lauantai 26. elokuuta 2017

Tee-se-itse rintaliivit! Mun ensimmäiset Make Brat! + Video

Ompelin itse kaarituelliset rintaliivit!

Ompelin ensimmäiset rintaliivit Make Bran kaavoilla ja tarvikkeilla. Tein rintaliivien teosta videopäiväkirjan. Kurkkaa miltä rintsikoiden teko näytti ja arvaa missä kohti meni pieleen!  


Rintaliivien kangas on Roon Flash and Rumble


Ompelin ensimmäiset kaarituelliset rintaliivit. Kimmokkeena ompeluun oli, että saisin maailman ihanimmat itsetehdyt bikinit klik*. Niistä postasin jo aikaisemmin.


Ei varmaan monelle tule mieleen lähteä ompelemaan rintaliivejä, mutta Make Bra:n avulla se on lopulta helpompaa mitä uskoisi. Uskaltauduin testata kun niin moni facebookin ompeluryhmissä oli tehnyt upeat liivit itselle ja tosiaan näin ne ihanat bikinit.   Sain Make Bralta klik blogiyhteistyönä bikineitä varten kaavat, ohjeet  ja tarvikkeet. Tarvikepaketti oli tosi hyvä sillä ihan puskista en olisi itse osannut etsiä oikeita tarvikkeita eri työvaiheisiin ja materiaalia riitti myös näihin harjoitteluliiveihin. Ohjeita seurasin tabletti ompelukoneen vierellä.


Täytyy kyllä sanoa, että rintaliivien ompelu on ollut haastavinta, mitä olen  ompeluharrastuksen parissa tehnyt. Ja hyvä niin, sillä samalla opin niin monta juttua hyödynnettäväksi muihin ompeluihin. Ja sain rohkeutta lisää!  Selvisin ensimmäisistä rintaliiveistä kuitenkin voittajana, vaikkakin rimaa hipoen.

Liivit ovat mukavat ja kangas on ihana! Napsaisin lasten syysvaatteisiin tarkoitettua Roon kangasta palasen. Ja mikä parasta sain ne bikinit tehtyä mitä lähdin näiden liivien teolla harjoittelemaan.





Ei pidä antautua ajatukselle, että en osaa, en tee! 


Aluksi en kehdannut tehdä  näistä liiveistä postausta ollenkaan, sillä minua nolotti. Liivit ovat kaikkea muuta kuin täydelliset, mutta jälkeen päin katseltuna ne olivat ihan ok. Nyt on pakko jo vähän näitä hehkuttaa. Virheitä tulee ja niihin pitää suhtautua oppituntina varsinkin näin harrastuksen alkuvaiheessa. Ei pidä antautua ajatukselle, että en tee kun en osaa. Vähissä olisi tekemiset silloin. Tämä on ihan kannustuksena niille, jotka eivät halua tehdä asioita, koska pelkäävät epäonnistuvansa. Ei se ole niin vaarallista.

Olen alkanut hyväksymään virheitä, sillä ne ovat parhaat opettajat ja seuraavalla kerralla niitä osaa jo välttää paremmin.   Nytkin virheistä oppineena osasin jo laittaa bikineihin tuplalycrat ympärykseen ja kuminauhakaan ei mennyt enää rullalle. Huolellisuus vaatii vielä harjoittelua ja ensimmäinen on aina ensimmäinen. Pitäisi vielä malttaa purkaa ja ommella uudelleen.

Tein rintaliivien ompelusta videon ja hihittelin itsekseni katsellessani videolla höpöttävää minää ja noita juttuja mitä tuossa pohdin.  Olisin saanut vielä toisen 15 minuuttia kestävän videon noista syvistä huokauksista ja hetkistä jolloin vain tuijotin eteeni. Oli hauskaa ottaa tähän postaukseen kiiltokuvamaiset kuvat ja tämän sympaattisen ja rouhea videopäiväkirja vastapainoksi. Hei, ei se aina mene kuin Strömsössä.


Katso video täältä!



Lisään tuonne  kanavalleni klik vielä unboxing-videon .

 Huomasit varmaan, että olen sinne koostanut kesän aikana jo monta DIY-video-ohjetta.

