Näytetään tekstit, joissa on tunniste Onnittelukortti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Onnittelukortti. Näytä kaikki tekstit

torstai 15. syyskuuta 2016

Korttiaskarteluja: Pikkuleijonan 1-vuotiskortti

Merihenkinen synttärikortti reippaalle yksivuotiaalle!



Pieni leijona onkineen ja pelastusliiveineen koristaa tätä syntymäpäiväkorttia. Askartelin kortin 1 -vuotissynttäreitään viettäneelle reippaalle pojalle. Onkohan tämä nyt se merileijona?

Kortin vene ulkonee hauskasti kortista ja venettä koristaa pojan nimi ja iso kultainen ykkönen. 

Askartelin ihanan merihenkisen leijonakortin, jossa leijona istuu veneessä ja onkii. Pieni ystävämme täytti Kesäheinän syntymän aikoihin yhden vuoden ja olin silloin valmistautunut synttäreitä juhlimaan, kortti tosin jäi ja sitten tulikin jo lähtö synnärille.

Nyt viimein kohtasimme Pikkuleijonan ja hänen äitinsä kanssa ja pieni sai ojennettua lahjansa hänelle. Pienellä oli ollut heitä niin kova ikävä ja sain häneltä kuulla miltein päivittäin nähtäisiinkö Pikkuleijona tänään. Molemmat pienet olivat kasvaneet hirmuisesti viime näkemältä ja olihan meillä vaunuissakin yksi kesäheinä kasvamassa kilpaa.

Aika sympaattinen tuo leijona.


Kortissa on kova merenkäynti. Valkoiset tyrskyt on piirretty maalitussilla.



Onneksi tämä tuore tuplaäitiys ei ole vienyt kaikkia mehuja. Oli mukava saada jotain aikaan pienen nukkussa päiväunia ja Kesäheinän vuorostaan auttaessa keittiön pöydällä. Silloin se vielä onnistui, mutta nyt kääntyillään jo niin vauhdikkaasti, ettei pöydällä pitele mikään. Niin ja tiedättekö miten suloiset ovat ne pienet viuhukädet jotka alkavat heilumaan kovempaa ja kovempaa kitinän ja huudon kanssa? Siinä sitä on mukava askarrella yhdessä.

Olin kyllä aika innostunut kortin askartelusta ja ajatus korttiin lähti, kun näin kuvan tuosta pienestä pojasta järvellä hienoissa pelastusliiveissään. Sitten olikin miettimistä miten kortti tulisi tehdä käytännössä. Onneksi kuviopapereista ja kartongista saa kivan näköistä aikaiseksi. Minusta veneen teko 3D-korttina oli kyllä mainio idea. Veneen tukirunko on tehty aaltopahvinpaloista joiden päällä on kohokuvioitua kartonkia. Minulla ei ollut korttiin mitään mallia, vaan kortti syntyi pikkuhiljaa askartelemalla.



Kesäheinä auttoi askartelussa antaen ohjeita keittiön pöydältä. Vauvan peti oli tehty äitiyspakkauksen kanteen, jonka reunat pitivät pienen pöydällä. Nyt vauvalla on jo kovempi meno ja pöydälle ei ole asiaa

Minulla on ollut aika merihenkinen kausi viimeaikoina ja pieni tyttömme on puettu raitaan ja siniseen. Ei ihme että teema on tarttunut myös askarteluun. Suloisen Lundmyr Älskling -paidan tilasin Ellokselta. (Ostin ihan rahalla). 


Olen tähän korttiin tosi tyytyväinen. Olipa hyvä että sain tällä kertaa pidettyä postauksen piilossa ja nyt se oli hyvä julkaista, kun kortti on jo annettu.  Yllätykset ovat paljon mukavampia, kun ne on oikeita yllätyksiä!

Tältä näyttää tuo vene sisäpuolelta.  Pahvia pahvin päälle.

