Maistuisko Cupcake?

Maidoton kuorrute kuppikakkuun ja silikooninen junavuoka. 

Kaurakermasta, suklaasta ja kaakaosta saa hyvän kuorrutteen kuppikakkuihin. Ei ollenkaan sellainen ällömakea kreemi.

Leivoin taas suklaamuffinsseja ja halusin kuorruttaa ne jollain muulla kuin ällömakealla kreemillä.  Tiedättekö hyvät jutut syntyvät yleensä vahingossa ja niin tämäkin herkku? No siinä kävi niin, että hupsistarallaa olin "vahingossa" syönyt puolet tähän reseptiin tarkoitetusta suklaalevystä. Tein siis vanhalla hyvällä ohjeella suklaamuffinsseja, mutta tosiaan suklaata ei ollut laittaa muffinsseihin ja kuorrutteeseen tarpeeksi.

 Muistin että kaapissa oli odottamassa Plantin kauravispi. Joskus nuo kaurakermat ovat niin pahoja, että pitää sulattaa suklaata oikein kunnolla, että maku katoaa. GoGreenin on ollut maultaan näistä parhain, mutta sitä ei ollut. No tällä kerralla suklaatakin oli siis vain puolikas levy ja kauran maku pisti vielä esiin vatkatun vispin ja suklaan seoksesta.

Päätin kokeilla miltä mousse maistuisi, kun siihen lisäisi kaakaota. Tämä toimi! Oikein hyvää, piti ihan koemaistaa voitelemalla sitä kuppikakkuun. Namia!

Rupesin pursottelemaan ja hupsistarallaa unohdin laittaa tyllan kärjen kertakäyttöpursotinpussiin. No ei se ole niin vaarallista, kunhan pursottelen. Tuli muuten kivoja kuusia!  Tiedättekö mikä oli tuossa moussessa parasta? Se pysyi aloillaan ja sitä oli oikein ilo pursotella. Ihan täydellinen massa ja se kovettui hieman joten siitä olisi melkein voinut pursotella vaikka lumiukon tosin ruskean (en kyllä halua tietää mitä se silloin esittäisi). 

Eikös se niin ole että makeasta muffinssista tulee kuppikakku, kun sen kuorruttaa? 

Hyvää syntymäpäivää minä! 

Noin puoli desiä kaakaota teki kaurakermasta hyvän makuista ja helposti pursotettavaa. On muuten ihan täydellinen mousse vaikka nakukakkuun.

Taikasana oli kaakao!

Tämän viikon Pienen Linnun MakroTex-haasteen aihe on ruoka-aine. Taas kerran palaset loksahtivat kohdilleen. ♡

Tämä maidoton suklaa cupcakeresepti vie kyllä sydämen. Pitäisikö nimen olla kuitenkin kaakaokuusikuppikakku?

Maidoton Coco Cupcake resepti 

(12 kpl vuoassa)

Raaka-aineet:
4 kpl kananmunaa
2,5 dl hienoa sokeria
1 dl Oatly kaurajuoma
4 dl vehnäjauhoja

1 dl tummaa kaakaojauhetta ( Van Houtten)
2,5 tl leivinjauhetta
50 g Keiju laktoositonta margariinia

Kuorrute:

1 Planti kauravispi tai GoGreen kauravispi

50 g maidotonta tummaa suklaata ( käytän Lidl:n Fin Carre tummaa suklaata, jossa lukee että saattaa sisältää jäämiä)

1/2 dl tummaa kaakaojauhetta

Valmistusohje:
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Voitele kakkuvuoka ja muffinivuoka (paperisia ei tarvitse voidella) .

Pilko suklaa muruiksi. Paras on leikata suklaa keittiöveitsellä suklaan kääremuovin päällä.

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaakaojauhe keskenään.

Sulata margariini.

Vatkaa kulhossa muna ja sokeri paksuksi valkoiseksi vaahdoksi.

Sekoita kevyesti jauhoseos vaahtoon kumikaapimella.

Kaada sula margariini taikinaan ja sekoita kevyesti.

Lisää kaurajuoma ja vatkaa taikina sekaisin.

Kaada taikina vuokiin.

Laita vuoat uuniin pellin päälle. Anna olla uunissa 12 minuuttia.

Sulata suklaa vesihauteessa (raanasta kuumaa vettä kulhoon ja suklaa kulhossa tähän hautumaan, kansi päälle) tai mikrossa.

Vatkaa kauravispi.

Lisää sula suklaa ja kaakao kauravispiin. Sekoita. 

Pursottele jäähtyneiden muffinssien päälle.

Päälle voi ripotella maidottomia nonparellejä.. 

Syö ja nauti! 

Kokeilin samalla uutta Lidlistä ostettua silikoonijunavuokaa. Puolet taikinasta riittää hyvin tuohon vuokaan. Ensimmäisellä käyttökerralla tiskasin vuon ja huuhtelin sen kylmällä vedellä. Sen jälkeen voitelin vuoan maidottomalla margariinilla. Silikonia ei kuulemma tarvitse tämän jälkeen voidella.

Aika hauska tämä junakakkuvuoka, en edes ajatellut että se onkin muffinssivuoka. Ruoalla ei saa leikkiä, mutta oli ihan pakko!  Tsuku tsuku tsuku, lähdetään! 

Kurkatkaapa blogiani blogit.fi:n kautta, niin näette yhdellä silmäyksellä mitä ollaan touhuttu. 

