Belle Époqueta etsimässä: Aulanko eli Karlberg kuvina

Kansallisromanttinen Aulanko oli loistelias lomaparatiisi

Aulangolla on jäljellä kuvia menneen ajan loistosta. Luonnonkauniilla paikalla kävi taiteilijat hakemassa inspiraatiota ja viettämässä loistokkaita juhlia. Juhlia järjestetään edelleen, mutta hieman pienemmissä puitteissa.

Saimme päähämme lähteä viikonloppulomalle Aulankoon, kun siellä järjestettiin Metal Bath-festarit. Paikka oli tuttu vain karavaanarien viireistä, mutta yllätykseksemme paikka oli täynnä menneiden aikojen romanttista viehätystä.  Sitä ihan oikeaa Belle Époqueta. Tosin lukemani jälkeen jäljellä on vain pieni osa kulta-ajan loistosta.

Aulankoon oli viime vuosituhannen alussa kutsuttu nimekkäitä taiteilijoita, jotka hakivat kauniista maisemista inspiraatiota ja olivat samalla mesenaattinsa luona viettämässä loistokasta kaunista aikaa ja juhlimassa. Ainakin Eino Leinon ja Jean Sibeliuksen kuullaan saaneen inspiraatioita kauniissa maisemissa ja Aino Acktén esittäneen aarioita koreissa juhlissa.

Karlbergin kartano puistoineen sijaitsi ennen hotellin paikalla Aulangossa. Kaunis kartano ja sen ympäröivät puistoalueet olivat alku monen tunnetun taiteilijan inspiraatioon ja se on vieläkin suosittu kotimaan matkakohde.  Katso mitä kauniista ajasta on vielä jäljellä!
(tuntematon, valokuvaaja 8.8.1926, Keravan museo)

Eversti Hugo Standertskjöld loi Aulankoon kauniin lomaparatiisin. Tämä kuvan on maalannut Eero Järnefelt. 

Aulanko ei ole aina ollut Aulanko vaan rikkaan asetehtailijan oma kesäparatiisi nimeltään Karlberg. Eversti Hugo Standertskjöld tuli Venäjältä asetehtaan myynnistä saamat rahat taskussaan ja kerrotaan että rahaa oli niin paljon etteivät ne mahtuneet silloiseen Suomen Pankkiin. Rikkaan everstin oli käytettävä rahojaan tehtaiden ja tilojen ostoon, jotta hän sai varallisuutensa tuotua vanhaan kotimaahansa. Tämä on kyllä hyvä lähtökohta kotiinpaluuseen. Vuonna 1883 hän osti Karlbergin tilan Hämeenlinnasta kesänviettopaikakseen ja silloin hän aloitti muuttamaan tilaa mieleisekseen paratiisiksi.

Ruusutemppeli on yksi Aulangon kuvatuimmista kohteista. Eversti Standertskjöld rakennutti useita kauniita huvimajoja puistoalueelle ja on onni että niistä on jäänyt jäljelle vielä muutamia.  Tänne voisi tulla ottamaan hääkuvat vähän kauempaakin.

Tässä Onnentemppelissä kerrotaan Eino Leinon runoilleen:

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Olisikohan Eino Leino kertonut runossa rikkaasta poikamieseverstistä, jolla oli kaikkea ja hänellä ei mitään?

Aulangon näkötorni on mukavan kävelymatkan päästä hotellilta. Maisemat ovat henkeäsalpaavan upeat ja ei mikään ihme, että näkötorni on rakennettu juuri tähän.

Kuvia kartanon sisätiloista en montaa löytänyt, mutta Turkkilainen huone antaa varmaan kuvaa millaista sisällä on ollut. Kartanon puisto oli hoidettu viimmeisen päälle ja vanhoissa kuvissa vilahtelevat näyttävät istutukset ja kasvihuoneissa talvehtineet palmut.  Eversti Standertskjöld loi kartanon maille upean puistomaiseman kivisine linnoineen, tekolampineen ja  huvimajoineen. Parasta mitä rahalla saa. Aulangonvuoren harjalle hän rakennutti suuren kivisen näkötornin joka on vieläkin näyttävä nähtävyys henkesalpaavan maiseman edessä. Hän rakennutti puiston ajatuksena, että sen kauneudesta voi nauttia kuka tahansa. Onneksi puistoa pidetään edelleen yllä ja vieläkin voi levähtää puiston kauniissa huvimajoissa. Hän kutsui seurakseen paljon vieraita nauttimaan poikamiehen kesäpäivistä, eihän yltäkylläisyys ole mitään jos sitä ei voi jakaa jonkun kanssa.

 Tämä kuva on kuvattu kartanon palon jälkeen rakennetusta hotellista joka lopulta sai väistyä uuden hotellin tieltä kymmenen vuotta myöhemmin. (Runeberg Fred, kuvaaja 1930, Hotelli- ja ravintolamuseo)

Vanhaksi tullessaan eversti vuokrasi kartanon maineen Hämeenlinnan kaupungille, tosin hotelliksi aiottu kartano paloi pian kauppojen jälkeen vuonna 1928. Kaupunki muutti tilan nimen Aulangoksi ja se on edelleen suosittu nähtävyys. Kartanon tilalle rakennettiin iso hotelli, jossa nykyään voi viettää leppoisaa kylpylälomaa.

Karlbergin kartanon vierastalo toimii nykyään juhlatilana. Se onkin aivan mahtava paikka hääjuhliin, onhan vierastalo rakennettu kartanon juhlavieraita varten. Juhlataloa kutsutaan Kavaljeeriksi ja sitä vuokraa Rantasipi Aulanko.

Keskellä pienempiä juhlasaleja on suuri kristallikruunuin somistettu juhlasali. Se on kuin tehty tanssia varten. Ihastuin salin upeaan lasikattoon.

Täytyy kyllä kehua että tässä juhlatilassa on wc tehty morsiamia varten.  Tila on niin kiva, että kiireisen häähumun keskellä voisi vähän istahtaa ja juoda lasillisen kuplivaa ihan omassa rauhassa.

Kartanosta on jäljellä puinen vierastalo muistuttamassa loisteliaasta ajasta. Vierastalo on riisuttu silloisesta loistostaan ja kalustettu uudelleen juhlakäyttöä varten.  Hotelli vuokraa tilaa häihin ja muihin juhliin. Vaikka talo on vain vierastalo niin sinne mahtuu helposti satapäinen juhlakansa kilistelemään laseja ja syömään. Täytyy kyllä sanoa että lomailessamme jo hotellin lounas oli kuin maistuva juhla-ateria.  Pohdimme että varmaankin poikkeamme tuolla lomalla uudelleen kesällä jo ihan pelkän ruoan vuoksi. Tietysti hyvän lisän lomaan tuovat maisemat, puisto, linna, lapsiystävällinen kylpylä ja Hämeenlinnan nähtävyydet.

Nyt voi vain kuvitella millaisen ennen näkemättömän yltäkyllyyden tuo rikas aatelinen eversti Suomeen toi. Evertin palatsissa Pohjoisesplanadi 3 ja Karlbergin kartanossa järjestettiin upeita juhlia, jollaisia ei nykypäivänä ole missään. Ihanaa on kuitenkin antaa mielikuvituksen laukata ja kuvitella millaista tuossa paikassa on ollut ja antaa kesätuulen kuiskutella korviin menneen ajan lumoa.

Olisipa ihana päästä tuonne juhliin! Pienelle lomalle noihin maisemiin pääset täältä.