Onnea oikein paljon Pikkuleijona!

Muistatko miltä näytti Pikkuleijonan kortti viime vuonna? Se löytyy varmaankin Paperiaskarteluhaasteen kansioista.



maanantai 29. elokuuta 2016

Korttiaskarteluja: Muumiystävien kortit

Askartelin syntymäpäiväkortit kahdelle muumiystävälle.

Askartelin Muumitalo-kortit kahdelle pienelle muumiystävälle. Pienet täyttivät 2-vuotta ja mikä onkaan mukavampi teema askarteluun kuin Muumi!  Idea korttiin löytyi Muumipeikon talo-kirjasta!

Itse piirretty kuvitus tuntui paremmalta, kuin karkkirasiasta leikatut kuviot. Toivottavasti syntymäpäiväsankarit ovat samaa mieltä.

Askartelin korttiin kauniit paperikukat ja piirsin kortin taustaksi ruusutapettia. 


Askartelin tuossa kahdelle pienelle muumiystävälle kortit. Pienet muumiystävät täyttivät 2 vuotta pienen kanssa samaan aikaan. Paketti on odottanut vielä kortteja, kun en kehdannut lähettää kaupasta ostettuja. Kai itse tehty kortti on minulle jonkinlainen kunniakysymys!


Olipas siinä touhua, kun pieni taapero halusi kovasti auttaa ja kesäheinällä on koko ajan nälkä tai kakat vaipassa. Onhan se ihanaa antaa itselle vähän haastetta ja lopulta sain purettua tuota vauva-ajan tai siis sen ajan puutteen tuomaa luomisvimmaa, mutta onneksi arki muuten sujuu jo aika reippaasti. 

Nyt korttien teemana oli siis Muumit! Hain ideaa Pienen lahjaksi saamasta Muumipeikon talo-kirjasta ja lopulta päädyin yrittämään itse kuvituksen piirtelyä. Kuten varmaan joku on joskus huomannut olen viehättynyt kauniiseen Muumi-grafiikkaan ja miksipä ei ottaisi siitä mallia ja käyttää inspiraationa. Kokeilin muuten leikata karkkirasiasta Muumien kuvia kortteihin, mutta on pakko sanoa ettei se toiminut minun silmääni millään. Piirsin taustaksi kauniin ruusukuvion, joka iski silmääni heti kirjan sivuilta ja sitten koristeeksi päälle muumitalon ja ruukkuruusun. En uskaltanut Muumia lähteä piirtämään! Tähän väliin voin kertoa että mieheni osaa piirtää jo aika hienosti Hattivatteja, kun niitä tulee piirreltyä Pienen pyynnöstä päivittäin! 



Toisen pienen kortti on vähän erilainen. 
Itse tykkäsin kovasti tuosta ruusunvarresta piikkeineen. Hih!


Muumitalo tulee kortissa paremmin esiin, kun liimasin taustaksi aaltopahvia.


Nyt täytyy laittaa paketti viimein postiin, jotta pienet sankarit saavat edes tämän vuoden puolella lahjansa. Saajat, jos näette tämän pyytääkää äitiä ettei lue tätä postausta teille! Muiskis! Paketti on matkalla!

Jos siivoaisi tuon kaaoksen kahvikupillisen jälkeen..

Tältä näyttää korttiaskartelijan kotona. Tätä voisi kutsua hallituksi kaaokseksi.  Huomaa kolmet sakset!


Muistakaapas Reima-clubilaisille on tullut 10%  lisäalennuskoodi sähköpostiin ja toimituskulut on  ilmaiset 31.8.2016 saakka. Tuolla oli hyvin jäljellä Reimatecin vedenpitäviä toppapukuja ja välikausipukuja. Nyt ne sai aika edullisesti!  Tilasin puvun jo odottamaan.

