Edullinen koristekranssi piha-aidasta. Näin teet aroniakranssin!

Juhlava hääkoriste löytyy monen takapihalta

Juhlavan koristekranssin vaikka hääjuhliin voi askarrella helposti piha-aidan oksista. Kaunislehtisestä marja-aroniasta tehdyt köynmökset tai kranssit näyttävät jo valmiiksi juhlavilta. 

Aina ei tule mieleen käyttää näinkin lähellä olevia asioita juhlakoristeeksi. Aroniaa kasvaa varmaan jokaisella kotipihalla.

Sain viimein valmiiksi ensimmäisen aroniakranssin. Olen ollut viime päivinä uppoutunut aivan mahtaviin pikkuprojekteihin. Olen päässyt touhuamaan ja ideoimaan häitä!  En tiedä mikä häissä saa sieluni vielä kipinöimään, mutta olen ihan innoissani! No jotain siinä on sillä touhuan hääjuttujen parissa vielä kolmatta vuotta omienkin häiden jälkeen ja tunnen vieläkin paloa ja luomisvimmaa aihetta kohtaan. Olen kuin kulta-ajan taiteilija!  Minulla on ollut mietinnässä mitä näyttävää voi tehdä mahdollisimman pienellä budjetilla ja en malta olla kertomatta heti kaikkea! 

 Olen viime päivät etsinyt pihoilta kaunislehtistä pensasta kranssiprojektiani varten. Pensas löytyi yllättävän läheltä, sillä jättimäiseksi kasvaneessa piha-aidassa oli juuri oikeanlaiset kauniit ja melkeinpä jalolta näyttävät lehdet. Tuo niin kaunislehtinen pensas oli takapihalla terassia varjostanut marja-aronia. Tiesittekö muuten, että aronian leikkuu-aika alkaa kesäkuussa ja jatkuu heinäkuun loppuun? Hauska että paras materiaalin saanti aikakin ulottuu monien häiden aikoihin. 

Leikkelin tuoreita versoja ja ja oksia joissa oli aronian marjaterttuja suoraan pensaasta kranssiini. Luin jostakin että edellisvuotena leikattu aronia ei kuki eikä tee marjoja. Onneksi sitä pelkoa ei meidän pensaassa ei ollut, sillä sitä tuskin on leikattu ikinä. 

Punoin lyhyitä varpuja kiinni toisiinsa rautalangalla, niin että kaunis vahapintainen lehti oli ylöspäin.  Tukeva kranssin pohja muotoitui samalla kun lisäilin väliin paksumpia oksia. Kun köynnös oli tarpeeksi pitkä sidoin kranssin päät yhteen rautalangalla. Tein kranssin käyttäen samaa menetelmää, kuin siinä viime kesäisessä kukkaseppeleessä.

Kranssi syntyi todella nopeasti ja mietin, että näitä ehtisi tekemään monta juhlia edeltävänä päivänä tai sitten vaikka oikein pitkän köynnöksen juhlapöydän keskelle. Helppoa, halpaa ja kaunista! Siitä on ihan pakko tykätä! Tulee ihan mielettömän kaunis! Eikö teistäkin? Pidän vielä salassa mihin kranssia häissä käytetään, ehkä se selviää minullekin vasta tänään.

Onnea oikein kovasti tänään häitään juhliville! ♡♡♡ Ihanaa ja rakkauden täyteistä päivää!

Käytin rautalankaa punomiseen, mutta sen kanssa pitää olla varovainen sillä lanka leikkaa helposti arat lehdet. Joskus voisi kokeilla myös kukkateippiä.

Jos häät ovat tulossa ensi kesänä piha-aitaa ei kannata leikata tänä vuonna. Silloin kauniit kukat tai marjat ovat hyödynnettävissä koristelussa.

Tämmöinen siitä aroniakranssista tuli! Onko sinusta tarpeeksi juhlava? 

Hempeä kanervakranssi

Luonto on täynnä koristemateriaalia. Kerää ennen lunta!

Askartelin oveen sydämen muotoisen kanervakranssin. 

Inspiraatio iski kesken sadepäivän ja oli pakko lähteä sateiseen metsään hakemaan kanervia ja risuja. Tuulen tuiverrellessa taistelin saksien kanssa pussillisen kanervan oksia. Metsien läpi kulkevat sähkölinjat ovat parhaita paikkoja kanervien etsintään. Hyvällä omalla tunnolla niitä uskaltaa sieltä noutaa, sillä raivausmiehet pitävä linjat joka tapauksessa matalana.

Minulla jäi vähän kranssinteko hampaankoloon sieltä korttelimuseosta. Onneksi omaa aikaa askarteluun löytyy kotona öisin. Keräsin metsästä ohuita taipuisia koivunoksia, joista muotoilin sydämen mallisen pohjan. Laitoin väliin tukikepin, jotta kranssi pysyy näyttävästi kasassa. Tähän sitten lähdin rautalangalla kieputtamaan pieniä kanervanippuja. Tähän kranssiin meni koko pussillinen kanervaa ja pitkä pätkä rautalankaa.

