla ei taida olla vieläkään hajua miltä oikea mekko näyttäisi. Värit osuivat hienosti yhteen leijuvan mallin kanssa. 

Ihanaa, ihanaa meille on koittanut prinsessa-aika! Melkein kyyneleet vierivät onnesta, kun Pieni kertoi haluavansa prinsessamekon naamiasjuhliin.  Ajattelin että ompelen vanhoihin mekkoihin vain tyllialushameet ja mekot muuttuvat sitten prinsessamekoiksi. Hieman saattoi kihota hikihelmet otsalle, kun Pieni ja iskä sanoivat melkein yhdestä suusta, että mekon piti olla Frozen-mekko. O ou!  

Taas pelastuin himohamsterin kätköjen aarteilla. Niin, en edes muista miksi ostin useamman metrin meren vihreää tylliä, tai kymmenen vuotta sitten pussillisen paljetteja, mintun vihreästä satiininauhasta puhumattakaan. Niin ja keneltä löytyy merenvihreään tylliin sattuva samanvärinen ompelulanka ja ihan sattumalta?  Autossa oli vaatesäkki menossa kierrätykseen ja sieltä poimin vanhan Espritin t-paidan mekkomateriaaliksi. Ehkäpä näiden tarkoitus oli olla pienen prinsessani juhlamekko. Joskus tuntuu että hyvät jutut vain loksahtelevat paikoilleen!

Ei ollut paha tehtävä, mutta veihän se aikaa. Mekko oli helppo ommella ja ihan varmasti ostan seuraavankin kerran pehmeää tylliä jos sitä tulee vastaan. Voisi tehdä tyllihameen jopa itselle.

Täytyy sanoa, että minua ei haittaa tippaakaan, vaikka materiaalit odottavat inspiraatiota, sillä kaapit ovat tyhjentyneet kovasti viime aikojen käsityöbuumin myötä. Ja voihan se olla että juuri nämä kaapissa lojuvat tavarat lisäävät inspiraatioiden määrää, sillä olisihan se aika kurjaa etsiä inspiraatiota kaupasta, kun ruokaostoksillakin pää lyö tyhjää.

Mekosta tuli lopulta hieno ja vapun juhlat olivat aivan ihanat kaikin puolin. Voin ruksia listaan taas yhden jutun yli, mitä itse aina pienenä halusin. Ihana, että näitä prinsessajuttuja voi elää taas uudelleen.

Frozen-mekon huiviyläosa sidotaan löysästi kiinni takaa. Tylli ei purkaudu, joten se oli helppo vain leikata ja ommella kiinni. 

Etuosaan ja kaula-aukkoon ompelin käsin pieniä paljetteja. Kaula-aukossa ja hihoissa oli mintun vihreää satiininauhaa. 

Miten Frozen-mekko tehtiin?

Leikkasin ensin tavallisella trikoomekkokaavalla palat vanhasta pitkähihaisesta t-paidasta ja ompelin kokoon. Valmiiksi ommeltu paidan helma toimi mekon helmana ja hihoista sai leikattua näppärästi pienemmät. Tajusin, että olisin päässyt helpommalla jos olisi ollut valmis trikoomekko valkoinen tai vaaleansininen. No pääsinpä ompelemaan.

Leikkasin sitten kainalon kohdalta trikoomekon poikittain halki, jolloin mekkoon tuli empire-tyylinen leikkaus.

Leikkasin 10 cm pidemmän palan tylliä sen koko leveydeltä ja vielä toisenkin palan takaosaa varten. Ompelin tyllin etuosan ja takaosan palat yhteen reunoista. Sitten harsin pitkillä pistoilla yläosan reunaan rypytystä varten langan ja rypytin yläosan kiristämällä lankaa.

Lopuksi ompelin rypytetyn tyllin kiinni halkaistun trikoomekon palojen väliin. Sain rypytyksen menemään tasaisemmin kun nuppasin saumat trikoomekon saumojen kohtaan.

Viimeiseksi ompelin kaula-aukkoon satiininauhan ja ompelin siihen käsin pieniä paljetteja.  En malttanut lopettaa, vaikka tässä vaiheessa mekko näytti jo hyvälle.