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Rippijuhlakortti kohopulverilla

Pieniä askarteluja


Askartelin rippijuhliin vähän erillaisemman rippikortin. Kortti oli pussi, johon oli piilotettu ihana rippilahja. Kaikki tämän postauksen kuvat on kuvannut lahjan saaja Viivi Kuusela.

Kortti osallistui myös Facebookissa olevaan paperiaskarteluhaasteeseen


Veljen tyttärelläni oli rippijuhlat vähän aikaa sitten. Oli pakko kokeilla kohokuviointipulveria ja kuumailmapuhallinta myös siihen. Kulta ja musta pahvi sopivat jotenkin yhteen ja pahvi muuttui kovasti liitutaulun näköiseksi. Tykkään kovasti korttipusseista ja niiden askartelusta, sillä pussissa on mukava säilyttää ihania pieniä muistoja. Uskon että kun kortille antaa käyttötarkoituksen se saattaa säilyä pidempään, kuin normaali askarreltu kortti. Saaja näytti myös pitävän kortista ja sen sisällöstä.

Oli aivan ihanat rippijuhlat ja tyttö oli kasvanut jo niin kauniiksi. Hän on myös taitava valokuvaaja ja tässä postauksessa otetut kuvat ovat hänen käsialaansa. Kuvat ovat minusta niin hienoja, että mietin jo pitäisikö vaihtaa blogilleni kuvaaja.  Rippijuhlat ovat kyllä tärkeä etappi aikuistumisessa ja jokainen varmaan muistaa omansa kuin eilisen päivän. Ja onhan se hauska vertailla omaa rippikuvaansa ja katsella sitten peilistä miten aika on tehnyt tehtävänsä. Hyvässä ja pahassa.

Kohokuviointipulverin, kuumailmapuhaltimen ja kohokuviointikynän ostin Suomalaisesta kirjakaupasta. Viime aikoina olen huomannut miten monikäyttöinen tuo setti voi olla. Palataan siihen vielä.


Nyt pitää jo rientää, kohta lähdetään leikkipuistotreffeille. En muistanutkaan miten tämä äitiysloma on näin kiireistä aikaa.





Kiitos Viivi kauniista juhlista ja ihanista kuvista!


tiistai 5. huhtikuuta 2016

Suloinen vauvakortti poikavauvalle

Vauvahuumaa korttiaskartelussa

Askartelin hempeän norsukortin  poikavauvan perheelle. Kortti koostuu pitsistä, kehyksistä, massapalloilmapalloista, norsusta ja paperikukista. 

Jätin korttiin ihan pienen tyttömäisen yksityiskohdan antamaan väriä. Norsut tuovat onnea silloin, kun niiden kärsät sojottavat ylöspäin.

Olen tänä keväänä saanut askarrella suloisia kortteja vauvoja saaneisiin perheisiin. Yksi onnistuneimmista korteista on tämä norsukortti joka meni keramiikkakaverini perheeseen. Minusta on hienoa huomata, miten inspiraatioita ammentaa vieruskaverista ihan tiedostamatta omiin töihin. Nyt olen huomannut lasittaneeni kaverin tapaan viimeisimmät keramiikkatyöni valkoisella entisen värikirjokokeilujen sijaan. Ihan mukavaa vaihtaa töistä ajatuksia, inspiraatiota ja samalla jutella vauvajuttuja.

Halusin askarrella melko hillityn, mutta suloisen kortin. Jotenkin omaa vauvahuumaa helpottaa näiden söpöyksien askartelu ja samalla saa omat ajatukset kohdistettua myös uuteen tulokkaaseen. Askartelin aaltopahvista pienen norsun ja päällystin sen silkkipaperilla. Leikkelin kuviosaksilla erikokoisia kehyksiä ja verhoista purkamastani pitsistä askartelin korttiin kivan taustan mustavalkoisen kuviopaperin kanssa.  Kortin kruunaavat tietenkin raidalliset paperikukat. Ohje näihin paperiruusuihin löytyy täältä. Kuulema kortti oli hillittyine väreineen oikein onnistunut.

