Go FlaMinGo! Rippikortti pojalle

Pinkkiä ja kukkia nuoren miehen  korttiin

Tropiikki-teemainen rippikortti meni veljenpojalle. Nuorelle miehelle rippilahjan keksiminen voi olla vaikeaa, mutta joskus ne ideat tippuvat suoraan syliin. Tätä korttia koristavat palmut ja peikonlehdet. Arvaa mitä hankittiin lahjaksi?

Keltaiset silkkipaperin palaset löysi Kesäheinä paperilaatikosta ja olihan ne myös lisättävä korttiin. Tytöt ovat kyllä parhaimmat inspiraattorit askartelussa. Yksiväriset paperit olivat pitkään odottaneet sopivaa kohdetta. Onneksi niihin saa väriä vesiväreillä. 

Laitoin käteni askartelulaatikkoon ja toivoin että käsiini osuisi joku piste ii:n päälle. Löytyihän se! 

Veljenpojan rippijuhlat lähestyivät ja mietin millainen olisi kiva kortti nuorelle miehelle. Minulle tuli sellainen tropiikin kuuma kesä mieleen ja halusin sen tuoda mukaan korttiin. "Ku kesät on kuumempii ja viikkorahat on suurempii"-tyyliin.  Tämän kesän juttu on ollut palmunlehvät ja peikonlehdet. Niitä on  näkynyt joka puolella ja olihan ne myös saatava korttiaskarteluun.  Oikeastaan yhdistin korttiin kaikki suosikkijuttuni: vesivärimaalailun, viidakkoteeman, flamingon, mintun vihreän ja Rifle-paperin kukallisen lahjapaperin.  Lahjapaperia sain lisää Harjunpaperista, joten sitä jäi vähän yli vitriinin tuunauksesta. Sattuipa sopivasti!

Flamingo syntyi ihan sattumalta, kun aloin hahmotelman päälle lisätä vesiväriä. Liimasin linnun taakse aaltopahvia ja leikkasin kortin keskipisteeksi.

Kukkia tasapainottamaan ostimme lahjaksi GeeTeen hylsysarjan ja ruuvimeisseleitä. Korttiin kirjoitimme jotenkin niin, että: " tässä avaimet ainakin osaan tulevaisuuden vastoinkäymisistä".    Ajatuksena, että työkalut kestävät eliniän ja ne ovat sitten valmiina korjaushommia varten. Vähän kuin olisi ollut apuna jo etukäteen.

Mietin, että olisi pitänyt varmaan maalata työkaluihin värimerkki, jotta omat työkalut löytää sitten helposti, kun poikien kesken rassataan mopoja tai autoja.

Peikonlehden leikkaus on helppo leikataan vain sydän, käännetään se toisinpäin ja leikataan sen keskiviivaa kohti koloja. Palmunlehvän saa leikkaamalla lehden malliin soiroja jotka sitten terävöitetään. Leikkasin ylimääräisiä lehtiä myös paketin koristeeksi. 

Tämä vesiväriteos meni kortin toiselle puolelle ja sen maalasi taiteilijaksi aikova Pieni. Hän odotti rippijuhlia kovasti ja odotukset palkittiin moninkertaisesti! Vielä tänäänkin hän muisti miten sai pomppia trampoliinilla, ihana koira, jäätelöä ja paljon kavereita. Oli ihanat juhlat minustakin kaikin puolin! Onnea vielä nuorelle miehelle ja koko perheelle! 

Onko teillä rippijuhlia tulossa? Mitä aiot viedä?


Jää ihmeessä seuraamaan blogia! Jos blogi ei ole vielä tuttu, niin täällä blogit.fi:ssä klik on helppo selata menneitä juttuja. Ajatella nyt jo 400 postausta koossa. Varmasti löytyy jotain ihanaa ja helppoa lomalukemista! 🌹💕💜 🍹🍍

Kurkkaa Papun Alet nyt oli kankaitakin puoleen -50% ja ihania vaatteita! Klikkaa Papulle tästä! 

Tsuku, tsuku! Oikeita junia ja korttiaskarteluja

Museojunia katsomassa  Suolahdessa

Askartelin veturikortin 1-vuotiaalle pojalle. Kävimme tutustumassa pääsiäisenä myös oikeisiin juniin ja höyryveturiin.

Kävimme katsomassa vanhaa höyryveturia Suolahdella Keitele-museolla. Veturin perässä oli vanha postivaunu ja pääsimme nousemaan sen kyytiin. Kurkkaa millainen veturikortti syntyi. 

