IIks kotilohyökkäys! Toimiiko etanateippi?

Lehtokotilot popsivat hortensiani. Tänä kesänä ollaan puolustusasemissa!

Illansuussa kotilot lähtevät liikkeelle ja kohteena ovat terassini kukkaset! Eikö niitä pysäytä mikään? Testasin toimiiko etanateippi. 

Viime kesänä kotilot jättivät marketat rauhaan, mutta hortensiani olivat suurta herkkua. 

Sieltä täältä kortteiden ja heinänkorsien päällä nökötti kotiloita tuijottaen nälkäisenä terassini kukkia. Niitä oli joka paikassa ja tuntui, että ne olivat etenemässä suoraan kohti pihaamme. Taisteluni on varmasti epätoivoista, mutta en anna periksi nyt taistellaan viimeiseen orvokkiin. Viime vuonna kotilot popsivat hortensiani ja tänä vuonna en anna herkkuja ilman taistelua!

Olin bongannut kuparisen etanateipin ja päätin kokeilla. Teippasin sitä terassin ruukkuihin ja toivon, että kukat jäisivät rauhaan.  Tuli hirveä kiire, kun kotilot olivat jo niin lähellä. Paketissa luki, että lima ja kupari muodostavat sähkövarauksen kotiloliman osuessa siihen. Kuvittelisin että ruukuni ovat turvassa, mutta ilmaiskuille en voi mitään.

Toimiiko etanateippi kotiloille? Oli ihan pakko testata. Luulin näkeväni kipinöitä ja salamointia. Ei näkynyt. Harmi. Ilmeisesti kotilot eivät vain tykkää kupariteipistä. Tämä kaveri yritti vältellä teipin yli kulkemista ja etsi kiertotietä houkutuskukille. 

Tämä teksti lukee etanateippipaketissa. Pitää siis muistaa ettei saa jättää renkaaseen aukkoja, kun teippaa sitä ruukkuun. Ostin tämän Clas Ohlsonilta. Näin teippiä myös Biltemassa. 

Täytyy sanoa että ruukuista tuli aika trendikkäitä. Pitää käydä ostamassa teippiä askarteluun ja tuunaukseen. Aivan ihana tuo kupariteippi, vaikka tuolin jalkoihin!  Täytyy odottaa kunhan kaikki tarvitsijat saavat ensin ruukkunsa suojattua. 

 Eilen yritin saada pihan vieressä olevaa kotilokantaa pienenemään. Keräsin kotiloita ämpäriin kuin mummo mustikassa ja tuntui, että satoa riitti poimittavaksi. Pieni ja iskä tulivat myös keräämään ja varmaan naapurit ihmettelivät, miksi perhe on peppu pystyssä pusikossa. Ämpäri täyttyi nopeasti kotiloista ja kaadoin päälle vielä vähän puhdistusainetta. Aion kaivaa niille syvän joukkohaudan tuonne takametsään. Kuulostaa kyllä aika synkälle, mutta nyt on kyse elämästä ja kuolemasta.

Nyt odotan illan hämärtymistä ja uutta invaasiota. Onneksi terassilla on sentään markettoja, ne eivät kelvanneet viime kesänä ahnaille rellestäjille. Muuten niille kelpasi orapihlajasta lähtien kaikki. Tänään kotiloita oli huomattavasti vähemmän.

On pakko uskoa, että kaikkia kotiloita ei saa kerättyä pois, mutta helpottaa kun niitä yrittää kerätä kesän alussa pois. 

Tämän kuvan jälkeen tulikin jo kiire peittelemään kukkia yöksi nukkumaan. Nyt on hallanvaara.