Kortti oli pieni paperipussi, johon voi nyt säilöä kaikki ihanat pienet vauvamuistot. Keräsimme keramiikkaporukan kanssa lahjaksi myös ihanat villaiset junasukat, jotka piilotimme pussiin. Kortti ja lahja olivat saajalle mieleen ja myös lahjan antajille.

Korttipussiin oli kirjoitettu myös ihana teksti:

"Kauneimmat asiat elämässä eivät ole nähtävissä. Ne ovat tunnettava sydämellä.”

— Antoine de Saint-Exupery, Pikku Prinssi


Olen ihastunut näihin massapalloilmapalloihin. Massapallo halkaistaan jykevillä saksilla ja painetaan hieman soikioksi. Massapallo päällystetetään sitten silkkipaperilla ja ylimääräinen paperi jätetään alaosasta liimaamatta ilmapallon suuaukoksi. 


Tältä vauvakortti lopulta näytti. 


Osallistun tällä postauksella osallistun MakroTex -haasteeseen, jonka teemana on iloinen. 


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Onnittelukortti uuteen kotiin Washi -teipillä

Askartelukipinä jatkuu!

Askartelin hauskan koirakortin. Washi-teipillä sai aikaan hauskan talon ja valmiiksi kuvioidulla paperilla saa valmiiksi kauniin taustan kortiin. 

Jotta kortti ei olisi niin mustavalkoinen väritin yhden kukan punaiseksi.



Käytin kirjaimissa aakkosleimasimia. Valkoinen leimasinväri oli miltein olematon ja liian siisti mustalla pohjalla, joten korjailin sitä vielä valkoisella maalikynällä.


Paperiaskarteluhaasteena oli washi-teipit. Omista kätköistäni löytyi tasan yksi rulla kuviollista koristeteippiä, jonka aiheena oli matkustelu. Kokeilin nyt washi-teippiä ensimmäisen kerran, ja pitää kyllä sanoa että askartelu tehty helpoksi teipin kanssa. Teippejä on saatavilla mitä erillaisempia värejä ja kuvioita ja miksei teipeillä voisi askarrella kauniit kutsukortitkin. Ainakin teippien mahtava kuviovalikoima ei ole esteenä.

Nyt askartelu  aiheena oli onnittelukortti Pikkuleijonan perheelle, jotka muuttivat naapurista uuteen kotiin. Aika hiljaista on ollut.

Päätin taas kerran askarrella kätevän korttipussin ja lähdin hahmottelemaan siihen jotakin aiheeseen sopivaa. Tein teipistä talon laudoitusta liimaamalla pätkiä silkkipaperin päälle ja sitten sotkin liiman, maalin ja paperisilpun kanssa useamman tunnin. Leikkelin korttiin vielä vapaalla kädellä koiria, jotka pomppivat lumihangessa. Kortti oli helppo koota kuviollisen paperin päälle ja niistä onkin helppo saada aikaan kaunis kortti.

 Nyt kun viimein tajusin kuvioteipin mahdollisuudet, niin tuli kumma himo saada rullia lisää. Niitä löytyy kivasti täältä. Kävin eilen hamstraamassa askartelutarvikkeita ja juuri noita kuviopapereita Suomalaisen Kirjakaupan aleesta, niin en ihan heti lähde teippejä ostamaan.


Sitten vähän tylliä ja nappeja. Maalasin valkoisella akryylimaalilla hieman kuviopaperin reunoja.

Tämmöinen korttipussi siitä tuli! Aika ihana eikö?

Haasteet: Paperiaskarteluhaaste, Rubber Dance -haaste

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Itse askarreltu läksiäiskortti ystävälle

Askarteluterapiaa

Askartelin yöllä läksiäiskortin ystäville. Se odottaa nyt hyllyllä kirjoittamista. Korttiin kirjoittaminen on vaikeampaa, kuin kortin askartelu. Jos kirjoitan vaan kortin sisälle: "Hei, hei! Nähdään taas!".


