Kurkistus Iloiseen kangaskauppaan! Kangasherkkuja nyt Jyväskylässä!

Kävin tutustumassa lauantaina Jyväskylän Forumiin avattavaan Iloiseen kangaskauppaan. Kauppa on kuin karkkipuoti kankaita rakastaville. Ja siellä pitää käydä nyt heti sillä kauppa on auki vain viikon!  Kurkkaa jo nyt mitä kaupasta löytyy! 

Pilpolla on myynnissä ihanaa Flamingo-trikoota. 

Majapuulta oli vaikka mitä! 

  

Kuin kangashullun karkkikauppa!

Pääsin kurkistamaan ennen avajaisia Jyväskylän Forumissa avattavaan Iloiseen kangaskauppaan. Silmät olivat tippua päästä, kun kaikki suosikkikankaani oli aseteltu kauniisiin pinoihin isoon myymälään. Teki mieli vain kietoutua niihin kaikkiin ja vähintäänkin silitellä.  Ihan hullun hieno kangasholistin karkkikauppa!

Design kaverit olivat koonneet nyt kangaspop-upin jossa oli kangasherkkuja  Helliniltä, Roolta, Kikapilta, Samsukalta, Majapuulta, Ahoylta, Mereeniltä ja monelta muulta joita ei tähän samaan hengen vetoon saa lueteltua. Pop-Up on vain lyhyen aikaan 20-28.102018,  joten nyt on hyvä hypätä autoon ja kurvata kohti Jyväskylään joka näyttäisi ainakin hetkellisesti olevan  kangasmekka.

Suosittelen käymään ja ottamaan nenäliinan mukaan, jolla voi pyyhkiä kuolaa suupielistä. Tästä on pakko tykätä!

Kurkkaa vielä Instassa kauppakierros! Pääset sinne tästä!


Iloisen kangaskaupan aukioloajan ohjelman ja arvonnat löydät täältä!  Klikkaa tästä! 

Ahoy on tuttu Weecosilta ja näitä paloja ei saa mistään muualta. 

Roolta oli minun kuosisuosikit. 

Oma rakastumiseni oli Sokrun Kikapille suunnittelema yökkönen ja Hellinin silityskuvat. Ne näkyvät Instan videossa. 

Ompelubingo - 4 viikon ompelukset

Mitä tapahtuu kun ompeluun tulee himo? 

Nyt on neljäviikkoa ompelubingoa takana ja tässä on kootusti ompelukseni. Bingo on yllättävä addiktoiva. Roon Curious Cumulus-hameella sai yhden rastin bingoriviin. 

Ompelin sedälleni lahjaksi merinovillapiposetin. Kaapista löytyi pala Unikkoa maksihameeseen. Ja helppo ruksi otettiin Hellin ponilettileggareilla.   

Ompelin Vimman Blur-jerseystä X-mekon. Burdan X-Wrap Dress kaava löytyi kirjastosta. 

Tiedättekö sen tunteen kun on ompeluhimo pahimmillaan päällä, niin että kahvikin jäähtyy useamman kerran pöydälle? Ainakin ne tietävät joihin on iskenyt ompelubingohuuma! Hiljaiselo blogissa ei siis johdu siitä, että ei ole tullut ommeltua vaan päinvastoin.

Nyt on tullut surruteltua sitä sun tätä ja osa vain siksi, että ruudukkoon saisi sen yhden pienen kirjaimen. Kävimme perheen kanssa kirjastosta hakemassa lisää kaavalehtiä, että bingoon asetetut ehdot täyttyisivät. X:llä alkava mekko löytyi onneksi Burdalta klik*.

Pidän kirjaa kuosien nimistä ja sieltä on löytynyt lisää kirjaimia.  Tarveompeluksiakin on tehtailtu ihan uusilla nimillä.  Valmiiksi on tullut mekkoja, leggareita, reppu, perhoshaavi, pipoja, kaulureita ja yksi tuulitakki. Melkein jo ostin lisää kankaita vain sen takia, että kangas alkaa tietyllä kirjaimella. Hullua!