Kävimme viime viikonloppuna katsomassa junia Suolahden Vanhalla asemalla. Siellä oli vanha höyryveturi ja lättähatuksi kutsuttu diesel-juna. Pieni on innostunut junista ja niiden näkeminen oikeasti ja kyytiin pääseminen on iso ilo silloin kun sattuu kohdalle.  Keitele-museolla klik säilytetään vanhoja junia ja pidetään niitä kunnossa tuleville sukupolville. Ajoittain junia tuodaan näytille myös Jyväskylään.


Odottelimme asemalaiturilla junan tuloa ja odotus palkittiin ison höyrypilven noustessa puiden takaa ja junasta kuului iloinen vihellys!
Katsoimme silmä kovana kun miehet lappasivat isoja halkoja veturin tulipesään ja ihmettelimme veturista tulevaa höyryn määrää. Sitäkin pääsi ihan läheltä katsomaan.

Veturin perässä oli vanha oranssi postivaunu, joka oli ihan alkuperäisessä asussaan. Aika näppäriä nuo postivaunut, sillä matkan teon yhteydessä kirjeiden lajittelu sujui samaan aikaan.  Pääsime vaunuun ihmettelemään, millaista oli olla oikean vanhan ajan junan kyydissä.  Minua kiehtoi vanhat tavarat ja kyltit. Ihania.

Tapahtumaan tulleet isommat lapset pääsivät myös vanhan ajan resiinojen kyytiin, jotka toimivat rauteilla ihan käsivoimin. Tuolla Suolahdessa on kuulemma veturitalli kääntöpöytineen, niin kuin Tuomas Veturissa. Siellä olisi pitänyt käydä myös.

Mukava retkipäivä ja Pieni puhui junista vielä pitkään.

Höyryveturi 1150 on liikennöinyt myös Heinola-Lahti väliä silloin kun itse olin pieni. Tätä junaa me varmaan ihailimme Heinolan sillalla. Se on valmistettu 1949 Frichs´n veturitehtaalla ja asuu nyt Suolahdessa. Veturi oli tarkoitettu tavaraliikenteelle. Sen kuulemma näkee pyöristä. 

Veturin perässä oli iloisen oranssi postivaunu. 

Veturi päästeli ylimääräisiä höyryjä. 

Sympaattinen roskis! 

Postivaunussa oli seinät peitetty lokerikkohyllyihin. Hauska tuo oven yläpuolinen "jos jotain sattuu"- laatikko.

Paikalla oli kaunis sininen Lättähattujuna. Sillä olisi tänään päässyt ostosmatkalle Tuuriin ja sen voi nähdä Jyväskylän rautatieasemalla illalla paluumatkalla. Junan voi varata myös omiin yksityisajoihin klik. 

Aseman pihassa oli iloisen värisiä kampia. Ilmeisesti poistettu käytöstä, sillä emme saaneet aikaan kaaosta junaliikenteessä. 

Kampien yllä oli selkeät ohjetaulut.  

Junakorttia

Oli hauska huomata miten hyvin yksiin nämä värit menivät askartelemassani junakortissa ja ratapihan kammissa.  Kortti meni 1 -vuotiaalle Iisakille, jolla oli myös synttärijuhlat pääsiäisen aikoihin.  Junan askartelin aaltopahvista.  Päällystin pahvit silkkipaperilla, jottanyksityiskohdat jäisivät koholleen ja maalasin. Joskus ihan yksinkertainenkin on ihan hauskan näköistä, mutta vie silti aikaa.

Aika sattumaa, miten kortti ja junatapahtuma osuivat niin hyvin yhteen.

Parasta askarteluun käytettävää mustaa muovia saa korupakkauksesta. Siili katosi mystisesti kuvan oton jälkeen.

Junan askartelin aaltopahvista. Liimasin paloja ja korttiin tuli kolmiulotteisuutta. Piirrokset jäivät silkkipaperin ja maalin alle. 

Kirjoittamiseni on hirveän katkonaista. Kesäheinä on alkanut ottaa askeleita pöytiä ja sohvaa vasten ja tuntuu, että häntä pitää olla pelastamassa. Pitäisi tilata uusi taaperokärry, kun pihalta oli rikottu sinne unohdettu oranssi. Tuntuu pahalta, se oli tärkeä Pienelle ja olisi ollut nyt tarpeen muutenkin. Adlibriksellä oli onneksi melko edullisesti Plaston taaperokärry vaaleanpunaisena.  Ärsyttää..