Oliko sinulla joku juttu mitä olet aina halunnut kokeilla, mutta olet pelännyt siinä epäonnistuvasi? Meinaatko sitä joskus kokeilla? Tsemppiä hyvin se menee ja vaikkei menekään tulee ainakin kokeiltua.


Näistä tuli minun myrsky mood-rintaliivit. Niin sympaattinen tuo pieni pilvi salamoiden keskellä. Kangas on Roon ja heille on tullut uudet hattukuosit ja ihania lastenvaatteita klik*. 


Tekemäni rintaliivit ovat Make Bran DL 3 klik  ja koko 80F. Niissä on käytetty Basic Kit Plus- tarvikepakettia klik   ja näitä kaaritukia klik  #401. Koon määrittäminen oli hyvä tehdä ennen mallin valitsemista. Pääset sinne täältä klik*.

Liivit unohtuivat päälleni ja ne oli lopulta hyvät päällä. Lycra ympäryksessä olisi tuonut lisää tukea, mutta nyt ei ainakaan purista. 



Kurkkasitko jo Adlibriksen lanka-aleen? Klik*Se päättyy huomenna 27.8.

tiistai 22. elokuuta 2017

Frozen! Let it go-kakku

Prinsessa pieni täytti 3 vuotta.

Meillä oli Frozen-synttärit ja Pieni kolmivuotias laittoi äidin taidot koetukselle. Lahjaksi piti saada Frozen-kakku ja tein sen kondiittorinsokerista sulatetuin jääkoristein. Iskä halusi Pienelle Frozen-mekon ja se tuli valmiiksi yhtenä yönä. 

Frozen Elsa on hurmannut kaikki pienet tytöt. 


Meillä oli Pienen 3-vuotis synttärit!  Kysyin mitä neitokainen halusi lahjaksi?  No Pieni nosti etusormen pystyy ja huusi Frozen-kakun! No niinpä tietysti! Meillä on nonstoppina kuulunut "Let it go!" ja Kesäheinäkin osaa jo hienosti Frozenin käsikoreografiat.

 Mietin homman varmaksi ja päätin hankkia pari Frozen-figuuria kakun päälle ja tehdä isomaltoosista jäävuoria, niin kuin muutkin. Pieni sai pyytää haluamansa kaverit maistamaan kakkua ja muuten synttäreitä vietettiin Nokkakiven huvipuistossa.


Nämä Frozen-figuurit löytyivät leluosastolta. Niillä on nyt leikitty kovasti synttäreiden jälkeen.

Isomaltoosikoristeet näyttivät juuri oikeanlaiselta Frozen-jäältä.

Jäävuorikoristeet Frozen-kakkuun


Taas kerran nälkä kasvoi syödessä ja huomasin katsovani brittiläisen sokeritaiteilijan youtube-videota. Opin, että jäävuorikoristeisiin tarvittavaa isomaltoosia voi sulattaa kattilassa, sitä voi värjätä pastavärillä, ja että sen voi jäähdyttää silikonimuottiin. Läpinäkyvä sokerikoriste irtoaa hyvin muotista, kun muottiin on hierottu öljyä.

Huomasin, että isomaltoosi eli kondiittorin sokeri klik ja pastaväri klik palavat helposti. Keittiössä savusi kerran ja merensininen pastaväri muuttui vihreäksi. Hirveä mikä makea katku! Touhusin koristeita vielä kahden aikaan yöllä ja mies koristeli kotia ilmapalloin ja valkoisin hyrräviirein. Kuulostaako tutulle? Tuli mieleen 2 v. synttärit.

Pieni auttoi omalta osaltaan kakun teossa. Kakku on tehty muuten maidottoman mansikkakakun ohjeella klik, mutta kakussa on Pienen uuden reseptin mukaan 5 kananmunaa ja X-määrä jauhoa.  Harmi ettei tullut katsottua mittauksia tarkemmin, sillä pohja oli täydellinen!  Tuoreet marjat korvasin litteidenpersikoidenpaloilla, ne ovat nyt hyviä ja makeita.