Jos talvihäät ovat tulossa pöytään sopisi kaunis sammaleesta, kanervista ja puolukanvarvuista tehty köynnös tai pienet kranssit kynttilöiden ympärille. Nyt rupeaa olemaan viimeisiä aikoja hakea tarvikkeet ennen lumen tuloa. Kanervakranssi säilyy ulkona kosteassa, ehkä jopa kevääseen asti.

Muotoilin koivun oksista sydämenmuotoisen kranssipohjan.

Aloitin kanervakranssin punomisen ylhäältä alaspäin.

Punoin ensin toisen puolen ylhäältä alaspäin ja sitten kanervakranssin toisen puolen.

Tältä kanervakranssi näyttää takaa, tämä voisi olla koivuineen kranssin etupuoli.

Kanervan kukat ovat minusta kauniimmat ja jämäkällä pohjalla kranssi pysyy muodossaan kevääseen asti. Minusts tästä kanervakranssista tuli aika kaunis. 

Hei vosiko joku ihana ehdotta hääblogini vuoden hääblogiehdokkaaksi? Ohjeet täällä.
Itse en kehtaa edes salanimellä ilmoittaa.

Boheemi kukkaseppele luonnonkukista

Kuin kukin seppelöity heinämorsian?

Kukkaseppele koristaa myös äitinutturalle "kammattua" tukkaa.  Kaunis seppele voi olla tehty vaikka herkistä luonnonkukista ja heinistä. Mikäpä estää poimimasta puutarhasta kukkia seppeleeseen. 

Sormiani on jo pitkään syyhyttänyt kukkaseppeleprojekti. Nyt viimeinkin löytyi sille aikaa ja sateeton päivä. Kuljin rantapolkua pitkin ja keräilin kauniita luonnonkukkia, jotka arvioin jollakin lailla selviävän tuoreina seuraavaan päivään. Kimppuuni eksyi siankärsämöä, pietaryrttiä, valko -ja puna-apilaa, hevonhierakkaa ja erilaisia heiniä ja saroja.

Istahdin rantaan isolle kivelle punomaan seppelettä. Aurinko pilkisti viimein pilven takaa, laineet liplatti, pietaryrtti ja apilat tuoksuivat ja nyt vasta tuntui oikeasti kesälle. Nautiskelin maisemasta ja oli ihanaa näperrellä jotakin oikein kaunista. Elämyksellistä tämäkin.

Tämä seppele on tehty apiloista, siankärsämöstä, hevonhierakasta, pietaryrteistä ja eri heinistä ja saroista.

Miten tehdään kukkaseppele tai kranssi?

Kestävään ja siroon seppeleeseen tarvitaan  paljon kukkia ja heiniä sekä pienirulla rautalankaa.

1. Pyöräytin ensin rautalangasta pääni kokoisen renkaan ja aloin siihen punomaan seppelettä.

2. Tämän kaltaiseen seppeleeseen tarvitaan yllättävän paljon kukkia. Jotta seppeleestä tulisi samanlainen joka puolelta, jaa kukat neljään osaan. Jokaiseen neljännekseen tulee silloin punottua saman verran samoja kukkia.  

3. Tein heinistä pieniä pidempiä nippuja, jotka laitoin seppeleen alareunaan. Sen jälkeen kiinnitin pienemmän nipun kukkia tasaisesti. Kukkia tulisi asetella pääasiassa ulkoreunan alaosaan. Muussa tapauksessa, kun  seppele on päässä kukat näkyvät vain pitkille ihmisille. Jos olet tekemässä kranssia puno kukat keskelle. Kukat tulee kiinnittää mahdollisimman lyhyellä varrella, jotta niiden nuupahtamista ei huomaa. Kukkien ja heinien varret kulkevat seppeleessä ja lyhennän niitä, samalla kun kiinnitän uusia.

4. Kun rengas on punottu täyteen kukkia punon loput varret seppeleen alkuosan kukkien alle.  Piirsin teille ohjeen punonnasta, joten ei tarvitse vääntää rautalangasta. Tai sitten pitää..

Tässä teille piirrosohje, on niin tarkka ohje harakan varpaineen, että ihan naurattaa itseänikin. Jos tämä olisi se loppukevennys.

Laitoin kukkaseppeleen lautasen päälle ja suihkuttelin siihen sumutepullolla viileää vettä. Laitoin seppeleen yöksi kylmiöön ja aamulla tarkastin miltä seppele näyttää. Seppele näytti siltä, kuin aamukasteen jäljiltä kukat näyttävät. Seppeleitä voi tehdä kaksi, jos toinen nuupahtaa. Kaaso voi kiikuttaa nuupahtaneen seppeleen keittiöön, sumuttaa siihen vettä ja laittaa hetkeksi jääkaappiin. Yleensä kukat virkoavat nopeasti. Kannattaa tehdä aina koeversio. Tässä teille vielä lisää inspiraatioita!

Kukkaseppeleestä tulee kestävämpi ja sirompi, kun se pyöritetään rautalangalla. Kauniita eikö?

Seuraavana aamuna tarkastin missä kunnossa seppele oli. Kukat olivat säilyneet hyvänä jääkaapissa. Sumuttelin siihen hiukan vettä.  Laiton seppeleen koristamaan olohuoneen pöytään. Seppele on kaunis pöytäkoristeenakin. Kuvassa vanha Riihimäen oranssi lysterilasinen tuikkukuppi ja Nuutajärven Fauna.