Kalkkimaalilla tuunattu ruokapöytä

Menikö urakka hukkaan? Jonkin muun koti?

Tuunasin nettikirpparilta ostamani  pöytäkalustoton perusteellisesti uuteen uskoon. Käytin maalina peittävää ja hajutonta kalkkimaalia ja  ompelin uudet päälliset. Projektiin meni viikonloppu. Katso miltä nämä näyttivät ennen. Ihan valtava muutos! 

Kalkkimaalin idea on että sen voi jättää epätasaiseksi ja kaikki maalikerrokset näkyvät alta. Maalatessa kannattaa miettiä millaisia siveltimen vetoja haluaa nähdä valmiissa pinnassa.

Pöytäryhmällä on aikamoinen ero vanhaan kalustoon. Onneksi vanhat tuolit mahtuvat vielä pöydän ympärille.

Tuunasin vanhan ruokapöydän uuteen uskoon valkoisella kalkkimaalilla. Tein varmaan henkilökohtaisen ennätyksen tuunauksessa, sillä ostin pöydän perjantai-iltana kello seitsemän ja sain valmiin pöydän kannettua keittiöön kymmeneltä sunnuntai-iltana. 

Muistatteko kun tuunasin isomummin pöydän tuolit? No kaikki lähti siitä liikkeelle, kun minulle iski paniikki. Kutsuin kavereita meille babyshowereihin.  Tajusin että ei me mahduta meidän pöydän ääreen ja mistään ei ole löytynyt mummon pöydälle kaveria jatkoksi. Juhliin on onneksi vielä aikaa, mutta homma poltteli näpeissä. Ajattelin että mitä jos en jaksakaan tuunata pöytää viimeisilläni. No etsiskelin pöytää ja hiphei sellainen löytyi muutamalla kympillä tuolineen tori.fi:stä ja melko läheltä. 

En ajatellut koskaan ostavani Malesiassa valmistettua kovaksi lakattua kumipuupöytää, mutta ehkäpä hormonit ja nälkä teki temput. Kun näin pöydän ja tuolitkin tuntuivat ehjiltä saimme enon avulla pöytäryhmän kotiin. 

Seuraavana aamuna etsin kaapeistani hiomapaperit esiin ja hioin pöydän ja tuolit siltä seisomalta. Tulipa kuuma! Pöytäryhmä oli hiottu jo ennen lounasta, mutta kuitenkin tuli taas kiire! Katsoin kelloa että Eurokangas menee kahdelta kiinni lauantaina ja tuolin verhoilukankaat puuttuivat vielä samoin kuin muutama purkki Vintage -kalkkimaalia.  Maalinkin saa siitä Eurokankaan vierestä Sisustus Nostalgiasta samalla reissulla.

Tuunaamani pöytäryhmä oli malesialainen ja sen pinta oli lakattu todella kovaksi. Oli iso työ saada pinta taas hengittämään. Käytin 80 ja 120 vahvuisia hiomapapereita. 80 puri lakkaan paremmin, joka tuntui muuten läpipääsemättömältä. Hionnan jälkeen kalusto heräsi takaisin eloon. 

Ostin urakkaa varten 3 pientä purkkia  Jeanne d'Arc Living Vintage Paint-kalkkimaalia. Ohensin maalia vedellä ja pöytälevyn maalaamiseen käytin patteritelaa. 

Maali riitti 3 maalikertokseen pöydässä ja kahteennkerrokseen tuoleissa. Pitäisi varmaa  maalata tuolitkin kertaalleen. Kuvisaa pöytä ja tuoli ensimmäisen kerroksen jälkeen.

Ompelin päälliset markiisikankaasta, joka kestää likaa ja vettä. Se onkin hyvä kangas vauvakotiin. Edelliset päälliset ovat vieläkin ihan siistit. Nauroin että jos en tykkää kalustosta heitän sen pihalle. Nyt ei mene edes penkit pilalle.

Tein tuolien päällisiin taskut, jotta saisin ne tarpeen vaatiessa pesukoneeseen. En ole mikään hyvä ompelija, mutta saumoista tuli siihen nähden melko "suorat".