Vatkasin sokerimassan alle maidottomasta margariinista, perunajauhosta ja tomusokerista "voi"kreemin. Jos mietit miksi jätin sokerimassan noin oudosti, niin siihen on selitys. Minua alkoi inhottaa tuo tummansininen sokerimassa väriaineineen, joten jätin suunnittelemani liukuvärjäyksen tekemättä ja tilalle tuli nonparellit. Plääh, ei ikinä mitään sinistä makeaa meille!

Pieni leipoi myös tähtiä sokerimassasta edellisenä päivänä. Massaan kun painoi muotilla kuvan ja leikkasi-irti tähtimuotilla, niin tuloksena oli jääkiteillä kohokuvioituja tähtiä. Tämä sokerimassakoristelu onnistui siis (päivää)alle kolmivuotiaaltakin.






Niin ne kynttilät. Kakkuun piti mahtua vielä kolme kynttilää ja Pienen mielestä kynttilöitä tarvittiin paljon lisää. Sokerimassasta tehdyistä tähdistä tuli tosi kivat! Tähtiin voi painaa myös kirjaimia klik.


Neitokainen tarvitsi myös uuden mekon. Kävimme pariduhdepäivänä Jyväskylän kangaskaupassa ja  mies halusi ehdottomasti ostaa Frozen-kankaan Pienelle. Minulle jäi ompelu-urakka.  Mekossa on röyhelökaukus ja leveämalli. 


Frozen-mekon kanssa piti olla myös kimallekengät. Pieni oli saanut jo aikaisemmin Frozen-nuken synttärilahjaksi. Prinsessapäivä. Viimeksi ompelin tämän Frozen-mekon klik.


Hyvältä maistui ja oli kivat juhlat!






Nyt Weecokselta kodinsisustus kampanjan kunniaksi 10 % alennusta kaikista normaalihintaisista "koti" kategorian tuotteista koodilla WEECOSHOME

Vinkki vinkki tuohon kategoriaan kuuluu myös kankaat!

Koodi voimassa 3.9. saakka! Klikkaa sinne tästä! 

perjantai 18. elokuuta 2017

Syyshousuja farkkucollegesta. Miten meni niinku omasta mielestä?

Ompelin itselleni ja tytöille pöksyjä



Ompelin syyshousuja Noshin farkkucollegesta.  Yksivärisestä tylsästä kankaasta syntyi pöksyt minulle ja tytöille. Tämä opetti minulle miten eri materiaalit vaikuttavat kaavoihin ja miten kaikkea et tarvitse piirtää itse sillä valmiilla kaavoilla moni juttu on mietitty valmiiksi.
Taskujen ompelussa käytin silitysnauhaa ja silitin taskut valmiiksi ennen ompelua. 


Sain Facebookin ompeluryhmästä kimmokkeen ommella jotain yksiväristä. Kaapissa lojui Noshin alennuksesta haalittu nuden värinen farkkucollege. Ompelin siitä tytöille farkut ja ehkä itsellekin voisi kokeilla. Minulla sattui olemaan myös samanväristä resoria odottamassa.

Löysin kirjaston poistomyynnistä Ottobre 4/2011 lehden 50 sentillä ja siinä oli juuri se malli jonka aamulla olin luonnostellut muistikirjaan. Olin täpinöissäni, sillä lehdessä oli paljon erilaisia lastenkaavoja.

Tein ompelumerkin Ullakan korkkikankaasta klik* ja Lidlin kangastusseja käyttäen. Muistin vasta tätä kirjoittaessani, että ompelumerkki olisi kannattanut pestä ensin. 


Kopioin sivulla olevat koristeompeleet tökkimällä kaavaan läpi pisteitä kankaalle ja ompelin pisteiltä toiselle. 



Lähdin piirtämään kaavoja leivinpaperille ja leikkelin niitä valmiiksi. Hörpin kahvia ja rallattelin onnesta soikeana. Onpa kiva, kun menee kaikki näin nappiin! No siitä se alamäki sitten alkoi. Rupesin tuijottamaan vieressä pyörivää Pientä. Oho! Kirosin mielessäni, että eikö NE oikeasti osaa kaavoja tehdä sopivan kokoiseksi ja laitoin kuvaa Facebookin ompeluryhmään. Piirtämääni lahjetta olisi melkein voinut käyttää maksimekkona. Ärsytti! No piirränpä ITSE kaavan sitten sopivan kokoiseksi, kun kerran itse olen niin hyvä kaavanpiirtäjä.