Minua harmittaa aika lailla, kun vastaikään saadut ystävät tekevät nyt muuttoa toiseen kaupunkiin. Tapasimme synnärillä ja he ovat myös Pienen ensimmäiset ystävät. On ollut hienoa nähdä miten Pieni ja pikkuystävät ovat kasvaneet kilpaa ja oppineet uusia asioita niiltä ihan ensimmäisiltä päiviltä lähtien. Samalla ollaan päästy ihmettelemään arjen haasteita toisen äitieläimen kanssa ja saamaan uusia näkökulmia asioihin. Onhan tämä ensimmäinen äitiysvuosi ollut kasvun paikka ihan henkisesti. Minusta se on äärimmäisen hieno asia, että he ovat olleet tuossa lähellä.

Päätin että teen niin hienon kortin, kuin osaan. Ohjasin luopumisen tuskan innoittamaan läksiäiskortin tekemistä ja otin materiaaleihin mukaan paperiaskateluhaasteen puu-punainen-villa-yhdistelmän. Luova-askartelu ilman ohjeita, malleja tai suunnitelmia oli nyt paikallaan eroterapiaksi. Olen oikeasti innoissaan tästä kortista, sillä se on ehkä hienoin tekemäni kortti ikinä. Kyllä pitää uskoa että tunteet pitää ohjastaa voimaksi kaikkeen luovaan työhön, se antaa siihen kyllä oman särmänsä.

Pohjassa käytin kohopastaa, jota kuivatetaan hiustenkuivaajalla. Aakkosleimasimilla leimasin tekstin muokatulle paperille.  Askartelin viuhkan kirjan sivusta ja sen päälle liimatusta silkkipaperista. Taitoksiin liimasin hammastikut ja viuhka näytti lähes aidolta. 


Kortin pohjana on valkoinen akvarellipaperi jonka päälle on tehty marokkohenkisiä kuvioita. Piirsin kuviot punaisella ja sinisellä kalligrafiatusseilla ja koko kortin päälle levitin kohopastakerroksen. Raaputin piirretyn kuvion päältä pastakerroksen pois, jotta pinnasta tulisi elävämpi. Sitten kaivoin Ikean-kultamaalin esiin ja maalasin sinne tänne kullan hohdetta. Sitä maalia, ei kai saa enää.

Käytin aikaisemmassa postauksessa tekemääni kehystä, maalasin sitä tosin vähän lisää kultamaalilla. Mieleeni tuli kuumasta Marokosta viuhka ja päätin tehdä sellaisen vanhan tyllistä, kirjansivusta ja silkkipaperista, hammastikkuja apuna käyttäen. Villahuovasta leikkasin sydämen ja tuunasin sitä hiukan. Sitten tuputin kaikkea mahdollista mustalla leimasimella ja viimeistelin tekstit kirjainleimasimilla. Kun koko olohuone oli täynnä silppua ja pieniä koristeita liimasin osat korttiin. 

Tuijotin korttia, että siitä, jotain vielä puuttuu. Keksin liimata kaikki askartelusta tulleet silput kehyksien taakse tuomaan elävyyttä ja lisäsin sinne myös pöydälle jääneet villalangan pätkät. Voihan se olla, että kauneus on katsojan silmässä, mutta liika suunnitelmallisuus tappaa tunnelman. Minä sanon että tämä oli työläin ja ehkä paras kortti tähän asti.


Korttiin tuli hyvä määrä yksityiskohtia. Maalitussilla väritetty huopasydän on ihan erilainen, nyt sitä ei pidä joulukoristeena. Ikeasta ostetusta tagista askartelin "onnea"-tekstin. Sen tilalle voisi kirjoittaa vaikka "kutsu"  ja näkemiin tilalle "Teresa & Tuomo". Itseasiassa tunteella askarreltu, jokaiselle lähetetty erilainen kutsu voisi olla hyvä vaihtoehto nykypäivän printtikutsuihin.


