Merinovilla on hitti

Ompelin tytölle merinovillaisen haalarin!

Ompelin tytölle ihana  merinovillahaalarin. Minulla ei ollut valmista kaavaa, vaan kaava syntyi yhdistämällä hupparin ja housujen kaavat. Nyt on meneillään oikea merinovillabuumi!  Niin ja sain viimein oman ompelumerkin! 

Olin jo aikaisemmin tehnyt samanlaiset pipot koko perheelle. Vuorena on merinovillaa ja päällä Sarah Designin Heimo-collegea. Pipo on tehty Paapiin kaavakirja lapsille klik*  pipo-kaavalla. Koko on M.

Kylmät kelit tulevat ja taas ollaan valmiina. Yksi tämän sesongin ehdoton hitti on merinovilla. Se on todella lämmin mutta se ei kuitenkaan kutita, kuten tavallinen villa. Siksi sitä suositaan lasten ja vauvojen vaatteissa. Oletko sinä jo huomannut merinovillahypetyksen?

Ihanan pehmeä ja lämmin kuitu kuivuu myös nopeasti. Se on omiaan välikausipuvun alla, koska se hengittää ja kosteanakin se tuntuu lämpöiseltä. Ompelin jo merinovuorelliset pipot syksyä varten. Ja nyt surrautin isommalle tytölle ihan oman merinovillahaalarin.

Hamstrasin merinovillakangasta Selia-nettikaupasta Kankaiden yöstä ja nyt sen viimein uskaltauduin ompelemaan. Itseasissa turkoosi tähtikangas oli aika hurja omiin silmiin ja kun käänsin nurjan puolen päälle, kangas muuttui minun silmiin juuri oikealle. Farkun sinistä resoria ja saman sävyinen vetoketju löytyivät Jyväskylän kangaskaupalta. Juuri ne oikeat oikeat värit Frozen-haalariin. Meidän 3 -vuotias ihastui täysin.

Merinovillahaalarissa on kasvun varaa. Tuo tähtikuosi ja väri on kaunis näin nurinpäin.

Yhdistin hupparin ja housujen kaavan haalariksi

Tälläkään kertaa minulla ei ollut valmista kaavaa puvun tekoon, vaan yhdistin OttoBre 2011/4 -lehden huppari ja collegehousukaavat. Hyväksi havaitut kaavat sopivat siis tähänkin hommaan hyvin. Sopiva tuli kun mittasin Tytön kaulasta housun haarasaumaan asti ja lisäsin pari senttiä pituutta. Eli nyt kun 104 kokoiset kaavat oli pöydällä pääntiestä housujen koukkuun tuli pituutta 52 cm.  Kurkkaa videolta miten kaavat yhdistin!

Miten ompelin? 

Ompelin koeversion edullisemmasta kankaasta ja sen jälkeen pääsin ompelemaan haalaria. Minulla oli metrin pala merinovillaa ja se meni miltein kaikki. Ompelin saumurilla(s) ja ompelukoneella (o).

Ompelin(s) ensin housunlahkeet kokoon ja yhdistin ne toisiinsa(s) etuosasta siitä "housu"-osan kohdalta takaosan yläreunaan asti. Sitten ompelin(s) hihat kokoon ja pukuun kiinni. Tämän jälkeen ompelin(s) kaksinkertaiset resorit hihoihin ja lahkeisiin. Vaikein oli taas tuo vetoketju ja sen ompelu(o).

Tein kaulusosan toisen puolen resorista ja siitä tuli vähän lyhyempi, mitä se oli kaavan hupussa. Ompelin kauluksen palat yhteen sivuista ja yläosasta nurjalta puolen saumurilla ja sitten käänsin sen oikein päin ja silitin kauluksen muotoonsa.  Ompelin(o) sen reunaan pienet ompeleet.  Ompelin(s)  kaulusosan kiinni pääntiehen ja se siisti samalla nuo vetoketjun päät. Siistin kauluksen vielä kaksoisneulalla. Sitten pari nepparia ja tuli valmista.

Suunnittelin meille myös oman ompelumerkin. Sjönberg vähän lyhennettynä. Puku näyttää jo vähän enemmän kaupasta ostetulta. Korkkikangas on Ullakalta.

Kesäheinällä on vielä se äitiyspakkauksen merinohaalari. Se on ihana. Täytyy katsoa mahtuuko se enää. Vai ostinkohan viime keväänä jo jonkun? Nyt on jo aika katsoa vaatteet läpi.