Hyvä siitäkin olisi tullut, mutta pitkillä piuhoilla sytytti, että nyt on ihan eri pöksyistä kyse. Käänsin kaava-arkkia ja tajusin, että no joo. Olihan siellä toisella puolella ihan oikean näköistäkin viivaa. Nolotti. Lopulta tajusin, ettei omat piirtelynikään olisi toimineet, sillä vaippoja ei ole meidän 3 v. käyttänyt vähään aikaan.

Housuihin tuli koristetikkaukset eteen, sivuille ja taakse. Olin iloinen, että sain kolme tasaisen näköistä ommelta vierekkäin. 


Koristeommel tuli myös eteen taskujen paikalle. Näillä OttoBren kaavoilla tulee varmasti ommeltua useammat.


Onneksi muuten pöksyn ompelu sujui leppoisasti ja olin tylsiin pöksyihin melkoisen tyytyväinen. Koristelin taskun foamista leikatulla 3 tai B-kirjaimella ja askartelin Lidlin kangastusseja apuna käyttäen Ullakan korkkikankaasta ompelumerkin.

Pyysin tytöltä, että voisitko sovittaa? Tyttö huusi takaisin: "Ei ikinä maailmassa". Ompelin seuraavana aamuna yksivuotiaalle peushousut ja kangasta jäi vielä yli.

No mitä minä tein lopulla kankaalla? Pappakalsarit. Tähän ei ole enää mitään lisättävää.


Testasin omaa leggarikaavaa ja koska tässä kankaassa ei ollut niin paljon joustoa kuin trikoossa jouduin ompelemaan haaroihin ja eteen kiilat. Edessä olevaa kiilaa kavensin kuvan oton jälkeen, sillä farkkucollege löystyi käytössä. Haarakiilat olivat silti tarpeen. Mietin, että pitää lisätä kaavaan n. 2,5 lisää samanvaroiksi jos ompelen toiset. Pöksyihin pitää vaihtaa myös paksumpi kuminauha. 


Kyllä nämäkin tulevat käyttöön vähän pidemmän paidan kanssa.


500 000 sivunnäyttöä!



Blogini juhli eilen puolta miljoonaa sivunnäyttöä.  Ei, blogini ei ole suurin, kaunein, enkä tahkoa sillä rahaa tai materiaa. Mutta se on ihan oma ja tuo jopa iloa ja inspiraatiota meidän arkeen. Toivottavasti se on tuonut jotain hyvää myös teille! Kiitos ja kumarrus! 



* Korkkikangas saatu Ullakalta. 





keskiviikko 16. elokuuta 2017

Kukkuluuruu! Lastenvaate pop-up

Design-ihanuuksia ja kankaita Jyväskylän pop-up-kaupassa!


Kävin kurkistamassa Jyväskylän Forumiin ilmestyneeseen lastenvaatteiden design-kauppaan. Sieltä löytyy vaatteita aikuisellekin, kankaita ja ihania lastentarvikkeita ja leluja. Kauppa on vielä kaksi viikkoa auki, joten nyt kipin kapin kurkkaamaan.



Vaikka kyseessä on lastevaate pop-up sieltä löytyy myös paljon kivoja vaatteita aikuisillekin. Yo Zenin mekko oli niin mukavan mallinen ja merkiltä löytyi nättejä koruja. Huomaatko kuvassa sinua tuijottavan kissapedon? En tarkoita itseäni!


Jyväskylään tupsahti pari viikkoa sitten design lastenvaatteiden ja tarvikkeiden pop-up-kauppa Kukkuluuruu!. Omat tuntosarveni viuhtoivat, kun tuijottelin kaupan brändilistaa. Ruksasin kalenteriini herätyksen ja infosin lähimpiä facebookryhmiä. Jes!  Ihana kauppa täynnä söpöjä juttuja ja kaikkea ihanaa just mun makuun! Oli pakko käydä heti katsomassa. Lauantaisin kaupassa on jopa lapsille ohjelmaa. Kukkuluuruun tapahtuma sivulle tästä klik! 

