sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Ruuhkavuoden neulotut joululahjat

Loppiaisen tunnustukset: joulu yllätti taas! 


Loppiaisena napostellaan viimeiset seinät Tähkäpää-piparkakkutalosta. Esittelyssä joulun 2018 itsetehdyt joululahjat. Neuloin pipoja ja sukkia joulupaketteihin ja kerron miten meillä meni ensimmäisen ruuhkavuoden joulu.


Pienin toivoi joululahjaksi Tähkäpää-kakun.  Onneksi piparitaikinaa saa valmiina kaupasta. Ompelin tytöille frilla-mekot Roon yksivärisistä trikoista ja tuhosin pinkin Letin leggareiksi.

Tänä vuonna joulupaketteihin neuloin pipoja ja sukat. Joulu tuntui tulleen taas ihan yllätyksenä. Heräsin paria päivää ennen joulua, että tosiaan se jouluaatto onkin tässä ihan lähellä. Ensimmäinen ruuhkavuosi oli tehnyt jo tehtävänsä  ja  kotona oli kaikki valmistelut tekemättä. Työkaveri ihmetteli, että miten selviän.

Onneksi lahjapuolta olin ajatellut jo ajoissa sillä olin neulonut lahjoja pitkin syksyä. Ja viime tippaan ompelin siskolleni viittablazerin italialaisesta pukuvillasta vapaan ajan rippeillä. Tosin kaikki oli paketoimatta ja postittamatta. Kylpyhuoneen lattialla näkyi saavuttamaton pyykkivuori ja imurointiin päästäisiin vasta kun kaikki roju olisi lapioitu ensin paikoilleen muista huoneista. Pienin oli pyytänyt lahjaksi Tähkäpää-kakkua jo pidemmän ajan. Tämä loi jo vähän haastetta!

Äitini on taikuri ja pystyi joka vuosi luomaan joulun päivässä, mutta nykymaailmassa kun kaiken saa kaupasta, niin ei sen pitäisi olla edes niin vaikeaa. Tosin sinne kauppaakin pitää mennä ja tietää mitä sieltä haetaan. Ja se siivous ja sitten pitää kuitenkin valmistaa maidottomat kalat, rosollit, laatikot itse. Saahan to-do-listasta ihan loputtoman.

"Norsunkin voi syödä pala kerrallaan."


Annoin olla, vaihdoin asennetta. Ei kaikkea ole pakko saavuttaa. Mietin, että otan ison kupin kahvia ja kyllä tämä tästä. Ei joulu mikään maailman loppu ole. Jaetaan miehen kanssa hommat ja tehdään se mitä jaksetaan ja omalla painollaan. Tärkeintä on nyt, että lapsilla on kuusi ja niitä lahjoja.

Ja taas tapahtui se joulun taika ja yllättäen hommat olikin jo hoidettu pestyllä lattialle saattoi tuoda joulukuusen ja lapset katselivat lumiukkoa, kun laitoin laatikoita uuniin.  Ja se Tähkäpää-kakkukin oli tehty ja muovit paketoitu. Laitoin jouluna viestejä, että lahjat odottavat postissa seuraavana arkena.

Meillä kaikilla on sama pelko tekemättömiä töitä kohtaan ja se kasvattavat sen vuoren mielessä melkein saavuttamattomaksi. Se on vain asenteesta kiinni ja lopulta parin minuutin hommat oli taputeltu. Mutta tosiaan sen norsunkin voi syödä pala kerrallaan.

Näitä pallerosukkia neuloin junamatkoilla, kun matkustin koulutuksiin. Ohjetta ei ole, ne vain syntyivät. Pampulat ovat tehty virkkuukoukulla neulonnan yhteydesssä.  Lankana Suomen lampaan villa Novitalta. Tytöt askartelivat paketteihin vielä hienot kortit.


Neuloin itsellenikin viininpunaisen pipon Dropsin Merino Extra Fine-langasta. Tämä merinovillalanka on tämän hetkinen suosikkini ja sitä on ihana neuloa. Tätä pipoa neuloin työmatkalla Tornioon ja pinkki pipo syntyi koulutusmatkalla. Lanka on ihanan pehmeää ja se ei kutita.


Hyvä huomata nyt kun tätä syksynä hamstrasin täyteen hintaan, että joulun jälkeen tämä Dropsin Merino Extra Fine-merinovillalanka on nyt Adlibriksellä tarjouksessa 2,90 e kerä!  KLIKKAA TÄSTÄ TARJOUKSEEN! 


Neuloin Sik-sak-pipoa myös Suomen lampaan villasta. Alla oleva pipo on neulottu  kahdella langalla Adlibriksen Alpacasta ja Baby-merinosta. 

Sik-sak neulepipon idea on löytyy TÄÄLTÄ.  Tässä pipossa sik-sak sarakkeita tulee 18 ja niissä on 4 oikein silmukkaa ja 2 nurin  ja puikkokoko on 3.  Kavennukset tapahtuvat nurin-kohdissa.

Piparkakkutaloon tein kohokuvioinnit pitsimuotilla. Kaulin valmiiseen levyyn pitsimuotilla kuvion  ja sitten paistoin piparitornin pyöreät elementit  kumotun pitkän kuivakakkumuotin päällä.


Tänään loppiaisena puramme kuusen pois. Koristelin kuuseen  välipäivinä lisää valkoisia lasisia palloja joita löysin -70% alennusmyynnistä. En muista mihin oli osa palloista kadonnut viime vuonna, oliskohan ne rikkoutuneet vai oliko koristelaatikolla käynyt Kon Mari?

Hyvää uutta vuotta 2019 !

tiistai 25. joulukuuta 2018

Testissä AARREkidin tunikakaava!

Hyvää joulua!