 Leikkasin vielä yhden leveyden tylliä ja tein siitä huivimaisen yläosan. Harsin sen kiinni muutamilla pistoilla ja sen idea oli että se solmitaan rusetiksi taakse. Loppu ilta menikin sitten paljettien ompelussa tyllihelmaan ja yläosaan.

Kesäheinälle ompelin trikoomekon alle tyllialushameen. Se oli helpoin ikinä. Taitoin tyllin ja ompelin sen kiinni resoriin. Resorin olisi voinut leikata vaikka lyhyeksi käyneistä housuista. 

Muistatteko vielä kun kerroin ommelleeni tähän pukuun tossut? Niin ne pysyivät jalassa muutaman hetken ja pari hetkeä myöhemmin myös sukat hävisivät jaloista. Taas kerran!  Tämä ihana Nuppu Printin Lumilija trikoo oli löytö käsityömessuilta.

Meillä oli ihana vappu ja nautimme juhlista!  

Kurkatkaapa Facebookin puolelle, sinne on ilmestynyt uusia kirjoittamiani lehtijuttuja. Lisäilen niitä sinne sitä mukaan, kun niitä tulee vastaan.  Jos blogi on uusi tuttavuus, niin sitä on helppo selata blogit.fi-sivuilla. Sieltä näkee yhdellä silmäyksellä kiinnostavimmat jutut. Bloggerissakin saa seurata. ♡

 Kommenttia saa jättää nimettömänäkin.. ♡♡

Söpöt kerhotossut ja pohjat korkkikankaasta

Tossuja Pienelle kerhoon ja  seisomaan oppineelle vauvalle

Tein itse tossuja. Pienet kangaspalat saa kulutettua kerhotossuihin ja korkkikangas toimii hyvin tossunpohjana. Kurkkaa millaiset tossuista tulivat! 

Korkkikangas on taipuisaa ja hylkii vettä. Vaikka kangas onkin korkkipuuta se on silti pehmeää ja taipuisaa. 

Minulla oli tossuhuuma. Sain vinkin naapurin Tiialta ja oli pakko myös kokeilla kerhotossujen tekoa.

Tossut ovat siitä hyvä ompelus että siihen voi käyttää ne rakkaat jämätilkut. Näiden tossujen kangas on Nuppu Printin Lumililja klik ja aion tehdä tytöille kankaasta muutakin, niin saan kivan asukokonaisuuden.  Taas kerran oli kuosirakkautta ensisilmäyksellä. Mietin jo millaiset tossuista tulisi neuleena, mutta ehkä se on sitten talven juttu.

Minulla oli messuilla Ullakalta saamaa korkkikangasta klik* ja se toimii hyvin luiston estona tossun pohjassa. Sen sanotaan olevan vegaanista nahkaa. Ja ei ihme, sillä se tuntuu pehmeältä ja lämpöiseltä. Minulla on haaveissa tehdä laukku tästä samasta korkkikankaasta. Mitä sinä tekisit?

Huopa oli äidiltä saatua parkaa. Siitä onkin jo tehty lippapipon lipat, heijastinjoululahjat ja nyt tossunpohjat.

Kokeilin tehdä tossunpohjia myös keinotekoisesta mokkanahasta. Näissä vauvan tossuissa on vahvikkeet kärjissä, sillä vanhat tossut olivat kärjistä puhkikuluneet, koska niillä myös ryömitään.

Miten tossut tehtiin?

Piirsin kaavan vanhoja rikkinäisiä tossuja (Tämä oli kai se syy miksi sitä säästin) mukaellen, mutta nyt varteen suunnittelin Tiian vinkin mukaan resorin. Taaperon tossuun käytin kengän pohjallista ja mallasin siihen sopimaan tuon kengän etuosapalan isompana. Jos haluat kaavat, niin laita kommenttia.

Leikkasin trikookankaasta kengän etuosan kaaren ja suorakaiteen muotoisen takaosan. Sitten leikkasin pohjapalat korkkikankaasta ja niiden kaveriksi paksua parkaa.  Kaksinkertaista resoria tuli tossujen varsiin. Vauvan tossussa resori oli 14 cm leveä ja 5,5 cm korkea ( kaksinkerroin) saumavaroineen. Taaperon tossussa 18 cm leveä ja 6,5 cm korkea ( kaksinkerroin) saumavaroineen.