Olet varmaan huomanut miten olen hurahtanut kotimaisiin vaatemerkkeihin ja designiin ihan vastaiskuna käyttämättä jääneelle kaapintäytteelle?  Himoitsen yksinkertaisia, helppoja ja hyväntuntuisia vaatteita. Söpöillä kuoseilla varustetut vaatteet tulee puettua päälle suoraan pyykkinarulta myös lapsille. Ja nyt täällä Jyväskylässä on kauppa niitä täynnä! Iso peukku Pop It Up Jkl-tiimille kun keksivät koota kaikki nämä herkut yhteen.


Ja aaah, niitä kankaita! Lalia, Aarrekid, Story of Roo, Viljaminpuoti, Sarah Design ja pääsin niitä kaikkia hypistelemään samaan aikaan. Minulle ja monelle muulle kangashamsterille kankaat tuntuvat käsissä niin ihanalle, kun nettikaupoissa niitä ei pääse koskettelemaan. Ja samoilta merkeiltä on myynnissä myös valmiita lastenvaatteita. Söpöysvaroitus! 

Kävin kaupassa ihan kameran kanssa ja otin kaupassa kuvia, niin voin viedä teidät pikku kierrokselle.


Tämä Viljaminpuodin mekko oli kuin karamelli. Heiltä oli myös muita söpöjä vaatteita ja alennuksessa olevia kankaita.

Tämä sopisi kuin nakutettu meidän Kesäheinälle!


Sarah Design-pipot jäivät myös mieleen. Niihin oli tehty vuori merinovillasta. Tätä herkkukuosia oli myös kankaana.



Poopuan tuttinauhoja olisi ilo antaa lahjaksi vaikka BabyShowereissa.


Tiedätkö Oot niin ihana-vauvakirjan? Niitä oli myös myytävänä ja niihin oli myös lisäsivuja! Katsoin kaihoten kaunista kirjaa. Miksi en koonnut tytöille näitä? 



Lalian kankaita. Tuo oikeassa yläkulmassa oleva Hännät on yksi minun leggarikangassuosikkeja.

Roon uutuudetkin olivat siellä Hiding hats ja Looking for hats. Ostin ihan yhden pienen kankaan. Ja ne lastenvaatteet! Ihastus! ♡
Viininpunainen taitaa olla syksyn trendiväri. Ihana karhu Aarrekidin kuosissa. 


Söpöjä aakkoskortteja ja nuo harmaat kortit olivat heijastintarroja! Tikkerperillä oli myös heijastavia pipoja.

Pieni halusi itselleen pinkit merinovillaiset tumput ja juoksenteli ne kädessään ympäri kauppaa. Ihme kyllä ihanat muumipalikat jäivät toiseksi. Taustalla näkyy myös Reiman vaatteita. Softshel-pukuja ja rukkasia oli hyvässä tarjouksessa.

Aarrekidillä oli myös uudet kauniit kuosit ja ihania vaatteita. Niin pehmeitä! Kuoseilla on sama suunnittelija kuin Arabian Piilopaikka-astioilla. Kuosit on suunitellut Piia Keto.


Jos syyspipo on vielä hakusessa sitä kannattaa hakea täältä! 


Jätin vielä Yo Zenin mekon kauppaan ihan vain siksi että voin palata sinne uudelleen ja uudelleen. Pop-up-kauppaan tulee joka päivä jotain uutta ja pari hyllyä odottaa vielä uusia brändejä. Kauppa on auki 4.9.2017 saakka.

Lauantaisin kaupassa on erilaista ohjelmaa lapsille ja nyt 19.8. SkillD Company järjestää Kukkuluurussa tanssituokioita perheen pienimmille tai vähän isommillekkin. SkillD Company La : klo 10:30, 12:00, 13:30

Kukkuluuruu! Lastenvaate pop-up:n tapahtumasivulla pääset kurkkaamaan aikatauluja ja ohjelmaa. Klikkaa sinne tästä!  

Kaupassa oli niin ihana leikkipaikka lapsille ja shoppailun jälkeen kävimme syömässä seisovasta pöydästä tortiloja Chalupa/Kotipizzassa. Huomasitko, että Pienellä oli päällä Roon kankaasta tekemäni lempimekko?  