Olen huomannut, että tässä on jo addiktoitumista havaittavissa, kun postauksesta ei saa lausetta loppuun, kun käsi hamuaa jo kaavalehteä. Ajatukset alkavat harhailemaan aina vajaan bingorivin suuntaan ja nyt ratkaisua etsitään A-kirjaimelle.

Kuulostaa jo riippuvuudelta. Kamalaa jos pitäisi ommella salaa jotta aamu lähtisi käyntiin. Töiden jälkeen pitäisi surauttaa leggarit, juhlan kunniaksi vähän silkkiä ja ruoan kanssa vähän trikootunikaa. Tietenkin pitää kerskailla kavereille, et tulipa tehtyä vuoritettu tuulitakki viikonloppuna ja sain viimein sen W:n. Olipa ihan älyttömän villi meininki.  Huh, melkein tili meni tyhjäksi Vimman alessa.

Ei hätää, mopo ei ole lähtenyt käsistä.  Lapset ovat päässeet puistoon, kylpylään ja kotona on välillä imuroitu ja pyykätty ja töissäkin on käyty. Toisin sanoen bingosta on vasta neljä riviä valmiina. Kuinka paljon te olette ommelleet viimeisen neljän viikon aikana?

Tyyne-Esterin Ruutuvihko, Vimman Kuukivet ja Hupi päätyivät tytöille perusarkivaatteiksi.  Äidin tuoma sisustuskangas muuttui trendikkääksi ämpärirepuksi ja bingon voimalla syntyi vuoritettu tuulitakki. 

Olemme ehtineet käymään myös Nokkakiven huvipuistossa ja sinne ompelin Tunikan Vimman Voimakukasta. 

Ehei, kankaat eivät vielä loppuneet, mutta kangassuikaleista oli ommeltava biletoppi. Työkaverille surautin Ommellisen Rastas-trikoosta mekon. Huomasitko, että meillä on tyttöjen kanssa tiimiuikkarit. Nämä ommeltu Ottobren Seahorse-kaavalla. 

Itsetehdyt liehukebikinit!

Ompelin Ponilettibikinit!

Ompelin Hellin Poniletistä liehukebikinit.  Näissä bikineissä on kaarituet ja ne tuntuvat hyvältä päällä. Ohjeet ja kaavat kaarituellisiin bikineihin löytyivät MakeBralta.  

Söpösti pinkkiä. Kiinnikkeenä on ihana tavalliset rintaliivikoukut ja kaulan ympärille menevät naruolkaimet. 

Uskaltauduin viimein rannalle uusissa bikineissä. Tiedättekö kun ajatuksissa kuvittelee miltä tulisi näyttämään ehkä vähän kullatuin kuvitelmin? Ja sitten vain toivoo, ettei kukaan huomaisi ja, että bikineissä olisi paljon enemmän kangasta? Ehkäpä omien bikineiden kanssa kävi vähän juuri sillä tavalla.

Ompelin itselleni kaarituetut bikinit Hellin ponilettilycrasta ja Makebran tarvikkein. Makebran kaavat ja tarvikkeet löytyy täältä! Klik   Lycra löytyy täältä klik! Tämä uusi lycra on oikein napakkaa ja hyvän tuntuista!

 Olen keväällä  nähnyt bikineitä joissa oli  sellainen kiva liehuke ja jotenkin se idea siirtyi myös näihin. Pohjana on sama rintaliiveissäkim käyttämäni malli ja tähän on ommeltu kuppien yläosaan kupit peittävä liehukekaitale kiinni. Viime vuotisiin nähden nämä bikinit valmistuivat jo nopsasti ilman turhia pähkäilyjä ja aikaa meni vain päivä.  Käytin liivitarvikkeista foamia, valkoista lycraa ja kuminauhoja. Bikineistä tuli tukevat kun liiviosaan tuli tuplalycra poniletistä ja valkoisesta lycrasta.  Kuvasin viime kesänä videon ja siinä käydään läpi miten kaarituelliset liivit ommellaan. Kurkkaa linkki tästä klik.