En tiedä mistä nyt tuulee, mutta löysin taas hyvää markiisikangasta Eurokankaan palalaatikosta. Ostin sen kaveriksi, vielä toista markiisikangasta, jota saa pakasta 19.90 e/ metri. En uskonut että lähden tuolin päällisiä ompelemaan, mutta näköjään yllätin itseni.  Taaperon kestävät päälliset tulivat nopeasti valmiiksi ja ompelukonekin hyrräsi nättiä tikkiä. Kai tässä oli joku johdatus mukana. Ei voi kuin ihmetellä asioiden onnistumista.

Maalasin pöydän kolmeen kertaan pensselillä ja patteritelalla ja tuolit saivat vain kaksinkertaisen käsittelyn. Huomasin että käsiteltävä pinta tarvitsee hionnan, vaikka kalkkimaalin sanotaan pysyvän missä vain. Malesialainen lakkaus varmaankin vei kalkkimaalin äärirajoille ja liikaa ohennettuna kalkkimaali meinasi lähteä kerroksia sudittaessa. Maali on kyllä ihanteellinen muuten. Se kuivui noin puolessa tunnissa, joten sain maalata sydämeni kyllyydestä, eikä tarvinnut odotella kuivumista.

Ette usko miten niskat ja kädet ovat nyt jumissa. Kyllä nyt tuntee maalanneensa sormenpäässä asti, mutta masussa kaikki tuntuu olevan ihan hyvin. Täytyy varmaa  ottaa pari päivää ilman näitä "projekteja".

Olipa hienoa viettää ihan omaa aikaa ihan oman tekemisen parissa. Se luomisvimma, on joskus ihan valtava! Iskä hoiti pientä minun huitoessani menemään. Olin kyllä niin väsynyt ja katkipoikki, kun saimme pöydän viimein kannettua sisään.  Toivoin että makunystyräni huutaisivat hoosiannaa ja ihastuisin pöytään ikihyväksi, kun se olisi paikallaan, mutta toisin kävi. Ajattelin että itse hartaudella askarreltu valmis pöytä tuoleineen antaisi minulle samanlaisen ilon tunteen, kuin isomummin pöytä, mutta tunnetta ei tullut.  Pikemminkin mielessä kävi pettymys, siitä ettei pöytä ja tuolit tuntuneet millekään. Tiedättekö sen voittajafiiliksen, kun löytää jotain ihanaa?  Ei, ei, en tuntenut edes sitä. 

Kamalaa ajatella nyt kaiken sen työn jälkeen, että ei nuo näytä minulle.  Keittiö on nyt jonkun muun koti. Huokaus! Mitäs sanot? Mitä näille nyt teen? Olikohan tämä nyt sitä raskauden loppuajan pesänrakennus huumaa ja olikohan tässä nyt mitään järkeä? Ainakin pöytäkalusto muuttui ihan täysin ja ei ne edes rumat ole. Miten saan nämä tuottamaan Kon Mari-iloa?

Ai niin en ole enää työtön! Olen äitiyslomalla! Siinä on jo syytä juhlaan!

Äitini toi käynnillään meille orkidean, se näyttääkin aika hyvältä uudella pöydällä. 

Tältä tuunattu pöytäkalusto tuli näyttämään. Hintaa ryhmälle tuli noin 100 e, jos sitä hillitöntä työmäärää ei lasketa. Nyt voi sanoa että tein itse ja säästin.

Uudet päälliset mummin tuoleihin

Tee-se-itse design-lamppu

Stockmann.com: Ilmainen toimitus yli 50 euron ostoksille
koodilla:
SHIPPINGAFF16
Etu on voimassa toistaiseksi.

Keittiön tuolit vankikarkureina, ihan täydellinen kangas taaperoperheeseen

Päällystin keittiön tuolit uudelleen markiisikankaalla

Keittiön vanhat tuolit ja pöytä saivat uudet raikkaat päälliset. Kangas on kestävää markiisikangasta joka hylkii likaa, vettä ja hometta. Kangas on siis ihan huippuvalinta taaperoperheeseen.

