Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapinniemi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapinniemi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Belle Époqueta etsimässä: Kakkujahdissa vanhassa talvipuutarhassa

Lapinniemen kätköistä löytyi ihana Kahvio Ansari

Kahvila Ansarin vitriini oli täynnä ihanaisia kakkuja. Valinta ei ollut helppo. Perhosmies valitsi tuon oikean puoleisen karpalokakun ja se oli super namia!


Tampereen Lapinniemessä, vanhan puuvillatehtaan porttien vierestä välkkyi kaunis rakennus. Olimme palaamassa lenkiltä takaisin Tampereen Kylpylään. Rakennuksen koristereliefit kutsuivat katsomaan taloa vähän lähempää. Työnsimme vaunuja talon suuntaan kohti ylämäkeä.

Huomiomme kääntyi lopulta ihan toisaalle. Talon vieressä pilkisti kaunis ruosteinen rautaportti, jonka takaa silmiä tiristellen pystyi erottamaan sanan kahvio. Kaunis marjapuska ja omenapuut verhosivat kahviolle johtavaa käytävää ja tunnelmassa oli jotakin joka enteili mukavaa yllätystä. Pienen rakennuksen pihassa näkyi katettu pitkä pöytärivi omenapuiden katveessa ja pieni suloinen huvimaja. Pihassa oli kauniin rauta-aidan ympäröimä terassi.

Rakennus näytti hassun muotoiselta ja päässäni välähti kuva Kew Gardenin kasvihuoneista. Todellakin rakennus on ollut puuvillatehtaan kasvihuone, jossa on kasvatettu kasveja tehdasalueen istutuksiin. Luin hauskasta blogista että talvipuutarhan olisi suunnitellut Birgir Federley, joka on suunnitellut myös tehtaan toimistorakennuksen. Astuimme sisään ja meitä odotti valtava söpöystulva. Kaikkea hurmaavaa ja suloista oli aseteltu esiin. Päätimme jäädä kahville nähtyämme laajan herkkuvalikoiman.  Ihania kakkuja oli mistä valita ja hyvää kahvia.

Kahvila Ansari on vanha talvipuutarha. Sen lasikaton alla on kasvatettu kukkasia puuvillatehtaan alueen istutuksiin,

Kahvila on sisustettu romanttiseen henkeen ja se sopii vanhan rakennuksen tyyliin.


Kahvittelun jälkeen kävimme kurkkamassa mäen päällä jököttävää pientä punatiilistä rakennusta. Se osoittautui pieneksi kappeliksi. Rakennus on toiminut ennen sen kappeliksi muuttoa tehtaan lankavärjäämönä. Hotellista kerrottiin että siellä on mennyt pareja naimisiin. Kappelin pihassa oli ihana piilopaikka ja kallion vieressä olevasta lasi-ikkunasta voi kurkistaa kylpylään sisälle.

Pikkuinen kappeli jököttää Tampereen kylpylän viereisessä rinteessä. Siellä on aika ajoin jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia.



Kävimme lopulta katsomassa meidät ylämäkeen johdattanutta rakennusta. Vaaleanpunainen ihanuus vaikutti meistä jotenkin tutulle. Kauniit ovaalit ikkunat ja niitä ympäröivät kukkaornamentit saivat minut räpsimään kuvia. Talo kuului ennen Puuvillatehtaan isännöitsijälle. Tutuksi talon teki sen suunnittelija Wivi Lönn jonka käsialaa on tässä jo aikaisemmin esitelty hääpaikkamme Kuokkalan Kartano. Sain kuulla Passiivitalojen henkilökunnalta että talon ikkunat olisivat rikkoutuneet pommituksissa ja niissä ei ole paljoa alkuperäistä jäljellä. Hurmava rakennus todellakin!


Ihana pilarein koristeltu kivilinna sai meidät suunnistamaan kohti kakkukeidasta. Tässä on nähtävillä vielä murtuneen maalipinnan alla kaunista aikaa.

Tärkeää on kun kokee ja näkee ihania asioita, on se että on siinä lähellä on joku kenen kanssa jakaa nämä muistot. Mikään kakkupala, kaunis maisema tai nähtävyys ei tunnu niin hyvälle, kuin silloin mukana on joku tärkeä. Jaettu ilo on paras ilo!





Mosaic Monday
Pieni Lintu - MakroTex challenge