Sirkuskortti ja liimaa sormissa

Syntymäpäiväkortti veljenpojalle

Askartelin hauskan sirkuskortin tuulihyrrineen veljenpojalle. Kortti koostuu erikoisista yksityiskohdista jotka tuovat mielenrauhaa tekijälle.

 ♡♡ Kyltti on askarreltu teepaketin pahvista.

Askarteluun menee yleensä hetki jos toinenkin. Kun muuten turvaudun yksiväriseen selkeyteen, niin korteissa kuvioilla leikkiminen on ihan mahtavaa!

Nyt syntyi sirkus-kortti veljeni pojalle. Löysimme Pienen kanssa paperinastoja käydessämme viettämässä yhteistä shoppailuaikaa. Pieni löysi nastat askarteluhyllyltä ja tiesin heti mihin ne kuuluvat.  Pieni on ihan paras tuomaan ideoita kortteihin. Olen niin halunnut tehdä pieniä  hyrriä, mutta pienet nastat ovat puuttuneet ja asia ratkesi kuin itsestään.

 Minulla on tuulihyrristä mielleyhtymä vappuun ja vapun kautta päästään ajatuksissa sirkukseen, joka on aina vappuisin kotikaupunkini hiekkakentällä. Ja sirkus on hauska teema syntymäpäiväkortissa ja arvatkaa vaan, että päässä soi edelleen Minä soitan harmonikkaa-biisi. Eniten haastetta antoi paperiaskarteluhaasteen teema: oranssi, valkoinen ja musta. Vaikeaa tehdä korttia näillä väreillä ilman että kortista tulee synkkä ja halloween-teemainen.

Oman lisänsä korttiin tuo rautalanka. Näköjään nimen kieputus ihan ohuesta langasta onnistuisi helposti vaikka istumapaikan nimikointiin. Tätä pitää kokeilla uudelleenkin.

Massapalloilmapalloja! 

Rautalangasta pyöritetty nimikyltti. 

Silloin mennään ylikierroksilla, kun asiat jäävät painamaan ja pyörimään, ettei ajatuksista pääse yli.  Korttiaskarteluun on hyvä purkaa ylimääräinen höyry, sillä se vie ajatukset ihan muulle. Askartelu vaatii niin paljon keskittymistä, että se työntää pyörivät asiat sivummalle pala kerrallaan. Pyörre purkautuu leikellessä paloja ja tahti tasaantuu. Puutarhan hoito on myös yksi hyväksi havaittu keino hiljentymiseen. Jotta haastetta olisi vielä enemmän negatiiviset ajatukset pitää jättää askarrellessa pois, sillä olisi kurja lähettää synkkiä ajatuksia.

Tuulihyrrät ovat tehty silkkipaperista, hammastikuista ja paperinastoista.

Onnea tädin murulle! Olet suurenmoinen! 

iik! LÖYTÖJÄ! Alkoi tänään Iiittala-kaupassa! 

Neiti pupunen-syntymäpäiväkortti

Syntymäpäiväkortin askartelua nuorelle neidille

Askartelin mintun värisen pupukortin nuorelle suloiselle neidille. 

Kortti sopi hyvin myös ystävänpäiväkattaukseen. Musta ja valkoinen on raikas pohja moneen eri väriin yhdistettynä. Minttu ja pinkki ovat syötävän söpöjä yhdessä.

Hys! Ei saa kertoa, että täällä askarreltiin syntymäpäiväsalaisuuksia. Välillä on mukava askarrella kortteja, varsinkin kun olin taas kerron unohtunut mikä sotku korttiaskartelusta tulee. Voihan se olla etten vain saa askartelusta tarpeekseni. Nyt mielessäni oli kuva mintun vihreästä pupuneidistä pitkine ripsineen. Onhan se saajakin suloinen pupunen. Täytyy olla ihan hys hys, ettei saaja arvaa, että korttia askarreltiin juuri hänelle.

Sain inspiraation Jolie-nettikaupan silkkipaperikääreestä. Se tuli vauvan luomu naamavoiteen mukana. Paperi oli niin kaunis ja ihana ja halusin käyttää sitä johonkin.  Ajattelin että saisin samalla lähetettyä, nuo suloiset adjektiivitkin saajalle: hurmaava, upea, ihana, söötti, söpö, kaunis. Siitä lopulta syntyi paperikukkia.

Jolie-nettikaupan pakkauskääreessä oli ihania adjektiiveja. Olin kovin ilahtunut kauniista paperista. Ystäväni tietävät miten olen kauniiden papereiden perään.

