Näytetään tekstit, joissa on tunniste laukku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laukku. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. tammikuuta 2018

Itse tehty gaala-asu

Ompelin juhlapuvun virtuaaliompelukerhon gaalaan

Ompelin itselleni mustan satiinisen gaalamekon.  





Virtuaalisessa ompelukerhossa on tänään gaala ja minulla oli muutama päivä aikaa ommella mustavalkoinen gaala-asu. Löysin Eurokankaan laarista mustaa joustosatiinia  (sen nimi voi olla joku muukin) gaalamekkoa varten ja pääsin suunnittelemaan itse oman asuni. Purin hammasta ja mietin, että suunnittelu on helppoa, mutta suunnitelmat pitää vielä itse ommellakin. Ohjeistus oli, että asun kuuluu olla mustavalkoinen.

Toivoin, että mekkoni olis mukava ja hihallinen, jotta erillistä jakkua ei tarvita. Mustaan mekkoon on melko hankala keksiä jujua. 


Hihoissa on muutamat laskokset ja pyöreä muoto jatkuu hihojen päissä ja helmassa. Aikaa on mennyt sopivasti, kun trumpettihihat tuntuvat kivoilta. 



Minulla on jo yksi kymmenen perusmusta mekko kaapissa, joten päätin haasteessa hieman "revitellä". Sain inspiraation yhdistää mekkooni  Junya Watanaben näytöksen klik mukaisesti vähän Marimekon pöytäliinaa. Hauska miten noissa asuissa on otettu pyöreä muoto huomioon ja kovan kankaan veistoksellisuus.

 Ei uskoisi että paksu Puutarhurin parhaat -pöytäliinani sopii niin hyvin juhlavaatteeksi.  Pukuni juju oli hihat ja niistä tuli samaan aikaan  laskeutuvat ja runsaat. Marimekon paksu puuvilla tuli kaveriksi verkkomaisen ohuelle ja joustavalle meshille ja pukuni paksulle ja joustavalle satiinille. Onhan tuo kuosi ihan mielettömän hieno, vaikka sitä on mekossani vain ripaus.


 Tein ohuesta meshista alushihan johon ompelin kiinni rullapäärmätyt puuvilla ja mesh kaitaleet. Hiha tuli kiinni samaan kohtaan kuin satiininen päällishiha, en halunnut, että raskas alushiha pilaa päällissatiinin kauniin laskeutuvuuden. Päällishihan reunan ompelin ompelukoneella erikoispaininjalan avulla.  Eikö tullutkin aika Japani-fiilis tuosta trumpettihihasta?

Hameosan helma on pyöristetty eteen ja taakse, vähän kuin Junyalla. Malli on hieman tulppaani.

Venepääntien ja helman ompelin lopuksi käsin piilopistoilla. Eikös se ollut niin, ettei juhlavaatteessa näy päälliommelta? Mikään ei ole niin paha kuon ommella mustaa kangasta piilopistoilla mustalla langalla hämärässä.

Mekosta tuli mielestäni upea ja saatan sen vielä valita kaapista johonkin juhlatilaisuuteen. Tämä olisi sopinut sinne Carmeniin, mitä kävimme miehen kanssa katsomassa, en tiedä kumpi on hienompi tämä vai musta Filippa K.? .

Hihassa on alushiha jonka päähän on ommeltu Puutarhurin parhaat ja mesh-frillat.  



Pinkki nahka muuttui kalkkimaalilla kultaiseksi. Ompelin asuani avarten satiinilla somistetun kultaisen bling-laukun.







 

 

Nahka vaihtaa väriä kalkkimaalilla


Ompelin asuuni myös laukun. Laukussa on satiininen vuori. Aamulla tuli hieman kiire ommella laukku ja maalata pinkki kultaiseksi Vintage-kalkkimaalilla. Maali kuivui parissa tunnissa ja sen jälkeen ompelin vielä satiininauhan reunoihin. Kiillotin nahan Vintagen Pronssi-vahalla. Maali kestää hyvin pinnassa, vaikka retuutin laukkua ompelukoneessa. Pinta on kiiltävä ja kaunis. Minusta niin tulee laukkudesigneri. Tosin asia jää vähän odottamaan uutta nahkaneulaa.

Kippis! Mitä tykkäät onnistuinko juhla-asussa? Kehtaako tämä päällä kulkea? 


Nyt aion hieman virtuaaligaalailla kotona ja yritän säästää rahojani Kankaiden yöhön klik joka on 26.1.2018. Joko kuulit siitä?  Pysy kuulolla sillä blogiini on tulossa ensi viikolla aivan mahtava arvonta. Palkintona jotain aivan ihanaa ja pehmeää ja josta tykkään niin paljon..


tiistai 16. tammikuuta 2018

Pikkuneidin nahkainen Tipulaukku. Twiip!

