perjantai 24. maaliskuuta 2017

Munkkipeppu treenipöksyissä

Asukuvia salilla ja vyötäröllä pysyvät treenihousut


Mitä teidän kesäkuntoon kampanjalle kuuluu? Kävin ottamassa asukuvia lähisalilla ja kurkkaamassa miltä peppu näyttää uusissa pöksyissä.

Tykkään uusista treenipöksyistä klik*.  Löysin  pöksyt joissa on reisille ja pepullekin tilaa.  Ei purista, eikä tipu, ja lahkeetkin ovat sopivat. Outoa.  Nyt ihastelen  niitä kuvissa  ja tykkään aina vaan enemmän. 


En muista olinko lankuttamassa vai punnertamassa, mutta pitäisi aloittaa Tikis vatsalihashaaste uudelleen.


Kesä on jo lähellä ja olen yrittänyt välttellä liikuntaa kaikin voimin. Nyt viimeaikojen tekosyinä ovat olleet flunssa ja saumuri. Imetys on saanut aikaan kyltymättömän munkkihimon. Oi, voi! Just niin osuva yhdistelmä.

Onneksi sain Cellbesiltä blogiyhteistyönä uudet treenivaatteet ja se nosti takamukseni ylös sohvalta syömästä munkkeja. Tuijottelin itseäni peilistä ja kurkkasin miltä peppu näyttää nykyään. Hei, sinä siellä mitä kuuluu rakas booty?!

 Sain itseni siis salille tänään ja oikeasti minua ei kiinnostanut sali ollenkaan, vaan se millaisia kuvia sieltä saisi. Hauskaa, että liikunnan inspiraationa voi ollakin toinen harrastus. Tein treeniä kevyesti ja huomasin, että treenikuvia ei voi feikata. Lopulta en olisi halunnut vielä kotiin, mutta mies piti vapauttaa töihin.

Auts! Salikärpänen puraisi!



Kuutamokyykky?

Tykkäsin Cellbesin treenipöksyistä* salilla vielä enemmän, sillä ne pysyivät vyötäröllä paremmin, kuin merkkivastaavat ja korkea vyötärö ei rullaantunut vatsamakkaroiden alle. Housut olivat jopa mukavat päällä.

Useissa housuissa reidet ja peppu eivät meinaa mahtua ja sopivassa koossa vyötärö jää liian suureksi. Silloin treeniä tehdessä on melko varmaa, että vilahtaa kuutamo.  Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin kahvakuulatunnílla kyykyn aikana tippuvat housut!!

Varmaan joku muukin on ihastunut näihin samoihin pöksyihin, sillä kivoja treenihousuja löytyy isossakin koossa, jopa 62-64!!. Omani ovat 38-40.


Flunssan jälkeen on hyvä aloittaa pienillä kuulilla. Kahvakuula on pitänyt selkäni kunnossa jo monta vuotta. Jos luulet joskus käyneesi tosi rääkillä kuulatunnilla, niin käyppä joskus moikkaamassa Kuulajussia!  

Tykkäsin myös Cellbesin treenipaidasta klik*. Siinä on ihana kuvio kiva materiaali ja  se peittää hyvin  maharötkön. 


 Kyykkyjä, kyykkyjä. 

Nyt ratkesi monta ongelmaa. Löytyi kiva sali läheltä, johon voi mennä milloin vain ilman autoa ja eikä tarvitse hävetä kun pöksytkin pysyvät päällä. Luulen, että käyn tuolla ensi viikolla uudestaan. Olisi ihana saada tämä raskauden jälkeinen olotila kevenemään. Pitää luvata olla parempi minä myös itselle. <3 <3





Tässä alekoodia Cellbesille!
Syötä alekoodi kassalla, niin saat 10 euroa alennusta + ilmaiset toimitukset! Koskee vain uusia rekisteröityneitä asiakkaita. Minimiostos 30 euroa. Alennusta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.
Kassalla käytettävä koodi4828

Aiheesta lisää

Kääk! Mekko ei mahtunut ja kolme viikkoa häihin!

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Sirkuskortti ja liimaa sormissa

Syntymäpäiväkortti veljenpojalle

Askartelin hauskan sirkuskortin tuulihyrrineen veljenpojalle. Kortti koostuu erikoisista yksityiskohdista jotka tuovat mielenrauhaa tekijälle.