Silkkipaperista syntyi kukka. Ohje kukkaan löytyy täältä klik.

Liimasin raidallista silkkipaperia aaltopahvipalan päälle ja sen päälle liimasin kuviopaperin. Kuviopaperin leikkasin kuviosaksilla ja maalasin reunat akvarellimaalilla valkoiseksi. Siinä vaiheessa Pieni huomasi touhuni ja halusi välttämättä myös maalata ja liimata. Tietenkin pyykkituvan pesukone pysähtyi samaan aikaan ja iskä sai hetkeksi pitää silmällä askartelijaa. Kun palasin setvimästä mahataudin tuomaa pyykkivuorta Pieni oli edelleen maalaamassa. Kalkkimaalatun pöydän pinta oli täynnä mustetta ja aakkosleimoja, liimaa ja onneksi valkoista maalia. Osa oli osunut myös Pienen omaan paperiin. Onneksi kaikki lähti pois vahatusta pinnasta.

Pieni auttoi kuvioleikkurilla tekemään noita pieniä kukkia. 

Leikkasin vapaalla kädellä pupun ja sille ripset korvakorujen mustasta muovisesta kääreestä. Se on ihan parasta askarteluun. Sitten askartelin muutaman paperikukan.  Ajattelin että korttiin sopisi hyvin kohokuviointipulverilla tehty Happy Birthday-teksti. Kullassa pitäisi olla enemmän kiiltoa ja nyt kultatusseissa on sitä jo enemmän. Jatkoin korttia vielä seuraavana päivänä.

Kävin kurkkaamassa, millaisia kortteja muilla oli paperiaskarteluhaasteessa. Tajusin etten ollut panostanut tarpeeksi. Aika kovatasoisia askartelijoita tuolla ryhmässä. Lisäilin juttuja korttiin ja hetken touhuttuani tästäkin kortista tuli ihan tekemäni näköinen.

Suuret ripset ovat niin söpöjä! ♡

Tämmöinen siitä sitten tuli.

Prinsessan 1 -vuotiskortti

Korttiaskartelua vauvan ja taaperon kanssa

Pieni 1-vuotias kummityttöni sai itse tehdyn pinkin pupukortin. 

Askartelin korttiin silkkipapereilla päällystetyistä massapalloista pupun. Minulla oli pieniä käsiä auttamassa ja vauvakin pääsi näyttämään taitonsa pahvireunojen kuluttamisessa.

Viikonloppuna oli suloisen kummityttöni ensimmäinen oikea syntymäpäivä. Edellisenä iltana kysyin Pieneltä että mitä tehtäisiin ja häneltä tuli vastaus samantien: "askallellaan hämähäkkiä".

Muistin että tosiaan meidän piti tehdä kortti synttärisankarille ja kannoin askartelut olohuoneen lattialle. Meidän Kesäheinä oli myös innoissaan askartelutarvikkeista ja minun piti olla silmä kovana. Mitä katosikaan vauvan pieniin kätösiin ja kun Pienikin halusi liimata ja leikata saksilla kaiken. Jotenkin kummallisesti saimme yhdessä kolmeen tyttöön askarreltua pupukortin. Vauva auttoi ressauksessa, eli paperin kuluttamiseksi vanhan näköiseksi ja Pieni levitti lattialle esille sopivia materiaaleja.

 Hyvinhän se askartelu meni, vaikka leikkaamista on harjoiteltu jopa lastenhuoneen verhoihin. Siellä valkoisissa tähtiverhoissa on nyt pieni tirkistysreikä, josta on mukava kurkistaa ulos. Pienestä se on hyvin kätevää.

Nyt hauskinta oli piirtää tusseilla lattiaan ja hakea vessasta kasteltua vessapaperia ja siivota jälkiä sitten pois. Lopulta piirtely päättyi hennatatuoinnin tapaiseen piirustusleikkiin ja käsien pesuun. Tai no ennen juhliin lähtöäkin  Pieni ehti taiteilla kissanaamion naamaansa ja tussit katosivat piiloon ainakin siksi aikaa, kunnes äiti ei enää muista miksi tussit ovat piilossa. Kyseessä saattoi olla myös meikkausoperaatio, sillä Pieni katsoi silmä kovana mallia mitä äiti teki peilin edessä. Onneksi vauvaa ei ole keksitty vielä meikata ja tussi lähti helposti pois. Ei tämä nyt niin kaaosta onneksi ole.