Ensimmäinen käsilaukku tytölle. 


Ompelin linnunmallisen laukun nahkapaloista meidän taaperoneidille. Nahkaa oli yllättävän helppo ommella, kun oli oikea neula. Aukeneeko tästä laukkudesignerin ura?



Laukku tuijottelee meitä hieman hämmentyneen näköisenä. 



Eurokankaasta löytämäni materiaali on reikäistä nahkaa. Ihana beige! 


Minun on pitkään tehnyt mieli ommella nahkajuttuja. Nyt valmistui ensimmäinen käsilaukku taaperolle. Palat lepäsivät pöydällä odottaen ideaa ja kun idea viimein tupsahti syliini laukku syntyi hujauksessa.  En tiedä oliko tämä kipinä laukkudesignerin uralle, mutta laukun ompelu tuntui hauskalta. Onhan laukkuja näkynyt blogissa aikaisemminkin, mutta nyt materiaali on nahka. Muut laukut löytyvät täältä klik!


 Bongasin viime viikolla  Eurokankaassa pahvilaatikon, jossa oli muutamia jämänahkapaloja. Kilohintakaan ei päätä huimannut, niin raaskin ostaa muutaman palan ja uhrata ne askarteluun. Ystäväni oli monta kertaa rohkaissut nahan käyttöön ja vimein uskalsin.


En ole uskaltanut ommella nahkaa, koska pelkäsin, että ompelukone hajoaa ja pilaan hyvän materiaalin siltä seisomalta. Ompelin laukun ohuella nahkaneulalla. Nyt kokeilin neulaa ensin, että meneekö ihan painamalla nahasta läpi ja sitten vasta vaihdoin sen koneeseen. Viimeksi  minulla oli kai liian paksu neula ja siitä kokeilusta jäi vain karvas muisto. Nyt neula upposi nahkaan ja tikkikin oli nättiä.

Leikkasin summamutikassa nahkapalat ja kiinnikenauhat. Koossa tärkeintä oli, että se sattui nahkapalaan ja vetoketjuun.  Ompelin ensimmäiseksi vetoketjun kiinni  ja nahkakiinnikkeet vetoketjun päihin. Minulla ei ollut mitään hajua hihnasta, joten ompelin vain kiinnikkeet paikalleen odottamaan hyvää ideaa.

Testasin useampaa silmäparia. Ulkopuolelle liimatut silmät irtosivat nopeasti testiryhmän kynsissä. Tein silmien kohdalle reiät nahkapaskalilla ja  nuo lopulliset silmät liimasin kiinni tukikankaaseen ja kankaan silmineen  kiinnitin laukun sisäpuolelle. Nyt ei pitäisi irrota, vaikka pienet silmät olisi niin ihana laittaa suuhun.

 Työ tekijäänsä neuvoo, eiks niin! 

Olin tekemässä pehmustettua laukun kahvaa, jotka kiinnittäisin D-lenkeillä. Etsin pussista narua nahkahihnan vahvikeeksi ja kun aloin pyörittämään pinkkiä luistinnarua siitä tuli lopulta hihna puuhelmillä somistettuna. Olipa outoa, että luistinnauha näytti lopulta paremmalta kuin nahkainen hihna.   

 Hyvä näinkin!

Laukussa ei lopulta ollut paljoa ommeltavaa ja idean kehittelyyn meni taas enemmän aikaa, kuin toteutukseen.

Laukusta tuli kiva ja se kulkee nyt pienimmän leikeissä. Eikö joka tytöllä kuulukin olla oma käsilaukku? Millainen oli sinun ensimmäinen käsilaukkusi?



Pienet tytöt pitävät tärkeänä, että on oma käsilaukku johon voi kerätä tärkeitä asioita. Tytöt ovat myös harjoitelleet shoppailua ja kotona tavaraa kerätään isoihin paperikasseihin ja kuljetaan ne käsissä kuin olisivat tehneet urakalla ostoksia. Kauppaleikissä käsilaukkua tarvitaan puhelimelle ja rahoille. 

Laukkuihin katoaa myös äidin tarpeellisia juttuja, kuten autonavaimet, kynät, paininjalat, virkkuukoukku ja lankarullat. 