Ompelin ensin trikookankaiset osat kiinni sisäpuolelta kahdella saumalla. Niitä sovittelin pohjaan ja ompelin uudelleen.  Vauvan tossuun ompelin kärkivahvikkeen.

Kääsin kankaan oikeanpuolen ja korkkikankaisen pohjan vastakkain ja ompelin suoralla pistolla päällisosan kiinni pohjalliseen nurjalta puolelta. Tämä oli pienissä tossuissa hieman haastavaa. On muuten hyvä kokeilla meneekö ompelukoneen neula läpi huovasta ja korkkikankaasta.

 Ompelin resorin päät yhteen rullaksi nurjalta puolelta. Käänsin rullan kaksin kerroin, jolloin sauma jää sisälle. Resorin ompelin tossuun kiinni nurjalta puolelta, niin että käänsin tossun nurinpäin ja työnsin resorin tossuun sisään.

Sitten ihastelin kätteni jälkeä ja tein toiset tossut. Ensimmäiset ovat aina ensimmäiset.

Tässä vähän mallia miten tossut tehtiin.

Ompelin kangasosat ensin kokoon ja sitten kiinnitin sen pohjaan kiinni. 

Ilmoitin Pienen kerhoon ja Kesäheinä on noussut seisomaan ja työntämään taaperokärryä. Ajatella hän täytti jo 9 kk. Tossujen kanssa kävely onnistuu mukavammin myös ulkona, ainakin vähän paksumman pohjan kanssa kesällä.

Ulkokäyttöön tarkoitettuja kuoritossuja voisi kokeilla tehdä itse. Nälkä vain kasvaa syödessä. Nyt vauvalla on ulkona  kuoritossut klik* ja niiden sisällä on mummin tekemät huopatöppöset. ( äidilläni on myös käsityöblogi)

 Mietin missä sitä ensi syksynä ollaan. Niin vaikeaa kuvitella olevansa töissä, mutta ei kai sitä voi ikuisiksi ajoiksi kotiinkaan jäädä? Onneksi kerhotossut tai tarhatossut ovat nyt valmiina ja uusia saa sitten lisää kun nämä kuluvat puhki.

Tulipa hauskat tossut! Minun nupuilla on nyt nuppu-tossut.

Sitten on kyllä pakko näyttää nämä toista kertaa kukkivat orkideat, vaikka aiheeseen eivät liity mitenkään.  Purkki on häälahja ystävältä.

Ihania! Ihanaa viikonloppua! Jos blogini on sinulle ihan uusi postauksiani on helppo selata blogit.fi:ssä. Ai niin se vappu! Käykääpä Facebookin puolella lukemassa vappuvinkkejä ja muita lehdissä olleita juttuja. 

Kiertelyä Kädentaidot -ja Antiikkimessuilla

Ihastuksia ja löytöjä!

Tiedättekö mikä on pahin yhdistelmä himohamstraajalle? Kädentaito, Antiikki ja keräily ja Hyvinvointimessut olivat samaan aikaan Jyväskylässä. Hienot messut! Tuli paljon uusia ideoita, esillä oli kauniita käsitöitä, hyviä materiaaleja ja taitavia tekijöitä. Pöytien ympärillä pyöri paljon harrastajia ja mietin olenko nähnyt tuon ja tuon eri facebook-ryhmissä.

Vanja Sealla on ihania neuloksia ja hieman jäi harmittamaan etten ostanut kangasta tunikaan. Nämä kankaat ovat paksua neulosta ja niistä syntyisi kaunis tunikaneule. Pitää käydä häntä katsomassa Fiskarssissa, kun sinne päin osuu tai tilata pala nettikaupasta. Ihana räyh-kisu! 

Kauneven ihanat kissahousut ja kuosin suunnittelussa on ollut mukana myös ekaluokkalaisia. Niin söpöt! Kauneve löytyy myös Weecosista! 