Hellin Poniletti on ihan mahtavan näköinen bikineissä ja odotin niin paljon miltä ne tuntuisivat ja näyttäisivät päällä. Päällä ne tuntuvat juuri mille pitääkin, sopii ja istuvat Mutta ongelma, ei ole bikineissä. Ehkäpä pitää saada rusketusta enemmän tähän t-paidan piirtämään valkoiseen kehoon. Naurattaa ja itkettää samaan aikaan. Pidetään peukkuja, että päästään vielä rannalle ottamaan aurinkoa. Mietin vielä jos lyhentäisi liehukkeita vähän tai jos ne ompelisi kiinni kuin yllä olevassa videossa. Tämä ajatus jäi kesken kun oli jo kiire rannalle.


Bikinihousuissa käytin SK 5/2018 bikinihousukaava jota pitää muokata vielä. Ne eivät tunnu oikealle ja pidemmän ajan kuluttua housut muistuttavat takaa tangoilta. Niissä on vielä liian kireä kuminauha ja se tekee valkoiselle mahalle oikein hauskan pelastusrenkaan. Tämä on hyvä muistaa kun mittaa sopivaa kuminauhaa.


Huomasitteko, että Jujunalle on tullut myös bikinitarvikkeita ja kaavoja? Nyt olisi juhannuksena yhteisompelusaiheena uimapuku. Ehkäpä kokouikkari voisi olla hieman armollisempi vaihtoehto. Meinasitko sinäkin hypätä pois mukavuusalueelta ja vähän repäistä?

Jos haluat nähdä miltä bikinit näyttävät kuva löytyy blogin facebookista klik. Saa tykätä!

Lycra on siitä mukava materiaali ettei sen reunoja tarvitse kummemmin huolitella. Riittää, että leikkuujälki on siiti. 

Käy kurkkaamassa lisää tästä Jujunan juhannuksen yhteisompelusta täältä!klik 

Arjen sankarit villatakki

Sain ikuisuusprojektin valmiiksi Siperian pakkasiin

Neuloin ensimmäisen villatakkini Dropsin Nepal-langasta. Langassa on 35% alpakkaa ja 65% villaa. Neule ehti sopivasti koville pakkasille ja siitä tuli pitkäkestoinen luottovaate. Ohje löytyi Suuri Käsityö-lehdestä.

Pitkään villatakkiin on ihana kääriytyä kovilla pakkasilla. Se sopii kivasti Hellin One of A Kind-trikoosta ommellun poolon kanssa. Poolon kaava on Jujuna Casual week.

  

Luottoneule Dropsin Nepalista

Alpakkavillainen pitkä neuletakkini on viimein valmis. Pitkään siinä menikin, mutta onneksi se ehti talven kylmimmille pakkasille.

Ihastuin neuletakin mallin maskuliinisuuteen ja se miellytti silmää ensi silmäyksellä. Takissa on vähän  arkkitehtimeininkiä.  Nyt naurattaa kun katson lehden kuvaa klik ja työpaikalla ottamiamme kuvia, miten hyvin saimme tunnelman kopioitua, vaikka alkuperäistä kuvaa en muistanutkaan.

Neulomiseen innoitti kauppojen akryyliset neuletakit. Halusin laadukkaan  pehmeän  villaa ja alpakkaa sisältävän neuletakin ja kun en sopivaa löytänyt päätin tehdä itse. Ajattelin, että muutaman kympin satsaus kunnollisiin lankoihin ei ole paha vastaiskuna vaatteiden kertakäyttökulttuurille. Langaksi valitsin pehmeän alpakkaa ja villaa sisältävän Dropsin Nepal-langan. Luin ettei sitä ole käsitelty kemiallisesti ennen värjäystä ja sitä voi käyttää myös huovuttamiseen.   Tämä oli ensimmäinen villatakkini itselle ja voit varmasti uskoa, ettei tämä jää viimeiseksi.

Villatakkia en ehtinyt höyrytellä vaan se pääsi samantien käyttöön. Ulkona on niin kylmä, että ei juuri haittaa vaikka takista roikkuisi muutama lanka. Tuovathan ne roikkulangatkin lämpöä.