Laukun saumat ompelin sisäpuolelta kiinni, paitsi pyrstössä. Pyrstöön liimasin ylimääräisiä sulkia. Käytin ompeluun tuon nahkaneulapakkauksen ohuinta neulaa. Laukussa oli lopulta aika vähän ommeltavaa.  Silmiä varten tein paskalilla reiät ja liimasin silmät ensin tukikankaalle ja kankaan  laukun sisään. 





perjantai 16. kesäkuuta 2017

Helppo tee-se-itse-kotelolaukku! + video-ohje

Askartelin herkullisen ihanan kotelolaukun. Tämä askartelu sopii hyvin aloittelijallekin, sillä söpö laukku vain liimataan ja leikataan. Tee-se-itse-kotelolaukku  voisi olla tarpeen monelle morsiamelle ja vanhojentansseihin valmistautuvalle. Kurkkaa myös video-ohje!

Ihanaa kun voi tehdä omaan asuun sopivan laukun ja homma ei ole edes kovin työläs.


Toivoin Sydäntalvilaukkua äitienpäivälahjaksi. Nyt sain onneksi tehtyä sen itse. Tee-se-itse-laukku sisältää kuoret, kehykset ja kauniin olkaketjun ja askartelijan työ on vain liimata oma kangas aihioon ja leikata sopivaksi. 

Ei uskoisi, että askartelin tämän itse! 


Sain kotelolaukun tee-se-itse-paketin testiaskarteluun  Ullakalta klik*. Vaikka laukku askarrellaan itse tulos on siisti ja viimeistellyn näköinen. Parasta laukussa on sen rajattomat mahdollisuudet.

Tämä olisi ollut tarpeen silloin kuin askartelin häitä. Laukun pintaan voin liimata vaikka juuri sen lyhennetyn häämekon tai iltapuvun helman palasen sekä tietenkin helmiä ja pitsiä. Taisin nähdä tämmöisen vilaukselta jonkun morsiuspukuja ompelevan tekemänä. Monille vanhojentansseihin valmistautuvalle tee-se-itse laukku voisi olla myös tarpeen ja vaikka ihan linnanjuhliin. Pelkäsin aluksi, että mitähän hommasta tulee. Onneksi liimata osaa kaikki ja ei haittaa vaikka liimaus menee pieleen, sillä kangasta pystyy siirtämään tai vaikka vaihtamaan jos mieli muuttuu kesken askartelun.

 Laukkuaihion lisäksi askarteluun tarvitaan vain kahta eri liimaa tekstiilin ja kehyksen liimaamiseen ja sakset. Tämä on todellakin juuri se leikkaa, liimaa ja askartele juttu.

Minulla oli laukun aihio pitkään odottamassa inspiraatiota, sillä vaikeinta hommassa oli se millä laukun päällystäisi. Päätös olisi ollut helppo jos olisi tarvinnut juuri tiettyyn iltapukuun uutta laukkua. Päätin käyttää ylijääneet tilkkuni laukun tekoon, joten vaihtoehtoja oli enemmän. Näkyvän puolen vuorasin tyttöjen haalareissa ja omassa mekossani olevalla  trikookankaalla, jolloin meidän perheen tytöt voivat käyttää laukkua vaikka vuorotellen. Tällä konstilla kauniit tilkut pääsevät arvokkaaseen käyttöön.

Pieni ihastui laukkuun melkoisesti ja niin minäkin. Tulihan siitä tosi herkku! Sain myös kipinän tubettamiseen, joten kurkkaa ihmeessa askarteluohjeen video. Hih! Omituinen höpöttäjä!


Laukun askarteluohje


Tarvitset:

Tee-se-itse Kotelolaukun aihion klik*
Hopean värinen ketjuhihna klik*
Liimaa tekstiilin liimaamiseen  Aleene's Tacky Glue-yleisliima klik*
Liimaa kehyksen liimaamiseen Gutterman Creativ-tekstiililiima  klik*
Kangasta Nuppu Sydäntalvi, trikoo klik* ja Roo Cloud of Dreams
Sakset


Tein laukun tekoon alla olevan kuvallisen ohjeistuksen sekä myös YouTube-videon, jossa pääset seuraamaan laukkuni valmistumista ja höpinöitä. Pääset sinne tästä! Klik!


Levitä Aleene's Tacky Glue-liimaa mustaa  muottiin. Voit käyttää levitykseen muovia tai lastaa. Muista reunat. Venytä trikookangasta reunoista, niin reunoista tulee siistit.

Musta pohja on hyvä hioa ennen liimausta, mutta ei ole pakko. Liimaa samalla tavalla vuorikangas ja muista liimata myös reunat.


Anna liiman kuivua. Itse annoin kuivua rauhassa yön yli. 