Ompelin tytöille joulutunikat Suuri Käsityö-lehden AARREkidin kaavalla. 






AARREkidin Kupla-mekko


Ompelin tytöille joulumekot AARREkidin designer-kaavalla, joka oli 12/ 2018 Suuri Käsityölehdessä. Tarkoitus oli ommella itsellenikin samisteluun samasta lehdestä löytyvällä aikuisten kaavalla, mutta ilmeiseti se on ruuhkavuoden kirous, kun kaikkea kivaa ei ehdi tekemään. Aikuisten kaava menee myös ehdottomasti testiin, sillä tunikat näyttävät tytöilläkin mukavilta. Tunikoihin tulee selkään hauska laskos ja leikkauksessa on hieman pyöreyttä. Tämä on kiva malli joille normaalit mekkokaavat ovat yleensä kapeita.

Ompeluun käytin saumuria ja viimeistelin ompelukoneen kaksoisneulalla. Pääntiet ompelin mustalla resorilla ja oikaisin napinläpien kanssa ompelemalla napit suoraan paitaan kiinni.



Ehdin onneksi ompelemaan college-setin Joulupuu-keräykseen. 






 

Ai mistäkö on tämä ihana joustocollege? 

Tämä on Tampereelta Tektiilipalvelusta ja se on heidän omasuunnittelema uutuus. Aivan ihana mustavalkoinen kuosi. Huomasitteko söpöt eläimet kuosissa?

Tämä vinkkinä y-tunnuksellisille ompelijoille, sillä Tektiilipalvelu on kangastukku. Toivottavasti tätä tulee jonnekin pian myyntiin muillekin ompelijoille. Laita kommentteihin vinkkiä jos kuosia tulee jossain vastaan. Sain palat testiin ommeltavaksi Tekstiilipalvelun Annalta.

Klikkaa tästä kurkkaamaan Tekstiilipalvelun vaatekankaat.

Collegepalasta ompelin myös setin Joulupuu-keräykseen. Toivottavasti on mieleinen.

Meillä tytöt tykkäsivät kuosista ja varsinkin tonttupipoista. Pienempi pyysi äitiä laulamaan, että neiti sai hyppiä tonttulaulun tahtiin.

Rauhallista joulua!








Uskaltaisikohan seuraavaksi vuodeksi tilata SK-lehden tulemaan.  Huomasin hankkineeni (mies osti myös) melkein vuoden kaikki numerot irtonumeroina.


perjantai 7. joulukuuta 2018

Bambi-patalaput vohvelikankaasta


Joululahjapajassa valmistui ihanat Bampi-patalaput vohvelikankaasta. Tämä on Käsityöblogien joulukalenterin 7. päivän luukku. 

Joululahjapaja on taas pyörähtänyt käyntiin. Vohvelikankaasta syntyi kosteudenekeräyssydän ja ihanat patalaput.


Oi ihana vohvelikangas! Se on trendijuttu nyt. Tästä ihanuudesta tekee mieli ommella kaikenlaista lahjapaketteihin.

Bambi-kuvio löytyi viime kesän Mollie Makes lehdestä.  Bambin huopapalat ovat vain leikattu ja liimattu ja yksityiskohdat ovat tämän jälkeen  kirjailtu päälle. Liimana käytin Aleenes Tacky Glue liimaa Ullakalta. 



Löysin Mollis Makes-lehdestä ihanan bambikuvion ja sormiani syyhytti kokeilemaan sitä jossain. Nyt joulun alla tajusin, että se olisi juuri se oikea juttu koristamaan vohvelikankaisia patalappuja. 

Patalappujen sisällä on kaksinkertainen pala valkoista pyyhettä. Melkein ehdin laittaa sisään vanua, mutta viime hetkellä mieleeni välähti miten polyesterivanu sulaisi uunipeltien kanssa.

Ensin leikkasin bambin lehden mallin mukaan huovasta ja liimasin sen kiinni vohvelikankaaseen. Sitten kirjoin pikaisesti muutaman piston mustalla ja valkoisella langalla. Kun Bambi oli valmis ompelin patalaput kokoon.

Koon puolesta mallina oli hellassa roikkunut vanha patalappu. Leikkasin mallin mukaan vohvelikangaspalat ja pyyhepalat.  Saumuroin ne yhteen ja käänsin lapun oikein päin auki jättämästäni kulmasta. Kulman ompelin käsin kiinni samalla kun ompelin siihen lenksun.

Itseasiassa pelkästä vohvelikankaasta tulisi nahkalenkin kanssa tosi kiva patalappu.


Bambin pilkut ovat tehty yhdellä pistolla ja solmulla. Vohvelikankaasta  tuli kauniit patalaput. 


Sydämen sisällä on vaipasta nypittyä vanua joka imee kosteutta melko hyvin .Sydän on kiva laittaa auton takaikkunalle imemään kosteutta.  Vanhempi neiti kirjoi sydämen taustaun. 

Kosteuden keräin vaipoista!

Ompelin minä muutakin! Oli pakko kokeilla toimiiko tämä kosteuden keräin tehtynä vaipoista.Vohvelikankaisen sydämen sisällä on vaippavanua. Nypin sitä pieniksi jääneistä vaipoista muuttuu geelimäiseksi aineeksi kun sen laittaa vesilasiin. Kokeile vaikka!  Sydämen mallinen kosteuden keräin  on tarkoitettu autoon takaikkunalle imemään kosteutta sisältä. Vaipan silikoonin pitäisi olla melko imukykyistä.


Tämä on Käsityöblogien

Joulukalenterin 7. päivän luukku. 


6. Päivän luukku löytyy Madam B.C:n blogista ja huomenna 8. luukku Käsityöblogien joulukalenteri aukeaa täällä Lumisiivet-blogissa



Ihanaa joulun odotusta!