Villatakki  on neulottu 2-kertaisella helmineuleella aloitin neuleen onneksi pahimman neuloosin aikana, jolloin isot osat valmistuivat viikossa. Kahta hihaa olen neulonut jo uudesta vuodesta lähtien. 

Työkaverini Pia Puro otti nämä ihanat kuvat aamukahvilla.   Aloitin työt muutama viikko sitten Muurametaloilla ja voin sanoa jo kotiutuneeni. Ihan mahtava porukka. Sain siis jo yhden ruksin tavoitelistaani.  Täällä alkaa väkisinkin haaveilla omasta talosta ja uudesta sohvasta. 

 

Isoilla puikoilla nopeasti

Oikaisin Suuri Käsityö-lehden 9/2017 30 Jakku- ohjetta käyttämällä 8 koon puikkoja ja paksua Dropsin Nepal -lankaa klik*, jolloin silmukkamäärät pysyivät aloittelijalle kohtuullisina. Suoran mallinen neule oli muutenkin helppo neuloa, kun vain seurasi ohjeen mittoja. Lehden senttimetreissä ilmoitetut ohjeet olivat helppo soveltaa eri puikoille ja langalle.

Takaosaan tuli aloitus silmukoita  72 kappaletta ja olkapäille ja pääntiehen silmukoita jäi 17, 17 , 17.

Etukappaleisiin tuli aloitussilmukoita 32 ja etukappaleen kavennuksen jälkeen silmukoita jäi 25 ennen hartiakavennusta. 

Hihansuiden aloitukseen silmukoita tuli 32 ja leveässä päässä silmukoita olikin kavennuksen jälkeen jo 46. Shaalikauluksen neuloin kaksilla 8-koon pyöröpuikoilla ja siihen tuli 12 kerrosta 2-kertiasta helmineuletta. Reunasta tuli siisti kun  päättelin sen kaksinkertaisella langalla ja pitkillä silmukoilla.    

En ole varma paljonko lankaa todellisessa meni, mutta muistaakseni tilasin 8 kerää Adlibrikselta ja hamstrasin 10 kerää lisää Kärkkäiseltä, kun lanka vain hupeni silmissä. Miinulle jäi vielä muutama koskematon rulla ja jossakin välissä tein tytöille tästä samasta aluslapaset. Oli onni, että erät sattuivat olemaan saman värisiä. 

Lanka on omiaan myös huovutukselle ja ajatuksenani oli, että neuleen pinta huopuisi käytössä pappaneuleiden tavoin.  Nyt neule tuntuu päällä turvalliselta ja lämpimältä pesältä johon voi kääriytyä piiloon


Klikkaa tästä Drops Nepal-lankoihin! 

Odotan, että pinta huopuu käytössä. Oli onni, että uskalsin lähteä kokeilemaan neuletakkia.  Onko sinullakin puikoilla joku ikuisuusprojekti vai ovatko ne tulleet neuloosissa valmiiksi asti? 

Kuvat on otettu uudella työpaikallani Muurametaloilla. 

Poniletti juoksuleggarit lycrasta

Syksy on tullut, onko pakko mennä ulos?

Minulla on uudet juoksuhousut! Ompelin ne ihan itse Hellin Poniletti-lycrasta klik*. Ja mikä parasta jättimäinen puhelinkin kulkee mukana.

Säästin bikineihin tarkoitettua Ponybraid-lycraa jouksuhousuihin. Ompelin vihreästä poniletistä jumppaleggarit tytöllekin liikuntakerhoon. Kaavana toimi hyvin normaali leggarikaava.

Ompelin ihanimmat juoksupöksyt ikinä Hellin Ponybraid-lycrasta klik. Kaivoin kaapista parhaiten istuvimmat juoksupöksyt ja tein niistä kaavat leivinpaperille. Helpoin olisi ollut leikata risat pöksyt auki saumoista, mutta sain kuin sainkin pöksyjä vielä säästettyä. Kieli keskellä suuta yhdistelin takaosan ja etuosan lahjepalat yhdeksi kaavaksi. My little pony-ajoista muistuttava kuosi on ihan mahdottoman ihana, joten sitä ei pidä rikkoa turhilla sivusaumoilla.