Leikkaa ylimääräiset kankaat reunoista. Leikkaa mahdollisimman läheltä muovireunaa. Levitä Glittermann-tekstiililiimaa kehyksen uraan. Liimaa kotelo-osat yksi kerrallaan ja voit käyttää apuna veitseä. Anna kuivua! Muista tuulettaa tila hyvin!

Kiinnitä laukun ketju paikalleen sisällä oleviin klipseihin. Laukku on valmis! 




Askartelu oli aika nopea, kun ottaa huomioon, että kuvasin teille ohjetta myös YouTubeen. Jänskätti taas vähän, mutta luulen, että höpinöistäni huolimatta video-ohjeesta saa enemmän irti.







 Ensimmäinen video-osa  vilahtikin jo Facebookin puolella pari päivää sitten. Tässä vielä linkki koko ohjeen soittolistaan. Klikkaa sinne tästä! 



Laukku on kuin koru ja olisi ihana tehdä näitä lahjoiksi.  Liimat riittävät useampaan laukkuun.


Laukun sisäpuolle on Roon Cloud of Dreams-trikoo. Se saa laukun sopimaan myös uuteen lempimekkoon, vaikka muut eivät sitä tiedäkään. Huomaa muuten, että liian ohuesta trikoosta paistaa  musta pohja läpi. 


Mitä tykkäsitte videosta? Tehdäänkö joskus vielä toinen?



Voi kääk! Löysin just Weecosista Papun kankaat ja kesä alet! klik*

lauantai 6. toukokuuta 2017

Korkkilaukku ja äitienpäivälahja-ideoita!

Ompelin laukun äitienpäivälahjaksi. Ajattelin täyttää kassin villalangoilla. Tulikohan korkkikankaisesta laukusta vähän liian hieno lankakassiksi?
Korkkikangas sopii hyvin modernin mustavalkoisen kankaan kanssa. Siitä oli helppo ommella.




Sain idean ommella kangaskassin äidilleni. Sellaisen ihan tavallisen kangaskassin, johon hankkisin muutaman ihanan villalankarullan sisälle äitienpäivälahjaksi. Nyt oli lanka-alessa lankoja klik* ja olemme molemmat haaveilleet alpakkalangasta. 

Ajattelin että surautan jonkun hauskan lankakassin. Taas kävi niin, että jotain naksahti päässäni ja lähdin tekemään laukkuun lisää ja lisää juttuja. En siis taaskaan malttanut tehdä vain yksinkertaista ja helppoa, vaan oli pakko kokeilla jotain muuta.


Minulla oli vielä palanen sitä Ullakalta saatua korkkikangasta klik* jäljellä ja päätin että teen siitä kivoja yksityiskohtia kassiin. Sitten päätin, että ompelen kassiin vuoren ja sitten vuoreen taskun.Niin ja tietenkin ompelin vuoren sisään vahvikkeet paksusta panamakankaasta ja sitten laukkuun tuli vielä pehmustetut kahvat ja neppari. No nyt kassi ei näytä enää siltä kangaskassilta mitä olin tekemässä alunperin ja nyt haluankin laukun itselleni kesäksi käyttöön. Onhan se ihana! Ehkä tämä näyttää ihan omalta äitienpäivälahjalta...



Laukun kahvan sisällä on virkatut trikookudenauhat vahvikkeeksi ja pumpulia pehmustuksena. 


Laukussa on samasta kankaasta ommeltu vuori taskuineen.


Siskoni mielestä laukku olisi kiva jos sangat olisi vuoren sisässä. 


Painonappien käyttö tuo uusia ulottuvuuksia ompeluun. Nämä napsaistiin kiinni vasaralla. Laukun sisällä on paksumpi panamakangas vuoren alla vahvikkeena. Ompelin vahvikkeen myös vuoren pohjaan. 







Haluaisin äitienpäivälahjaksi...


Himoitsen vieläkin sellaista kokonaan korkkikankaasta tehtyä laukkua ja jos äitienpäivälahjaksi saisin vaikka palan korkkikangasta lisää. Tai jos saisin valita en haluaisi sitä, haluan jotain muuta.. Tietenkin.

Keräsin ennen laukun tekoa äitienpäivälahjavinkkejä ja kun nyt mietin tarkemmin, niin ehkä tarvitsisin vain muutaman uuden helpon vaatteen ja mielummin jonkun suomalaisen tekemän. Leggarit ja Kanto-mekko olisi juuri sellaiset. Ja uudet leikkipuistokengät tulisivat tarpeeseen. Pipoja osaisin kyllä tehdä itsekin. Niin ja tavaraa voisi viedä meiltä pois päin. Paras lahja olisi kyllä uni ja hemmotteluhoito, mutta kahvi sänkyyn riittänee. 