*postaus on tehty yhteistyössä Kukkuluuruu! Lastenvaate pop-up kanssa.



maanantai 14. elokuuta 2017

Kattolampun tuunaus kalkkimaalilla + video

Lampusta tuli niin hempeän pinkki!

Maalasin vanhan tummanruskeaksi petsatun retrolampun kalkkimaalilla. Muodonmuutos on hurja ja lamppu sopii nyt paremmin lastenhuoneeseen. Kurkkaa ennen ja jälkeen kuvat! 



Ihastuin retrovalaisimen kauniisiin messinkisiin yksityiskohtiin ja puun pyöreisiin muotoihin.



Minua puraisi sisustuskipinä! Löysin nettikirpparilta hauskan ruskean valaisimen ja muistelin, että mummillani on ollut tuo vaaleamman puun värisenä. Kauniit puun pyöreät muodot kiehtoivat ja näin jo sen silmissäni roikkumassa meidän olohuoneen katossa. Niinhän siinä kävi, että valaisin oli meidän olohuoneen kattoon liian pieni, joten lamppu jäi odottamaan uutta inspiraatiota.

Nyt vanha retrolamppu sai viimein uuden maalipinnan ja se keikkuu meidän lastenhuoneen katossa. Sympaattisen oloinen valaisin tarvitsee vielä uudet varjostimet. Laitoin jo ajatuksen muhimaan. Minulla on tapana hautoa asioita pitkään ja sopivan idean tullen nappaan ajatuksesta taas kiinni ja ryhdyn toimiin. Saa nähdä millainen idea tästä vielä kumpuaa.  Onneksi lamppu on ihan kiva ilman varjostimiakin. Nyt kun lastenhuoneeseen tuli uusi lamppu, niin se kipinöi muuttamaan huonetta muutenkin ja eilen leikittiin koko ilta lastenhuoneen kimpussa. 




Lamppu on aika juhlavan oloinen tummanruskeana. Lamppu on merkiltään Sjömarkens Armatur Ab ja  tyyppi 1031. Kohta näitä varmaan näkyy sisustuslehdissä tietenkin puunvärisenä.


Pieni halusi auttaa ja levitti aika ronskisti maalia lamppuun. No mikä ettei! 


Monet eivät ehkä näe ruskeaa lamppua samanlaisena, kuin minä. Silmissäni se oli jo ihan ostohetkellä toisenlainen. Suunnittelin maalaavani johdot ja muoviosat valkoisiksi, mutta tällä kertaa ne saivat jäädä entiselleen.  Ehkä ne vielä maalaan. Kalkkimaali tarttuisi muoviinkin, mutta se on testattava ensin jossain muussa. Pitäisiköhän ne vaihtaa uusiin?

Pohjustin maalattavan putsatun pinnan kahteen kertaan Vintage Primer & Sealerillä ja sitten maalasin lampun Vintage  Faded Rose-kalkkimaalilla pariin kertaan. Pieni halusi ehdottomasti auttaa. Onneksi näissä kalkkimaalaushommissa ei voi mennä pahasti pieleen. Lamppu on nyt samanvärinen kuin keinutuoli, josta maalattiin samalla kulumat piiloon.





Lisää maalauksesta voit katsoa videosta!



Tein vielä videon tästä kalkkimaalausprojektista. Käy ihmeessä katsomassa! Klikkaa sinne tästä, jos alla oleva video ei näy. 







Valmiina lamppu on aika hempeä ja se jätti mieleen muhimaan jos vaikka tulisi vastaan hyvä idea varjostimille.





Ei uskoisi samaksi valaisimeksi. Vintage kalkkimaalin Faded Rose on juuri se oikea sävy meidän tyttöjen huoneeseen. 


Nyt aloin katselemaan meidän lastenhuonettaihan uusin silmin. Sen sisustus jäi vähän kesken, silloin kun muutettiin. Tiedättekö sen tunteen, kun vastamaalattuun seinäpintaan ei raaski laittaa mitään? No nyt maalauksesta on jo vuosi, joten huone alkoi kaipaaman jotain. Huomasitteko nuo taustalla roikkuvat viirit? Voitin ne Tossavaisen toinen sukka-blogin arpajaisista. 