 ♡♡ Kyltti on askarreltu teepaketin pahvista.


Askarteluun menee yleensä hetki jos toinenkin. Kun muuten turvaudun yksiväriseen selkeyteen, niin korteissa kuvioilla leikkiminen on ihan mahtavaa!


Nyt syntyi sirkus-kortti veljeni pojalle. Löysimme Pienen kanssa paperinastoja käydessämme viettämässä yhteistä shoppailuaikaa. Pieni löysi nastat askarteluhyllyltä ja tiesin heti mihin ne kuuluvat.  Pieni on ihan paras tuomaan ideoita kortteihin. Olen niin halunnut tehdä pieniä  hyrriä, mutta pienet nastat ovat puuttuneet ja asia ratkesi kuin itsestään.

 Minulla on tuulihyrristä mielleyhtymä vappuun ja vapun kautta päästään ajatuksissa sirkukseen, joka on aina vappuisin kotikaupunkini hiekkakentällä. Ja sirkus on hauska teema syntymäpäiväkortissa ja arvatkaa vaan, että päässä soi edelleen Minä soitan harmonikkaa-biisi. Eniten haastetta antoi paperiaskarteluhaasteen teema: oranssi, valkoinen ja musta. Vaikeaa tehdä korttia näillä väreillä ilman että kortista tulee synkkä ja halloween-teemainen.

Oman lisänsä korttiin tuo rautalanka. Näköjään nimen kieputus ihan ohuesta langasta onnistuisi helposti vaikka istumapaikan nimikointiin. Tätä pitää kokeilla uudelleenkin.



Massapalloilmapalloja! 

Rautalangasta pyöritetty nimikyltti. 


Silloin mennään ylikierroksilla, kun asiat jäävät painamaan ja pyörimään, ettei ajatuksista pääse yli.  Korttiaskarteluun on hyvä purkaa ylimääräinen höyry, sillä se vie ajatukset ihan muulle. Askartelu vaatii niin paljon keskittymistä, että se työntää pyörivät asiat sivummalle pala kerrallaan. Pyörre purkautuu leikellessä paloja ja tahti tasaantuu. Puutarhan hoito on myös yksi hyväksi havaittu keino hiljentymiseen. Jotta haastetta olisi vielä enemmän negatiiviset ajatukset pitää jättää askarrellessa pois, sillä olisi kurja lähettää synkkiä ajatuksia.

Tuulihyrrät ovat tehty silkkipaperista, hammastikuista ja paperinastoista.
Onnea tädin murulle! Olet suurenmoinen! 


iik! LÖYTÖJÄ! Alkoi tänään Iiittala-kaupassa! 

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Vaatteita vauvalle ja kankaiden kuosisuosikit!

Onko olemassa lääkettä ompelukuumeeseen?


PaaPiin Twigs-trikoosta syntyi pusero ja loppu Noshin Huippu käytettiin housuihin. Ompelukoneellakin saa nättiä aikaiseksi.

Uskokaa pois, ennen kuvien ottoa molemmilla oli sukat. 

Ompelin vauvalle ompelukoneella trikoovaatteita. Kesäheinä sai uudet housut, paidan. Käytin aikaisemmin tekemääni jumpsuitinkaavaa molempien ompeluun. Täydellinen kaava! Tässä otetaan vielä haparoivia askeleita ompeluharrastukseen, mutta tunnen jo suurta voiton riemua, että saan aikaan jotain ihan oikeasti käytettävää.  

Ihan hyvin näitä on voinut tehdä ompelukoneellakin, mutta se vie ihan liikaa aikaa. Kaula-aukot tuottaa, vielä ongelmaa, mutta kyllä se siitä. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan! Löysin PaaPiilta ihanaa Twigs-kangasta  ja resorina on Noshin puuteria. Se on ihan super ihana ja tuntuu niin hyvälle ja pehmeälle sitä hivellessäni.



Kesäheinällä oli hieno poseerausasento. ♡
Noshin puuterinvärinen resori sopii ihan kaikkeen ja ihan kaikkialle sitä on ommeltukin.

Sormiani kuumottaa! Odotan kuumeisesti sitä saumuria. Olen joutunut vähän hiljentämään ompelutahtia, että kankaita olisi jäljellä kun se koneeni on viimein täällä. Tilasin sen Janomen Englannista. Tulisipa se jo, minulla on niin paha ompelukuume. Siihen ei varmaan ole muuta lääkettä kuin ompelu.