Prinsessan mokkapalamuffinssit

Suklaamuruja keittiössä

Leivoin taaperon kanssa suklaisia mokkapalamuffinsseja. Tässä postauksessa piilee varoituksen sana niille, jotka haluavat tarjota näitä esimerkiksi lastenjuhlissa.  

Mokkapalamuffinsseista tuli tosi nättejä.

Leivoimme Pienen kanssa mokkapalamuffinsseja. Ajattelin tehdä niitä ristiäisiin, mutta nostin lopulta kädet ylös leipomisien kanssa. Hyvä päätös!


Leipominen on ihan kivaa, mutta se sotku mikä siitä nyt tulee on jotain ihan tavatonta. Tai oikeastaan astiat saa näppärästi pesukoneeseen ja pöydät pyyhittyä, mutta millä tavoin siivotaan naama suklaakuorrutteessa juoksentelevan taaperon jälkiä? Kokeilimme paperisia muffinssivuokia, mutta niiden kanssa oli mahdotonta syödä murustamatta. Eli tämän testin jälkeen unohdamme todellakin mokkapalamuffinssit, kunnes taapero ja tämän äiti osaavat syödä sotkematta. Palaan tähän joku päivä miksi prinsessojen pitää erityisesti olla sotkematta suklaan kanssa.

Siskoni toi Pienelle lahjaksi söpön kruunun heidän käydessään pelaamasta palloa lähistöllä.

Tämä oli se minun hetkeni: hiljaisuutta, kahvia, herkkua ja kamera.

Pieni tykkäsi eniten muffinssien kuorrutteesta ja onhan mokkapalan kuorrute ihan taivaallisen hyvää.  Koko pellillinen muffinsseja katosi nopeasti lautaselta ja luulin niiden kadonneen parempiin suihin. Kuitenkin sieltä täältä kotia löytyi piilotettuja muffinsseja joista oli haukattu kuorruttetta pois.  Löytäessään muffinssin äiti sitten söi herkun kahvin kanssa.  Herkku oli myös helppo löytää jäljittämällä. Huoh! Onneksi kuivuessaan kuorrute ei enää sotke niin paljoa, eikä se siltikään menetä makuansa jos siitä oli jotain jäljellä.

Annan vielä hauskan vinkin. Jos joskus haluatte hetken hengähtää kahvikupin kanssa ja tarvitsette kivaa tekemistä taaperolle, niin kaatakaa pari lusikallista nonparellejä pöydälle. Siinä menee hetki, kun pienet sormet saavat poimittua ne suuhunsa. Ja äidille saa kivaa tekemistä unohtaessaan herkut pöydälle. Se on välillä sellaista.

Mokkapalamuffinssit on kyllä nätimpiä tarjottuna näin, kuin perus ruutuina. Tosin paperi aiheutti vähän päänvaivaa. 

Paperista huolimatta muffinssit katosivat yksitellen.

Mokkapalamuffinssin resepti 

Raaka-aineet:
Muffinssit:

4 kpl kananmunaa
2,5 dl hienoa sokeria
1 dl Oatly kaurajuoma
4 dl vehnäjauhoja

1 dl tummaa kaakaojauhetta
2,5 tl leivinjauhetta
50 g Keiju laktoositonta margariinia
50 g maidotonta tummaa suklaata ( käytän Lidl:n Fin Carre tummaa suklaata, jossa lukee että saattaa sisältää jäämiä)

Mokkapalatäyte:

n. 3 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl sulatettua laktoositontan/maidotonta margariinia
2 rkl vahvaa kahvia

Valmistusohje:
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Voitele  muffinivuoka (paperisia ei tarvitse voidella) .

Pilko suklaa muruiksi. Paras on leikata suklaa keittiöveitsellä suklaan kääremuovin päällä.

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaakaojauhe keskenään. Jos annat taaperon tehdä tämän, muista lisätä jauhoja hiukan enemmän, sillä todennäköisesti osa jauhoista mitataan uudelleen lattian tai pöydän kautta.

Sulata margariini.

Vatkaa kulhossa muna ja sokeri paksuksi valkoiseksi vaahdoksi.

Sekoita kevyesti jauhoseos vaahtoon kumikaapimella.

Kaada sula margariini taikinaan ja sekoita kevyesti.

Lisää kaurajuoma ja vatkaa taikina sekaisin.

Kaada taikina vuokiin.

Laita muffinssien keskelle suklaamuruja ja paina murut sisälle taikinaan.

Laita vuoat uuniin pellin päälle. Anna olla uunissa 12 minuuttia.

Ota pois uunista ja anna jäähtyä.

Sulata  margariini.

Keitä oikein vahvaa kahvia.

Lisää tomusokeri ja kaakao margariiniin. Sekoita.

Lisää kahvi ja sekoita. Jos kuorrute on liian löysän oloista lisää tomusokeria ja sekoita, kunnes seos on paksua ja tasaista. Itse sekoitan kumikaapimella.

Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Jos pohja ei ole jäähtynyt kuorrute sulaa päälle ja imeytyy pohjaan. Voit myös pursottaa jäähtynyttä täytettä.

Koristele jos haluat.

Kun kuorrutteeseen laittaa kunnolla tomusokeria ja antaa sen jähmettyä, niin se on kivaa pursottaa. 

Saimpa minäkin kerrankin sen bokeh-efektin. 

Osallistun tällä postauksella Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on keittiössä. Kivat nonparellit eikö?