Vanhojen tuolien ilme muuttui ihan tyystin, mutta eivät menettäneet siltikään niiden kaunista vanhaa henkeä. Tuolit ovat keveät, kestävät ja umpipuuta.

Verhoilin keittiön tuolit raidallisella kankaalla. Mietit varmaan jo onko sisustusbloggaajien mustavalkoinen tyyli tarttunut minuunkin? Ehei! Löysin Eurokankaasta palan markiisikangasta kuudella eurolla alelaarista ja tuolit saivat uudet päälliset. Olen ihastunut markiisikankaan käyttöön verhoilussa, sillä kangas on tarpeeksi jämäkkää ja se hylkii, vettä, hometta ja likaa. Siis täydellinen kangas taaperoperheeseen.  Kun kankaan pesee ja silittää sen ominaisuudet palautuvat takaisin, lupaili myyjä. 

Kokeilen vielä pestä vanhat päälliset jos markiisikankaan ominaisuudet ja sappisaippua veisivät voiton tussista ja mustikasta. Onneksi uutta kangasta saa kuitenkin lisää, jos vankikarkuriraita alkaa kyllästyttämään ja tahrat eivät vanhuuttaan lähde irti.

Minusta on niin ihanaa saada raikastettua vanhoja huonekaluja ja samalla hakea vähän uutta tyyliä sitten sinne uuteenkin kotiin. Onneksi tekstiilejä vaihtamalla tyyli vaihtuu edullisesti ja tuolien istuinpäällisten vaihto on todella helppoa. En jaksanut edes ommella kangasta vaan leikkasin sopivat palat tuoleihin ja naputin nauloilla kiinni. Ihan tietoinen valinta. En  pelkää kankaan purkaantumista, sillä edelliset palat kestivät vuosia ilman ompelua. Katsotaan miten niille pesukoneessa käy.  

Pieni halusi taas kovasti auttaa. Hän osasi jo kovasti huitoa vasaralla, tosin äidin sormia. Sain lopulta pieni sylissäni naputeltua päälliset kiinni istuinlevyyn. Meni se niinkin. Pienen pöksyt löytyi lauantaina Lastenvaatekarnevaaleilta. 

Käytin naputteluun pieniä vanhoja nauloja, jotka irrotin vanhasta kankaasta. Muistaakseni pienet naulat ovat peräisin isomummin kernikangasverhoilusta. Näyttäisi siltä, kuin naulat olisivat käsin tehty.

Olen yrittänyt pakkailla ja tehdä muuttoa, mutta jotenkin tuntuu että uusi asunto on jo valmiiksi täynnä vastoinkäymisiä. Muutto siirtyi kahdella viikolla ja aina tulee vastaan jotakin sellaista mistä minun ei oikeasti tarvitsisi edes murehtia. Palaan niihin ehkä myöhemmin, niellään  nyt ensin, kuvataan sitten. Olemme käyneet uuden asunnon pihalla leikkimässä ja pieni on ainakin ollut tosi tyytyväinen. Siellä odottaa paljon uusia kavereita ja valoisa hiekkalaatikko, niin ja minulla on siellä ihan oikea kukkapenkki.

Saa nähdä miten pitkään nämä päälliset saavat tuolien päällä olla. Meillä on ehtinyt olemaan jo mustikkavaaratilanteita uusienkin kanssa.

Hih, huomasin kuvatessani että maha alkaa olemaan jo tiellä. 

Tuolit sopivat hyvin myös uuden lampun kanssa. Varmaan ihan sattumalta.

Huomio huomio! Jos olet nähnyt tämmöisen pöydän ja tuolit myynnissä jossakin laita viestiä. Tarvitsemme suuremman pöydän, mutta en raaski luopua omastani. Pöytä on isomummin peruja ja minulle jo hyvin rakas. Keksin, että jos näitä olisi kaksi peräkkäin se saattaisi toimia meillä enemmän kuin hyvin. Eikö ole hyvä idea?

Eikö olekin kauniit tuolit? Onko jollakin tietoa missä nämä voisivat olla valmistettu? Olisi ihana saada näitä lisää. Ilmoittele jos jossain tulee vastaan!