Tältä se kortti lopulta näytti.

Ai niin se isänpäiväkin on kohta! Täytyy askarrella lisää kortteja. Pitäisi varmaan tilata kuvamuki vaarille ja perhosmiehelle. Ei tarvitse askarrella, kortit voi tilata samalla. Minulla onkin tuhat kuvaa Pienestä, joista voi valita. Viime jouluna tilasin Ifolorilta mukit. Ne oli saajista aivan ihanat!

Täältä löytyy lisää kortteja 





torstai 22. lokakuuta 2015

Korttipussin askartelua

Näyttävä korttipussi on kiva lahja

Kaunista korttipussia saaja voi käyttää pienien aarteiden tai korttien säilömiseen. Tämä pussikortti on menossa kihlajaiskortiksi.

Ikeasta löydettyyn tagi-lappuun kirjoitin onnittelutekstin saajille. 


Sammakkoprinssi odottaa suutelijaansa. Kiss me! Siirtokuvatekniikalla saa siirrettyä vaikka oman hääkuvan pahville, puulle tai no melkein mihin vaan.

Eilen kävin alakerrassa askartelemassa. Pikkuleijonan äiti lupasi opettaa minulle siirtokuvatekniikkaa. Kolme tuntia meni ihan siivillä ja sain aikaiseksi kolme sydämen muotoista aaltopahvin palasta, joihin oli siirtynyt kaunis kuva. Yhdestä niistä näpräsin korttiviritelmän paperiaskarteluhaasteeseen ja toisesta syntyi korttipussi.


Minusta on todella hienoa, että on joku kenen kanssa voi askarrella. Oma askartelu ei ole sillon, niin pää pussissa touhuamista, vaan  toisen kanssa tekeminen on uusien ideoiden ja näkemyksen vaihtoa. Pikkuleijonan äiti sai myös kortti-inspiraation ja hän jäi luomaan vielä lisää uusia hienoja kortteja.  

Paperiaskarteluhaasteena oli aiheena nyt höyhen. Pikkuleijonan äiti poltti korttiin kauniit reunat ja hänen kätköistään löytyi nappeja ja enkelikuvia.  

Kuvien pinnassa on steariinilla sulatettu vahamainen kalvo. Hauska tuo siirtokuvatekniikka. Voisi järjestää yhden illan askartelukurssin jos olisi osallistujia täällä Jyväskylässä. Tekniikka sopii vaikka kutsujen, pöytäkylttien ja tai hääkuvalla varustettujen kiitoskorttien askarteluun. Voi laittaa viestiä, niin voisi järjestää kurssin ennen joulukorttien lähetyspäivää.


Sain viimeinkin toteutettua korttipussi-idean kihlaparille, se oli leijunut ilmassa jo pitkään, mutta jotain ideasta puuttui. Jotenkin ollut vähän alamaissa ja nyt töytäisy uudella siirtokuva-idealla sai taas sormiini säpinää. 


Tämä mustavalkoinen on kyllä kiva yhdistelmä kihlaparin korttipussiin. Juhlien jälkeen pari voi koota saamansa kortit tähän pussiin ja se on kiva säilytyspaikka ystävien viesteille ja pienille aarteille. Pussi toimii onnittelukorttina ja sisälle voi piilottaa jotakin kivaa, vaikka suklaata! 

Eikö ole kiva idea?

Kävimme Kuopion matkalla Ikeassa ja sieltä tarttui ihania askartelutarvikkeita. Tagi-lappuja, silkkipaperia, paperipusseja ja uudet askartelulaatikot. Morsiamet katsokaapas tuon sunrid-kankaan hintaa!