En uskaltanut ostaa sitä Lidl:n Singeriä. Ajattelin, että tarvitsen saumurin joka sallii hölmöyteni. Nyt haluan vain huristaa sauman kerralla kiinni ja unohtaa hyppymyttylankojen purkamiset ja ommella hermoja menettämättä sauman yhdellä kerralla kiinni.


Oma satasen Singeri toimii nyt taas. Ilmeisesti suurimmat ongelmat ompelukoneessa ovat olleet huonosti asetettuja lankoja ja langan pätkien jumiutumista alalankalokeroon tai oikeastaan kaikkea mahdollista. Singerissä kuuluu käyttää omaa neulaa, sillä ongelmat loppuivat vaihdettuani neulan ja putsattuani koneen. Ja hommaa hankaloittaa kun pakitus hajosi takuuajan jälkeen.


Pidetään sormia ristissä, etten tilannut uutta murheenkryyniä.
Nyt jokainen sauma on ommeltu ensin suoraan ja tikattu siksakkia perään.

Muutama kangas odottamassa.



Halusin esitellä mitkä ovat omat kuosisuosikkini. Edelliset kankaat pitää käyttää ensin pois ja sitten pääsisin tilailemaan :


Nämä löytyvät PaaPiilta. Iso Hippu, Ompeluhuone, Twigs, Talvi, Linnea neuloo, Jussi.


Majapuun ihanuudet:Tiikeri, Hortensia, Ilmapallo, Lehti, Mustat kuviot, Ötököitä

Mikä on sinun kuosisuosikki? Laita ihmeessä linkkiä niin päästään yhdessä kuolaamaan! ♡♡♡

Niin jos blogi ei ole tuttu, niin muita postauksia on helppo selata blogit.fi:ssä.

Meillä on vielä vähän flunssa ja on vähän veto pois. Pysykää kuivina ja lämpiminä! Ihanaa viikonloppua!



tiistai 14. maaliskuuta 2017

Keinutuolin uusi väri kalkkimaalilla, onko pakko maalata kaikki?

Mitä jättäisin maalaamatta?


Maalasin lasten keinutuolin pinkiksi kalkkimaalilla. Katselen päivittäin ympärilleni ja mietin mitä voisi maalata ja onko pakko ylipäätään maalata?

Meillä keinutuolissa katsotaan Muumeja ja Mashaa. Siinä on mukava istua ja temppuilla.

Pääsiäisen kukat ovat jo purkissa ja mietin kovasti milloin se pääsiäinen olikaan. 



Maalasin tytön keinutuolin pinkiksi kalkkimaalilla. Sävy on oikeasti Faded Rose ja sain purkin joululahjaksi mieheltä. Keinutuoli oli ennen punainen, samanlainen kuin minulla oli Pienen ikäisenä. Ostin keinun kirpputorilta synttärilahjaksi ja nyt se on joka päivä kovassa käytössä.

Mietin mitä maalaisin seuraavaksi. Listalla ovat olleet sellaiset esineet jotka ovat meille täysin sopimattomat, jolla ei ole tunnesidettä ja sellaisia, jotka eivät paljon paina jos kävisi "hassusti". Tosin Pieni ei halunnut, että keinua maalataan, paitsi sen jälkeen kun hän sai itse sutia uutta väriä niin sitten asia oli kunnossa. Se tunneside olikin jollakin muulla. Hups!

Kalkkimaalaus on helppoa ja kun maalaa jotain pientä nälkä maalaamiseen vain yltyy. Nopealla huiskaisulla tavara kuin tavara vaihtaa väriä. Tähän ilmiöön liittyy kyllä vahvasti se kysymys mitä kannattaa jättää maalaamatta? Nyt Facebookin maalausryhmässä ei saa tähän enää vastausta, joten sieltä kyllä katosi vertaistuki ja kohta katoaa myös blogilinkit tai siis katosivat, kun nekin kiellettin.

Blogiani voi tulla seuraamaan Facebookkiin klik*.