Arvatkaa mitä! Asensin ihan itse lamppuun uuden pistotulpan, jotta se käy meidän kattoon. Minä olen niin sähkömies! Lampun pistotulppia saa ihan marketeista ja hyvät ohjeet löytyy siihen täältä!  Onneksi näihin helppoihin juttuihin ei tarvita sähkölupia, ainoastaan vähän huolellisuutta.


Millaiset varjostimet sinä laittaisit vai jättäisitkö roikkumaan ilman?


Jos blogini ei ole entuudestaan tuttu juttujani on helppo selata blogit.fi:ssä. Sieltä voi poimia luettavaksi nekiinnostavimmat jutut! Löytyy varmasti jotain inspiroivaa! Klikkaa sinne tästä klik.




*Jeanne d'Arc Living Vintage Primer & Sealer saatu Sisustus Nostalgialta.

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Papua päälle ja taskun ompeluohje + video

Taas uusi laatikkomekko, nyt Papun kuosissa! 


Löysin ihanaa Papun kangasta alennuksesta. Siitä tuli hihallinen laatikkomekko syksyksi. Mietin taas oliko kuosi hitti vai huti? Tein myös videon miten ompelen taskut.

Olin tekemässä kankaasta tytöille mekot, mutta halusin sen lopulta itselleni. Mitä pidät kuosista?


Tilasin alennusmyynnistä Papun kankaita. Pitter Patter-keltainen jersey klik* vähän mietitytti, mutta ostin sitä kuitenkin Sulo Vilenin tyyliin kun halvalla sai. Sitä on edelleen 10 euroa /metri myynnissä Papun kaupassa. Klikkaa sinne tästä.


Kun esittelin kangasta mies kysyi miksi haluan pukeutua 90- luvun kotitalousluokan verhoihin. Apua olin todellakin unohtanut! Niin tosiaankin tuommoista käytettiin silloin. Miten kukaan haluaisi verhoiksi mitään sellaista? On pakko edelleen ihmetellä koko tyyliä. Ensin oli ruusukuosi, sitten Bogart co ja nyt tämä!

Jokatapauksessa tajusin ihastuneeni kuosiin ja jälleen kerran tapahtui taikoja kuosille valmiissa vaatteessa. Kuosi muuttui edukseen ja minusta mekko on ihana!

Aasin hännät ovat aika hauskat leggareissa. Kaavan pöksyihin nappasin sivusaumattomista juoksupöksyistä.


Pieni sanoi, että äiti on Prinsessa Anna. Hih, minulla oli letit!

Mekko on tehty tutulla lempipaitakaavalla, jonka nimi on laatikkopaita. Lisäsin siihen vain hihat syksyksi. Näitä voisi olla pino kaapissa ja nykäistä vain uusi puhdas leggareiden kaveriksi. Hihat olikin helppo ommella suoraan laatikkohihaan kiinni.  Oma mallini on kapeampi kainalon alta ja samalla kaavalla on tehty jo monta mekkoa. Huomasin, että väljänä mekko näyttää vähän yöpaidalta. Edelliset mekkoni löytyvät täältä ja täältä.


Ompelin myös leggarit Papun Pin The Tail-kankaasta klik* ja voin nyt samistella tyttöjen kanssa samanlaisissa pöksyissä. Papulle klik*on tullut myös uudet kuosit, mutta niitä ei vielä saa kankaina.



Tein teille pienen videon taskujen teosta, ihan vaan siksi että tykkään kuvailla. Muita pieniä videopätkiä voi seurata Instagramin tarinoissa ja sieltä löytyy myös muita ompeluksia joista en ole blogiin ehtinyt postaamaan. Kiva jos jäät seuraajaksi!




Papun mukaan Pitter Patter kuvastaa juhlien äänimaailmaa: töminää ja supinaa.

Kävimme ottamassa asukuvat Kuokkalan kartanolla. Lapset ihailivat kukkia ja patsaita. Haimme kuvien jälkeen kaupasta eväät ja menimme rantaan piknikille.

Oi ihana elokuu! Ja turvallista matkaa koulutielle!




Näitkö jo Aarrekidin uudet kuosit? Käpy on niin ihana!