Seuraavalla kerralla viemisenä saattavat olla ne sokerimassahämähäkit, vai olikohan niissäkin joku juttu miksi niitä ei tehdä? En muista enää.

Pieni löysi paperilaatikosta kissakuvia ja onneksi olin aikoinaan tehnyt useamman raitaruusun.

Raidallinen takaa pilkottava paperi on origamipaperia.

Luulen ettei kortista olisi tullut näin kiva ilman tyttöjä. Mukavampi askarrella mitä käsiin annetaan ja antaa käsien vain tehdä. Liian hyvin suunniteltu saattaa jäädä aika tavanomaiseksi.

Korttiaskarteluja: Pikkuleijonan 1-vuotiskortti

Merihenkinen synttärikortti reippaalle yksivuotiaalle!

Pieni leijona onkineen ja pelastusliiveineen koristaa tätä syntymäpäiväkorttia. Askartelin kortin 1 -vuotissynttäreitään viettäneelle reippaalle pojalle. Onkohan tämä nyt se merileijona?

Kortin vene ulkonee hauskasti kortista ja venettä koristaa pojan nimi ja iso kultainen ykkönen. 

Askartelin ihanan merihenkisen leijonakortin, jossa leijona istuu veneessä ja onkii. Pieni ystävämme täytti Kesäheinän syntymän aikoihin yhden vuoden ja olin silloin valmistautunut synttäreitä juhlimaan, kortti tosin jäi ja sitten tulikin jo lähtö synnärille.

Nyt viimein kohtasimme Pikkuleijonan ja hänen äitinsä kanssa ja pieni sai ojennettua lahjansa hänelle. Pienellä oli ollut heitä niin kova ikävä ja sain häneltä kuulla miltein päivittäin nähtäisiinkö Pikkuleijona tänään. Molemmat pienet olivat kasvaneet hirmuisesti viime näkemältä ja olihan meillä vaunuissakin yksi kesäheinä kasvamassa kilpaa.

Aika sympaattinen tuo leijona.

Kortissa on kova merenkäynti. Valkoiset tyrskyt on piirretty maalitussilla.

Onneksi tämä tuore tuplaäitiys ei ole vienyt kaikkia mehuja. Oli mukava saada jotain aikaan pienen nukkussa päiväunia ja Kesäheinän vuorostaan auttaessa keittiön pöydällä. Silloin se vielä onnistui, mutta nyt kääntyillään jo niin vauhdikkaasti, ettei pöydällä pitele mikään. Niin ja tiedättekö miten suloiset ovat ne pienet viuhukädet jotka alkavat heilumaan kovempaa ja kovempaa kitinän ja huudon kanssa? Siinä sitä on mukava askarrella yhdessä.

Olin kyllä aika innostunut kortin askartelusta ja ajatus korttiin lähti, kun näin kuvan tuosta pienestä pojasta järvellä hienoissa pelastusliiveissään. Sitten olikin miettimistä miten kortti tulisi tehdä käytännössä. Onneksi kuviopapereista ja kartongista saa kivan näköistä aikaiseksi. Minusta veneen teko 3D-korttina oli kyllä mainio idea. Veneen tukirunko on tehty aaltopahvinpaloista joiden päällä on kohokuvioitua kartonkia. Minulla ei ollut korttiin mitään mallia, vaan kortti syntyi pikkuhiljaa askartelemalla.

Kesäheinä auttoi askartelussa antaen ohjeita keittiön pöydältä. Vauvan peti oli tehty äitiyspakkauksen kanteen, jonka reunat pitivät pienen pöydällä. Nyt vauvalla on jo kovempi meno ja pöydälle ei ole asiaa

Minulla on ollut aika merihenkinen kausi viimeaikoina ja pieni tyttömme on puettu raitaan ja siniseen. Ei ihme että teema on tarttunut myös askarteluun. Suloisen Lundmyr Älskling -paidan tilasin Ellokselta. (Ostin ihan rahalla). 

Olen tähän korttiin tosi tyytyväinen. Olipa hyvä että sain tällä kertaa pidettyä postauksen piilossa ja nyt se oli hyvä julkaista, kun kortti on jo annettu.  Yllätykset ovat paljon mukavampia, kun ne on oikeita yllätyksiä!

Tältä näyttää tuo vene sisäpuolelta.  Pahvia pahvin päälle.

Onnea oikein paljon Pikkuleijona!

Muistatko miltä näytti Pikkuleijonan kortti viime vuonna? Se löytyy varmaankin Paperiaskarteluhaasteen kansioista.