Oma koukutukseni oli kankaat ja ihastuin kissakouseihin! Niitä oli  Kaunevelta klik ja Vanja Sealta klik. Olen niin innoissani siitä miten uusia kuoseja luomupuuvillassa pulpahtehtelee joka puolelle ja miten valtavasti on valikoimaa kotimaisissa lastenvaatteissa ja varsinkin jos tekee itse.

 Voi apua, onko minulla ompelukuumeen lisäksi kissakuume?

Nuppu Print Companyn kankaat, kortit ja pussukat olivat niin ihania. En oikein osannut valita, minkä kukkasen ottaisi.. 

Olin kuin karkkikaupassa. Mitä te olisitte valinneet! Nuo PaaPiin-kuosit ovat niin söpöjä! 

 Nuppu Print Comppanylla klik oli oma kaunis osasto ja sieltä oli pakko ostaa ainakin yksi pieni kangaspala. Nupun kuosit taitavat olla uusi Letti, sillä kukkia näkyy nyt joka puolella. Pieni jo tilasi itselleen mekon Nupun kankaasta. ♡ Kyllä äiti tekee!

Indie Fabricsin osastolla kävin moikkaamassa PaaPiin klik Anniina Isokoskea, häntä haastattelin lehtijuttuun aikaisemmin.  Heidänkin osasto oli kuin karkkikauppa, jossa oli hyvät messualennukset. Linkkaan jutun Facebookkiin, niin voitte kurkata sen sieltä!

Mitä uutta? Uusin löytö oli korkkikangas, josta voi ommella laukkuja, tyynynpäällisiä, lippiksiä ja mitä nyt sattuu keksimään. Sain rullan Ullakalta klik testaukseen. Päässä pyörii niin monta juttua mitä tuosta kankaasta voisikaan tehdä. Se toimii niin hyvin modernin skandinaavisen sisustuksen aallossa. Kangas tulee myyntiin verkkokauppaan näinä päivinä.

Sitten ihastuin munien maalaukseen. Ylin kuva on juuri noista Pisanka-munista. Jyväskylässä on ihan oma munien maalausryhmä Taitokeskuksessa klik torstaisin. Syvä huokaus, tuo tekniikka soveltuu niin moneen!

Yksi suosikkiosastoistani on vanhan rouvan ylläpitämä, josta löytyy vanhan ajan käsityötarvikkeita. Ostin häneltä pitsin joka on kiertänyt häissä, ristiäisissä ja monissa jutuissa mukana. Nyt ostin lisää pieniä pitsejä joita raaskin ommella tyttöjen mekkoihin. Niin ja nuo napit! Hänellä on usein osasto eri messuilla Jyväskylässä. 

Mitä sinä ompelisit korkkikankaasta? Kangasta myytiin 50-70 cm paloina ja sitä voi tiedustella Ullakalta klik*. 

Viereisessä hallissa oli myös antiikkimessut, jossa oli vielä suomalaista designiä, keräilyharvinaisuuksia ja sitä antiikkia. Jäin juttelemaan myyjälle ja mies kertoi että oli kerännyt kaikkea mahdollista kallista, kaunista ja nyt viimein hän huomasi, ettei niitä enää tarvitsekaan. Hän myi niitä yksitellen pois kaiken sen keräilyn jälkeen. Suuri määrä aikaa, tilaa ja tietysti rahaa kiinni tavarassa.

Mihin sitä oikeasti tarvitsisi 2500 euron lautasta? Ehkäpä rahalla voisi saada muunlaistakin onnea. Kaipiaisen lautaset olivat kadehdittavan kauniita ja kyllä haluaisin sellaisen vielä joskus. Onneksi minulla on kuva jota voin ihastella, mutta onhan se erilainen kuin se tunne, että omistaa jotain. Vai onko?

Niin ja ne Nanny Stillin Harlekiinit! Voi ihanuus!

Birger Kaipiaisen Duetto-lautanen. Myyjällä oli näitä isompinakin. 

Nämä ovat oma päiväuneni! Nanny Stillin Harlekiinit, jouduin jättämään heidät osastolle. Hei, hei kaunokaiset ehkä me näemme joskus!

Kurkkaa mitä kotiin lähti instan puolella ja millaisella asulla käytiin virpomassa! Klikkaa instaan!