Itse mietin joka päivä, miltä haluan kotini näyttävän ja mitä voisin maalata. Tykkään kyllä kovasti kun hienoja vanhoja huonekaluja on maalattu, mutta tykkään kyllä niiden alkuperäisestäkin lookista. On kyllä pakko sanoa, että en halua täysin maalipintaista kotia meille, sillä liika maalattu pinta vie kodista sitä elävyyttä. Ja mitäpä sitten, kun kalkkimaalatut jutut tulevat  sitten kohta korvista ulos? Täytyy miettiä.



Keinusta tuli jotenkin sympaattinen hempeän pinkkinä ja se raikastaa ilmettä kummasti.  Meillä koti alkaa muistuttaa kirpputoria. No hetki näin ja huone muuttaa taas näköä. Minulla on KonMarin antama tavoitekuva päässä mitä kohti mennään. Lähellä ollaan.

Sanoin miehelle että jos lähestyn Bruno-heppaa pensselin kanssa, niin estä kaikin voimin. ♡♡ 

Kun kotona on siistiä, niin on kiva kun saa kukkia esille. Näiden perunanarsissien nimi on Bridal Crown.

Pienen linnun MakroTex-valokuvaushaasteena on kukka. Annetaan kaikkien kukkien kukkia. ♡




Muita kalkkimaalattuja juttujani
löytyy täältä! Klikkaa tästä.

















Olipa hyvä alennus, niin oli pakko jakaa! Löytyi mulle ja miehelle talvitakit muutamalla kympillä.

Nyt Elloksella alennusta 50% jo alennetuista tuotteista merkitty Poistomyynti-merkillä. Koodilla: Ilmoita kassalla tarjousnumerosi: 355883. Voimassa 16.3. asti. Klikkaa tarjoukseen tästä! Klik*

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Ruusukepipo PaaPiin kaavalla ja haaveissa saumuri

Ompelumania vain jatkuu..


Sain lisää pontta ompeluun saadessani Paapiin Kaavakirjan. Nyt syntyi pipo. Onko ihan hukkaan heitettyä rahaa laittaa se Lidl:n saumuriin?


Mies ehti ottamaan muutaman kuvan piposta ennen kuin se saatiin postiin. 

Sain viimein avattua PaaPiin kaavakirjan klik* ihan tosi tarkoituksessa. Ompelin ensimmäisen piponi ihan oikealla kaavalla. Jännää.

Mietin pitkään mitä tekisin/ antaisin nuorelle neidolle lahjaksi joka mahtuisi kirjekuoreen.  Onneksi on tämä innostus päällä ja pöytä notkui hyviä kankaita. ( Hirveä himo tilata lisää) Tuo Noshin Huippu on ihan huippu joustocollegekangas. Pipon toiselle puolelle ompelin raidallista jerseytä ja pipo on tosi kiva myös nurinpäin. 

Minulle jäi ylimääräistä kangasta, joten ompelin siitä käsin vielä ruusukkeen. Sen harsin kiinni koruneulaan, jolloin ruusukkeen voi siirtää jos pipoa haluaa pitää kummin päin vaan. Niin tai vaikka takkiin.

Tädin pieneltä murulta tuli jo viesti että, " se pipo oli ihana <3". Minustakin piposta tuli kiva ja olisin voinut pitää sitä vaikka itse. Hyvä malli kerrassaan! Pipo on tehty PaaPiin kaavakirja lapsille klik*  kaavasta ja koko on M. Halkaisin vain pipokaavan kahtia, jotta sain sisäpuolelle oman väriset kaistaleet. Kukka syntyikin sitten omasta päästä. 

Osasin! Jes!

Kangasruusukkeesta tuli aika söpsö.



Pipo on sisäpuolelta siniraitainen ja se on aika kiva myös näin päin.

Ompelukoneeni on seissyt jo pari viikkoa keittiön pöydällä. Joka päivä tekee mieli ommella jotakin, tosin aikaa ei siihen ole. Jokaisen sauman joudun huolittelemaan vielä siksakilla ja ompeluun menee tuplasti aikaa sen kaiken säätämisen päälle. Päättelin että ompelukone ei ehkä enää riitä tähän yhtälöön. Aikaa on vähän ja haluaisi kovasti saada valmista. Minä niin haluan saumurin! 

Lidlissä olisi maanantaina Singerin saumuri 149 eurolla. Haaveilla saa, mutta onko tuo hukkaan heitettyä rahaa? Ehkäpä joku lukijoistani ravistaa minut hereille, että:  "Haloo me ollaa kuultu jo ihan tarpeeksi Singer-itkua!".