Nyt kun käyn ulkona pöksyissäni, niin ne keräävät katseita. Niitä on niin mukava ulkoiluttaa, että melkein tekee mieli mennä ulos. No ei oikesti, mutta melkein.  Oikeasti haluan hautautua sohvalle neulomaan ja hörppimään teetä odottaen, että tulisi uusi kesä. Onneksi syysaurinko hellii meitä hiekkalaatikon reunalla istujiakin.

Ostin reilu vuosi sitten Asics GEL- Kayano klik* - juoksulenkkarit, koska ne olivat pehmeimmät kengät ikinä.  Silloin jalkani olivat kipeät ja turvoksissa ja oli saatava jalkaan jotain pehmeää. Onneksi tuli ostettua, hyvät asfaltilla!

Kävimme lenkillä ja otin kameran mukaan. Mies oli kiltti ja napsi muutaman kuvan.

Leggarit oli mukavat päällä ja monikäyttöiset. Vaihdoin vain kengät ja neuleen ja niillä saattoi mennä jopa ulos syömään. Ihan paras äitiuniformu!

Onko lycra jotenkin erilaista ommella kuin muut kankaat? On ja ei . Tarvitsin vain  hyvin terävät sakset leikkaamisvaiheessa ja tarkkuutta ommellessa, kun kangas on aika venyväistä. Ompelin pitkät saumat saumurilla ja lahkeen suut ja kuminauhan kiinnityksen ompelukoneen strech kaksoisneulalla.  Tikin pituus oli ihan normaali. Ilman lahkeen jatkamista ompelus olisi ollut hyvin yksinkertainen ja helppo.

Testasin kaavaa pariin otteeseen, kunnes uskaltauduin leikkaamaan pöksyt himotusta lycrasta. Itku meinasi todellakin tulla! Taas kävi niin, että olin bikineihin leikannut palan väärästä kohtaa ja  kangas ei riittänytkään. Jouduin toista lahjetta hieman soveltamaan. Nyt tiedän, ettei se ole niin vaarallista jos pala jää leggarin lahkeesta puuttumaan. Aina voi leikata palan toisaalta ja ommella sen kiinni ennen kuin saumuroi housut kasaan. Huomasin vasta, että noin on muuten tehty aika monissa juoksuhousuissa ihan kankaan säästämiseksi. Ehkä se oli onni, sillä sain myös heijastinnauhaa lisättyä lahkeen jatkosaumaan. Ompelin lisäksi bikineissä hyväksi havaitun paksun bokserikuminauhan vyötärölle varmistamaan, että pöksyt pysyvät kyykyissä ylhäällä. Leggareihin ja bikineihin meni yhteensä noin metri kangasta.

Tässä video tuosta säätämisestä. En tiedä itkisikö vai nauraisiko?

 Eikä siinä vielä kaikki! Meinasi unohtua! Pöksyissä on paikka puhelimelle vasemman reiden sivulla. Kuminauhassa on kiinni pitkä pussi, johon saan puhelimeni mahtumaan. Kun puhelimet ovat nykyään televisioita, niin on jo tekemistä saada ne mukaan lenkille. Omassa puhelimessa kulkee musiikki, sykemittari ja se mittaa jopa stressin ( mittaako desibelistä?). Se ei todellakaan mahdu tavalliseen taskuun. 

Jos ompelutaito ei riitä voisi kankaan viedä ompelijalle vanhojen juoksuhousujen kanssa tai lahjoa joku ompeleva kaveri tähän hommaan.  On tuo kangas sitten ihana, vaikka aloittaisi uuden harrastuksen. Vinkkinä Jyväskylän kirjastossa on muuten ompelukone ja saumuri vapaasti käytettävissä lankamaksua vastaan. Siellä on myös ammattilainen neuvomassa.  klikkaa tästä.

Ihanaa syksyä! Ei ole pakko mennä ulos,  sinne saa mennä.

Jos blogini ei ole tullut vielä tutuksi, niin postauksia voi käydä selaamassa blogit.fi:ssä klik. Siellä on helppo selata kiinnostavat postaukset lävitse.