Neulehuppari uudesta Ottobresta

Puuvillaneuloksesta ommeltu pitkä huppari

Ompelin Ottobre-lehden merinovillahupparin kaavalla siskolleni lahjaksi pitkän rentoilutakin. Takki on ommeltu  Albstoffen Daisies jacquard-neuloksesta. Hupullinen neule on ihana syksyksi!  Kaavana Autumn Warmer. 

Pitkä neuletakki on mukava päällä. Ja peittää kaiken. 

Rentoilutakki syntymäpäivälahjaksi siskolle

Hauska juttu! Ajelimme perheen kanssa Tuuriin käymään ensimmäistä kertaa siellä isossa kyläkaupassa. Ainut mitä lopulta tarttui mukaan epämääräisen juoksentelun jälkeen oli uusin Ottobre-lehti 5/2018 ja sitten ne eväät joita söimme puistonpenkillä ennen paluumatkaa.

Olin lehteä arponut pitkään ostan, en osta asenteella ja sitten kun 1,5 tuntia istunut autossa, niin kai se oli sitten ostettava. Ihastuin tähän hupparikaavaan  kun selailin lehteä paluumatkalla. Minulla oli ihanaa Albstoffe Daisies luomupuuvillaista jacquard-neulosta kaapista ja kuin sattumalta sitä oli pitkään neuletakkiin. Kangasta meni kokonaiset 2 metriä. Väritykseltään neulos sopii paremmin siskolleni ja sopivasti sain neulehupparin valmiiksi hänen syntymäpäiväkseen.

Nimesin hupparin rentoilutakiksi Ommellisen rentoilutakin mukaan Klikkaa tästä. Itseasiassa ajatusleikki lähti sieltä, kun kävin ostamassa ihan toista hupparikangasta siskolleni ja samalla testasin sitä ihanaa Rentoilutakkia. Se on ihana.

Nyt sitten säädin oman rentoilutakin neuloksesta tällä Ottobren 5/2018  Autumn Warmer-kaavalla. Kaava on tarkoitettu merinovillaneulokseen, mutta reiluilla saumavaroilla takista tuli ihan passelin kokoinen. Tämä oli 38 ja 40 koon yhdistelmä. Kaavassa takki on lyhyempi, joten jatkoin sitä legendaksi muodostuneen relaxed-mekkokaavan alaosan mitalla. Samoin kansikuvassa huppu näytti jotenkin tiukalle, joten hupun ja alaosan väliin tuli vähän lisää pituutta. Kaavan leikkuusta löytyy video facebookin puolella klik.  Niin ja sitten ne taskut! En tiedä mistä taskukaava on kotoisin se lojui pöydällä.

Samuroin neulokset yhteen ja saumuroin myös käännettävät reunat. Käänsin reunat kaksoisneulalla. Vahvistin olka ja hupuntakasamat myös ompelemalla ne sileäksi kaksoisneulalla. Tuli niin siisti, ettei uskoisi itse tekemäksi.


Onnea kovasti sisko! Tämmöinen lahja sinua odottaa!

Neulos löytyi Kimperin loppuunmyynistä ja joskus näin tätä myös Majapuulla lilana. 

Neuletakista tuli aika ihana! Nyt pitää vain löytää itselle oma neulos! Mikä neulos sopisi minun omaan rentoilutakkiin?

Tilkkumekko kesäksi

Kangasjämistä mekko taaperolle

Ompelin meidän Kesäheinälle mekon jämäpaloista. Paloista syntyi hihaton mekko helmaröyhelöllä. Hauska miten Noshin kuosit sopivat väreiltään yhteen. Lopussa kameratärppi ompeluksia kuvaavalle. 

Mekon kuosi on Noshin harmaata Kuisketta ja puuterin väristä Talvinallea. Sopiiko sinusta yhteen?

Nosh-tilkkuja

Pääsiäisen ompeluhaasteena oli jämäpalat ja lähdin leikkiin mukaan kaivamalla palan Noshin harmaata Kuisketta. Kun kangasta oli niin vähän päätin tehdä hihattoman mekon jatketulla helmalla ja somisteilla. Noshin kankaat onneksi sointuvat yhteen ainakin väriensä puolesta, joten yllättäen Talvinalle oli paras Kuiskeen kaveriksi. Sain samalla kaksi kangasjämää käytettyä viimeistä tilkkua myöten loppuun.