Niin ja olen kokonaan unohtanut kertoa, että voitin paperiaskarteluhaasteen arvonnassa super ihanan askartelutarvikepaketin. Olin ihan täpinöissäni kun kirjekuori tupsahti postista. Nyt näitä nauhoja oli ihana hyödyntää Korttipussin askartelussa.


Olen niin iloinen tästä siirtokuva -ja korttipussi-ideasta että väsymys kaikkosi.




keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Itse tehty kultainen kortti ja askarteluohje hääkutsuun

Kultaisen kortin aiheena oli pelit

Tuiman näköinen herttakuningatar tuijottaa valmistujaiskortista. Kuningattarella on nopat merkiksi siitä että koulutus arpa on nyt heitetty. 


Viimeisimmässä Facebookin paperiaskarteluhaasteessa aiheena oli pelit. Aiheessa oli kuvat shakkinappuloista, pelikorteista, nopista ja dominopaloista. Tämä olikin kova paikka, miten ihmeessä saisin aiheen yhdistettyä kaiken tarvitsemaani valmistujaiskorttiin?

Kortin takaosa on tummempi ja etu osa on lintukuvioinen. Samaa lintukuvioitua pahvia käytin paikkakorteissa.


Leikkasin kirurgin veitsellä shakkiruudukon kultaiseen paperiin ja lähdin hahmottelemaan mitä korttiin tulisi. Keksin tehdä shakkiruudukkoon ruusuja kohokuviointikoneella ja värittää ne tussilla punaiseksi. Minulta sattui löytymään glitteriliimaa, joka ennestään kohotti taustastaan punaisia ruusuja. 

Leikkasin, leimasin ja näpräsin kunnes tajusin että jotain puuttuu. Tietenkin ruusujen kanssa piti saada herttakuningatar sovitettua korttiin. Piirsin keskiaikaisen kuningattaren kruunuineen ja askartelin kuvalle kehykset. 

Kirjoitin kehyksien sisään: Audentes fortuna iuavat= Onni suosii rohkeaa, In hoc signo vinces= Tässä merkissä olet voittava,  Lucundi actu labores= Tehdyt työt ovat ihania. Minusta nämä olivat loistavia sanoja vasta valmistuneelle onnitteluksi loistavasta työstä.

Tämmöinen paperiaskarteluhaaste tällä kertaa. Minusta kortista tuli loistava tai ainakin kimaltavan ihana. Nyt raivaamaan sotkuja pois, ennen kuin pieni nuolee liimat tuosta kurkkupurkin kannesta. Pieni on ollut kovasti apuna.

Askarteluohje: 

Tajusin että nuo kohokuvioidut kehykset saattaisi olla inspiraation lähde hääkutsuun joten tässä teille kuvallinen askarteluohje.

Tein Fiskarssin Mini Shape Bossilla kohokuviot akvarellipaperille. Tuputin leimasinmustetta, jotta kuvio tulisi paremmin esille ja kortti ei olisi niin valkoinen.

Väritin kultaisella geelitussilla kohokuviot varovasti ja lisäsin varjostusta mustalla tussilla. Näiden päälle piirsin kuviot uudelleen kohokuviointiglitterillä. Kultainen ja musta väri glitterin alla tekevät glitterkuviosta siistimmän.  

Kultaisia glitterkehyksiä voi käyttää hääkutsussa tai vaikkapa menun reunuksena. Mitäs sanotte?

Kohokuviointeja ja kultausta on käytetty tärkeissä papereissa jo pitkin historiaa. Vieläkin koristeet näyttävät tyylikkäiltä. Meidän kutsumme lähti ilman kultauksia.
Nykyään nämä askartelut saa helpommin ja tyylikkäämminkin. Katselin juuri että Fiskarssille on tullut mahtava askartelukone se leikkaa, kohokuvioi ja leimaa samalla kertaa. Tästä pitää ottaa selvää.