Viikon vanhat jaloleinikit ovat nyt auki. Ihan täydellisiä kukkia! 


Näitä kukkia olen halunnut aina! Niin söpöjä! Onnea nuorelle Neitokaiselle tädiltä! 


Ihanaa viikonloppua murut! 

Osallistun näillä kuvilla Mansikkatilan mailla kukkailotteluun klikkaa tästä. Sinne voi lisätä linkin omiin kukkakuviin ja käydä jättämässä terveiset muille kukkailotteluun osallistuville heidän kukkapostauksiin.



tiistai 7. maaliskuuta 2017

Vauvan harlekiinipuku

Ihania ompeluhurahduksia! 

Ompelin itse suloisen harlekiiniruutuisen joustocollagepuvun vauvalle. Ompelukone on saanut kyytiä, kun olen hurahtanut hankkimaan kotimaisia kankaita. Ihana huomata, että kangaspalat muutuvat ihan oikeiksi vaatteiksi ja se ei lopulta ole vaikeaa.


Kesäheinä kasvaa kovaa vauhtia. Onneksi uusia vaatteita syntyy nopeasti, kunhan äiti saa painaa ompelukoneen poljinta rauhassa. 


Ompelin vauvalle harlekiiniruudullisen puvun joustocollegesta. Olen pikkuhiljaa tilannut kankaita ja en ole raaskinut niitä käyttää. Nyt tuntuu niin hyvälle kun kankaasta syntyy jotain ihan oikeaa ja käyttökelpoista. Ja vielä hyvännäköistä. Näitä juttuja piti tehdä raskaana ollessa, mutta voi näitä touhuta äitiysloman loppupuolellakin.

Kaavan pukuun otin vanhasta collegehaalarista ja lisäsin siihen senttejä sivuihin. Kaavasta tuli oikein kelpo ja muunneltava. Leikkasin housujen ja yläosan välistä kaavan kahtia, niin kokoa voi säätää vauvan kasvaessa  pituutta. Hihoihin ja lahkeisiin voi sitten ommella pidempää resoria.



Minulla on nyt ihania pinoja kankaita odottamassa ompelua : Noshilta, PaaPiilta ja Majapuulta
Resori käännetään kahtia ja ommellaan sisäpuolelta, joten vaatteen ulkopuolelle ei jää rumia ompeleen jälkiä. Minulla ompelutikki on kuin harakan hyppyjä lumihangella, onneksi siis ompeleet eivät näy päällepäin.


Jätin hupun pois ja kokeilin tehdä naruilla säädettävän kaula-aukon. Ei hätää! Ei, Vauva ei kuristu.  Tein resorikankaasta kujan ja pujotin narun sinne sisälle. Ompelin narun monesta kohtaan kiinni, kun olin saanut aukon oikean kokoiseksi.  Naru ei liiku nyt mihinkään, eikä aukko enää kiristy. Oli pakko saada joku pinkki juttu poikamaiseen haalariin ja helppo ratkaisu juuri oikean kokoiseen kaula-aukkoon. Tykkään itse beigestä ja sinisestä, mutta pitää jollakin kertoa että Kesäheinä on tyttö.

Hauska nähdä, että näinkin kokematon ompelija saa siistiä aikaiseksi. 

Mies toi minulle kauppareissulta yllätyksen toivomani PaaPiin -kaavakirja lapsille klik*. En tiedä osaanko ommella ihan oikeiden ohjeiden mukaan. En tiedä en ole vielä kokeillut.  Oli kauniita kuvia vaatteista PaaPiin kuoseissa. 


Toinen kiva yksityiskohta on vinottainen vetoketju jonka suojana on raidallinen kaitale. Ompeluhuumassa en huomannut raaskinut ostaa vetoketjua, mutta niitä on onneksi kassillinen molemmilta tytöiltä pieniksi jääneissä ja puhkipidetyissä yöpuvuissa. Ratkojan kanssa löytyi juuri sopiva.


Välillä ompelukone sanoo kling ja silloin pitää pysähtyä, leikata sykkyrä ja nyhtää imaistut langanpätkät singerin sisuksista! Onneksi mennään vielä innostuksen voimalla yli näistä vastoinkäymisistä.