Kaavana taas kerran OttoBren Pilkkukisu 1/2018, johon nyt tein vain pidemmän ja leveämmän helman. Se on ollut viimeaikoina peruspaidan luottokaava.  Mekon takakappale on tehty kolmesta osasta. Ihan vain siksi, että kangasta oli jäljellä hassun muotoinen pala. Kaavan yläosa on halkaistu ja siihen on ommeltu epämääräiset kangaskaistaleet nappilistoiksi. Somistin  napinläven kangastwistillä. Löysin Lontoosta ostamani takin varanapin ja se oli kuin tehty  mekkoa varten. Nappi on utuisen harmaa ja takaa siinä on juuri tuota puuteria.

Viimeisestä nalletilkusta syntyi vielä rusetti. Rusettirenksu on saumuroitu yhtäaikaa kiinni helman kanssa ja se menee sopivasti nappilistan päälle.   Röyhelöhelmassa on muutama laskos ja se on käännetty kaksoisneulalla. Röyhelökin on koottu paloista. Se leikattu kolmeen osaan  nallejen mukaan yhdestä suorakaiteen muotoisesta palasta. Saumat jäävät hyvin laskosten alle piiloon.


Tilkkuhommat vievät enemmän aikaa, kun joutuu miettimään miten saadaan kangas riittämään. Siis ihan vain säätämiseen! Sain mekon valmiiksi vasta seuraavana viikonloppuna. Samassa ajassa olisi syntynyt parikin mekkoa ja leggarit. Kun ompeluun on vain vähän aikaa, niin nämä tilkkuhommat jäävät vähemmälle, mutta onhan nämä tilkutkin käytettävä johonkin.

Postauskin jäi vaiheeseen Kädentaitomessujen ja vieläkin vellovan mahataudin vuoksi. Muistakaa ihmiset nyt pestä käsiä!

Mekon takaosassa on söpö rusetti. Kaava on muokattu Ottobren Pilkkukisusta.

Twistinä on suikake napinläpeen. 

Tiesitkö, että OttoBrellä on myynnissä myös lehdissä näkyviä kankaita! Huomasin, että heillä on myynnissä monta tuttua kuosia, jotka ovat jo valmistajaltaan loppuneet. Tämä vinkki tuli entiseltä naapurilta! Kiitos siitä! Täältä pääsee nettikauppaan!  

Mekko on vielä hiukan iso, jotta se olisi kesähelteisiin juuri oikean kokoinen. Helmasta tuli oikein kiva! 

Ompeluskuvia! 

Itse en haaveile nyt kankaista vaan kamerasta.  Tämä ompelu ja kuvaaminen kulkevat nykyään niin käsikädessä, kun tykkää jakaa kuvia ompeluksistaan FB:n ryhmissä, instassa ja blogissa. Meillä on käytössä Olympuksen E-PL 6 ja 25 mm/ 1,8 putkella.  Äiti hommasi uuden kameran ja nyt alkaa itseä kiusaamaan omien kuvien "huonous".   Arvatkaapa onko Hullutpäivät kohdentanut Olympuksen E-PL8 mainokset nyt juuri minuun?  Oi voi! Onko pakko saada? Mentäisiinkö vielä näillä kuvilla? Nyt olisi kamera hyvään hintaan 449 e. 

Hullareiden tarjoukseen pääset tästä!klik* 

Syyshousuja farkkucollegesta. Miten meni niinku omasta mielestä?

Ompelin itselleni ja tytöille pöksyjä

Ompelin syyshousuja Noshin farkkucollegesta.  Yksivärisestä tylsästä kankaasta syntyi pöksyt minulle ja tytöille. Tämä opetti minulle miten eri materiaalit vaikuttavat kaavoihin ja miten kaikkea et tarvitse piirtää itse sillä valmiilla kaavoilla moni juttu on mietitty valmiiksi.

Taskujen ompelussa käytin silitysnauhaa ja silitin taskut valmiiksi ennen ompelua. 