Oma lahja äidille on kyllä aika ihana. Liiankin! Mitä jos tilaisi Sannan ruokakassin klik*yllärinä villalankakassin sijaan, olisiko hienoa?  Tykkäisikö äiti kuitenkin tuosta laukusta? Voihan se olla että surautan itsellenikin vielä samiskassin, onneksi kankaita on vielä jäljellä.

Saitko hyviä vinkkejä? Mitä sinä aiot antaa äidille?  

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Pitsilaukku - Lace purse

Jotakin oli vain tehtävä.. Häälaukku morsiamelle

Minusta häälaukusta tuli aika hyvä!

Sormet alkoivat jo syyhyämään alkutalvella. Jotakin oli tehtävä, mutta mitä? Ensin etsin langat ja virkkuukoukun nähdessäni silmissäni upeita pitsiluomuksia, joita näimme Jyväskylän käsityömuseossa. En ollut virkannut vuosiin. Aloitin virkkamaan pieniä pitsikukkia. En silloin vielä tiennyt mitä varten, mutta siitä se ajatus sitten lähti.





Sain välähdyksenä kuvan pitsisestä kassista, johon mahtuisi huulipuna ja kaikkea pientä söpöä. Tulevan anopin käsityökopasta löytyi vuosikymmeniksi unohtunut kassiklipsi, ja mummin jo kauan aikaa sitten tuolin päälliseksi antamasta kangaspalasta lähti muotoutumaan jotakin uutta.


 Piirsin laukun mallin ensin taitetulle paperille vain puoliksi jotta laukku olisi symmetrinen. Tämän jälkeen lähdin miettimään millä tavalla saumat tulisi tehdä ja päädyin leikkaamaan äidiltä saadun verhopalan laukun vuoreksi.  Ensin oli vain opeteltava käyttämään ompelukonetta vuosien jälkeen. Käsityötuntien ompelukoneniksit palautuivat mieleen ja ompelu sai alkaa.

Klipsin kiinnitystä varten ompelin paksummasta kankaasta kujat laukun suuaukon ympärille. Tajusin että käytettyyn klipsiin oli hankala pujottaa uutta kangasta ilman vippaskonsteja. Kätevänä tyttönä olin jo aikaisemmin ostanut taipuisaa rautalankaa ( -70% Tiimarista). Pujotin rautalangat laukun suuaukon kujiin ja pihtien avulla sain laukun suuaukot ujutettua käytettyyn klipsiin.

Siistin nauhakujan ja ompelukoneen jäljet käsin silmäneulan kanssa. Tämän jälkeen lähdin miettimään miten sommittelisin pitsikukat laukkuun. Tässä menikin päiviä ja sommitelu tuntui palapeliltä. En halunnut että laukku näyttää hippitytön baarikassilta. Lopulta lähdin käsin ompelemaan pitsikukat laukun päällikankaaseen kiinni pienin pistoin ja koristelin pitsikukat pienillä helmillä.

Tämä oli ensimmäinen ompelukäsityö vuosiin. Minä osasin.





Something.. needed to be done

My fingers were itching to start crafting something already in the early winter. I needed to do something, but what? First I found some yarn and crochet hook and visioned some beautiful lace creations, that we saw at Jyvaskyla handcraft museum. I had not been making crochet for years. I started with making small lace flowers. I had not had any thoughts what I would make of them then, but this is how it started.

I got the idea when I saw a glimpse of small purse that could carry lipstick and something other small items. I started the crafting using an unused purse clip found in my future mother in law's sewing box and a piece of fabric given by my grandmother to cover a chair.

I draw the purse model on half folded paper so to make it symmetrical. After this I thought how to make the seams and I cut the piece from a curtain I got from my mother for the purse's inner fabric. First I had to try to remember how to use the sewing machine after so many years. Soon I recalled the sewing teachings from the handcrafting lessons from school and the sewing went on.

For attaching the purse clip, I stitched an open pocked hem around the mouth of the purse. I found it quite challenging to put fabric on the used clip without some further innovation. As an old hand I had bought some amendable metal string, which I placed on the purse mouth hems and then using pliers I attached the clip on it.


I finished of the hem and the sewing machine stitching by hand. After this I started to design the lace flowers on to the purse. This took a few days and the modelling felt like playing with jigsaw puzzle. Then I hand stitched the lace flowers on with small stitches and I decorated the lace flowers with small pearls.



This was the first hand craft for years. I made it!