Minulla oli niin kiire ottaa puku käyttöön ja kuvattavaksi etten ehtinyt ihan viimeistellä loppuun silmäneulan kanssa. Mutta kyllä tällä puvulla muskariin kehtaa lähteä.
Kaikki menee nyt suuhun. Isosiskolta tippuneet leivät ovat suurta herkkua. Onneksi ne ovat niin hyviä että kuuluu Mammmammm. Silloin tulee jo kiire katsomaan, mitä hyvää tällä kertaa löytyi. Leikkimatto on ollut kovassa käytössä, pääset siihen postaukseen tästä

Puku tulee nyt kovaan käyttöön. Kesäheinä on nyt 7 kuukautta ja kovasti mennään eteenpäin. 


Jos tekee mieli saada kaavaa, niin laita kommenttia. Kaavat ovat minulla säilössä piirrettynä leivinpaperille. Ai, niin kaikki kuvissa näkyvät on itse ostettuja ja maksettuja.







lauantai 4. maaliskuuta 2017

Verhoiltu mummolamppu muuttui prinsessalampuksi

Vanha kirppislamppu sai uuden raikkaamman ilmeen

Kirpikseltä löydetystä lampusta löytyi varjostimen alta upea yllätys. Muokkasin valaisimen ihan uuteen uskoon ja mummolamppu muuttui prinsessalampuksi.

Uudessa lampussa oli komea messinkinen jalka.


Olen etsinyt söpöä mummon jalkalamppua meille. Nyt viimein sellainen löytyi fb-kirppikseltä. Ihastuin lampun kauniiseen jalkaan ja varjostimen alta löytyi vielä oikea prinsessayllätys. Jalkalamppussa on kolmihaarainen haaraosa joka on tehty niin koristeellisesti valamalla messingistä, että kelpaisivat vaikka juhlasaliin.



Varjostimen kangas oli helppo vaihtaa. Päällä oli nuppi jolla päällinen kiristettiin yläosasta.

Yläosaan en ommellut samanlaista vekitystä kuin edellisessä, vaan tein hillitymmät laskokset.

Aikomukseni oli maalata kalkkimaalilla lampun vanha varjostin ja saada nopeasti muodonmuutos aikaiseksi. Varjostimessa olikin reikiä ja päädyin lopulta ompelemaan uuden varjostimen. Ajattelin ensin että se on varmaan todella vaikeaa, mutta vanhasta ratkotusta päällisestä sai kaavat uuden varjostimen ompeluun. Niin ja mikä parasta ollaan taas ompelukoneen kanssa kavereita. Lepyttelynä toimi imurointi, uusi neula ja polyesterilanka. Toimii!

Ompelin käsin päällisen lopuksi kiinni varjotimeen piilopistoilla. Kokeilen ensin lakanakankaalla ja ompelen joskus myöhemmin lamppuun jotain parempaa päälle. Tosin tuo valkoinen on todella raikas ja kaunis.
Intouduin oikein ottaamaan kuvia uudesta varjostimesta. Se on niin ihana.


Täytyy olla iloinen, sillä päällinen istui kuin hanska,


Ennen lampussa oli kullankeltainen varjostin ja se oli rikki monesta kohtaa. 

Leikkasin vanhan lampunvarjostimen mukaan palat kankaasta ja ompelin sivuista yhteen. 



Uusi lamppu sopii meille ainakin ulkonäöllisesti. Omaa paikkaa lampulla ei ole. Lampun paikalla roikkuu rappusissa vielä vauvan kehto. Ajattelin, että kehto menisi jo uuteen kotiin, mutta Kesäheinä tykkää nukkua siinä vielä päiväunia. Täytyy varmaan tehdä uutta järjestystä eiköhän se paikka vielä löydy. Kaapin eteen sitä ei voi laittaa, sillä avaamalla oven Pieni sai lampun jo kerran nurin. Onneksi oli Led-lamput ettei kangas palanut.

Mietin vielä maalaanko ruskeat puuosat kalkkimaalilla jollakin vaaleammalla värillä vai annanko jo olla?

-Mitä te tekisitte lampulle?





Pitäisi maalata lampun jalan puuosat kalkkimaalilla. En ole kyllä enää ihan varma.  Ompelukonekin jäi odottamaan seuraavaa inspiraatiota. 


Ihanaa viikonloppua! 



Huomasitteko että Adlibriksellä oli langoissa 25% ale. Pitäisikö viimein kokeilla sitä alpakkalankaa?