Sain Facebookin ompeluryhmästä kimmokkeen ommella jotain yksiväristä. Kaapissa lojui Noshin alennuksesta haalittu nuden värinen farkkucollege. Ompelin siitä tytöille farkut ja ehkä itsellekin voisi kokeilla. Minulla sattui olemaan myös samanväristä resoria odottamassa.

Löysin kirjaston poistomyynnistä Ottobre 4/2011 lehden 50 sentillä ja siinä oli juuri se malli jonka aamulla olin luonnostellut muistikirjaan. Olin täpinöissäni, sillä lehdessä oli paljon erilaisia lastenkaavoja.

Tein ompelumerkin Ullakan korkkikankaasta klik* ja Lidlin kangastusseja käyttäen. Muistin vasta tätä kirjoittaessani, että ompelumerkki olisi kannattanut pestä ensin. 

Kopioin sivulla olevat koristeompeleet tökkimällä kaavaan läpi pisteitä kankaalle ja ompelin pisteiltä toiselle. 

Lähdin piirtämään kaavoja leivinpaperille ja leikkelin niitä valmiiksi. Hörpin kahvia ja rallattelin onnesta soikeana. Onpa kiva, kun menee kaikki näin nappiin! No siitä se alamäki sitten alkoi. Rupesin tuijottamaan vieressä pyörivää Pientä. Oho! Kirosin mielessäni, että eikö NE oikeasti osaa kaavoja tehdä sopivan kokoiseksi ja laitoin kuvaa Facebookin ompeluryhmään. Piirtämääni lahjetta olisi melkein voinut käyttää maksimekkona. Ärsytti! No piirränpä ITSE kaavan sitten sopivan kokoiseksi, kun kerran itse olen niin hyvä kaavanpiirtäjä.

Hyvä siitäkin olisi tullut, mutta pitkillä piuhoilla sytytti, että nyt on ihan eri pöksyistä kyse. Käänsin kaava-arkkia ja tajusin, että no joo. Olihan siellä toisella puolella ihan oikean näköistäkin viivaa. Nolotti. Lopulta tajusin, ettei omat piirtelynikään olisi toimineet, sillä vaippoja ei ole meidän 3 v. käyttänyt vähään aikaan.

Housuihin tuli koristetikkaukset eteen, sivuille ja taakse. Olin iloinen, että sain kolme tasaisen näköistä ommelta vierekkäin. 

Koristeommel tuli myös eteen taskujen paikalle. Näillä OttoBren kaavoilla tulee varmasti ommeltua useammat.

Onneksi muuten pöksyn ompelu sujui leppoisasti ja olin tylsiin pöksyihin melkoisen tyytyväinen. Koristelin taskun foamista leikatulla 3 tai B-kirjaimella ja askartelin Lidlin kangastusseja apuna käyttäen Ullakan korkkikankaasta ompelumerkin.

Pyysin tytöltä, että voisitko sovittaa? Tyttö huusi takaisin: "Ei ikinä maailmassa". Ompelin seuraavana aamuna yksivuotiaalle peushousut ja kangasta jäi vielä yli.

No mitä minä tein lopulla kankaalla? Pappakalsarit. Tähän ei ole enää mitään lisättävää.

Testasin omaa leggarikaavaa ja koska tässä kankaassa ei ollut niin paljon joustoa kuin trikoossa jouduin ompelemaan haaroihin ja eteen kiilat. Edessä olevaa kiilaa kavensin kuvan oton jälkeen, sillä farkkucollege löystyi käytössä. Haarakiilat olivat silti tarpeen. Mietin, että pitää lisätä kaavaan n. 2,5 lisää samanvaroiksi jos ompelen toiset. Pöksyihin pitää vaihtaa myös paksumpi kuminauha. 

Kyllä nämäkin tulevat käyttöön vähän pidemmän paidan kanssa.

500 000 sivunnäyttöä!

Blogini juhli eilen puolta miljoonaa sivunnäyttöä.  Ei, blogini ei ole suurin, kaunein, enkä tahkoa sillä rahaa tai materiaa. Mutta se on ihan oma ja tuo jopa iloa ja inspiraatiota meidän arkeen. Toivottavasti se on tuonut jotain hyvää myös teille! Kiitos ja kumarrus! 

* Korkkikangas saatu Ullakalta.