Täytyy ommella vielä parit merinovillatuubihuivit ja jotain ihanaa itselle. Niin ja voisi vaikka neuloa jotain. Minulla on vielä merinovillalankoja jemmassa, kun niissä on hyvä tarjous! Ihan hamstrattava alennus: 6 kerää 10 eurolla. Tarjoukseen pääset tästä klik*

Syyshousuja farkkucollegesta. Miten meni niinku omasta mielestä?

Ompelin itselleni ja tytöille pöksyjä

Ompelin syyshousuja Noshin farkkucollegesta.  Yksivärisestä tylsästä kankaasta syntyi pöksyt minulle ja tytöille. Tämä opetti minulle miten eri materiaalit vaikuttavat kaavoihin ja miten kaikkea et tarvitse piirtää itse sillä valmiilla kaavoilla moni juttu on mietitty valmiiksi.

Taskujen ompelussa käytin silitysnauhaa ja silitin taskut valmiiksi ennen ompelua. 

Sain Facebookin ompeluryhmästä kimmokkeen ommella jotain yksiväristä. Kaapissa lojui Noshin alennuksesta haalittu nuden värinen farkkucollege. Ompelin siitä tytöille farkut ja ehkä itsellekin voisi kokeilla. Minulla sattui olemaan myös samanväristä resoria odottamassa.

Löysin kirjaston poistomyynnistä Ottobre 4/2011 lehden 50 sentillä ja siinä oli juuri se malli jonka aamulla olin luonnostellut muistikirjaan. Olin täpinöissäni, sillä lehdessä oli paljon erilaisia lastenkaavoja.

Tein ompelumerkin Ullakan korkkikankaasta klik* ja Lidlin kangastusseja käyttäen. Muistin vasta tätä kirjoittaessani, että ompelumerkki olisi kannattanut pestä ensin. 

Kopioin sivulla olevat koristeompeleet tökkimällä kaavaan läpi pisteitä kankaalle ja ompelin pisteiltä toiselle. 

Lähdin piirtämään kaavoja leivinpaperille ja leikkelin niitä valmiiksi. Hörpin kahvia ja rallattelin onnesta soikeana. Onpa kiva, kun menee kaikki näin nappiin! No siitä se alamäki sitten alkoi. Rupesin tuijottamaan vieressä pyörivää Pientä. Oho! Kirosin mielessäni, että eikö NE oikeasti osaa kaavoja tehdä sopivan kokoiseksi ja laitoin kuvaa Facebookin ompeluryhmään. Piirtämääni lahjetta olisi melkein voinut käyttää maksimekkona. Ärsytti! No piirränpä ITSE kaavan sitten sopivan kokoiseksi, kun kerran itse olen niin hyvä kaavanpiirtäjä.

Hyvä siitäkin olisi tullut, mutta pitkillä piuhoilla sytytti, että nyt on ihan eri pöksyistä kyse. Käänsin kaava-arkkia ja tajusin, että no joo. Olihan siellä toisella puolella ihan oikean näköistäkin viivaa. Nolotti. Lopulta tajusin, ettei omat piirtelynikään olisi toimineet, sillä vaippoja ei ole meidän 3 v. käyttänyt vähään aikaan.

Housuihin tuli koristetikkaukset eteen, sivuille ja taakse. Olin iloinen, että sain kolme tasaisen näköistä ommelta vierekkäin. 

Koristeommel tuli myös eteen taskujen paikalle. Näillä OttoBren kaavoilla tulee varmasti ommeltua useammat.

Onneksi muuten pöksyn ompelu sujui leppoisasti ja olin tylsiin pöksyihin melkoisen tyytyväinen. Koristelin taskun foamista leikatulla 3 tai B-kirjaimella ja askartelin Lidlin kangastusseja apuna käyttäen Ullakan korkkikankaasta ompelumerkin.

Pyysin tytöltä, että voisitko sovittaa? Tyttö huusi takaisin: "Ei ikinä maailmassa". Ompelin seuraavana aamuna yksivuotiaalle peushousut ja kangasta jäi vielä yli.

No mitä minä tein lopulla kankaalla? Pappakalsarit. Tähän ei ole enää mitään lisättävää.

Testasin omaa leggarikaavaa ja koska tässä kankaassa ei ollut niin paljon joustoa kuin trikoossa jouduin ompelemaan haaroihin ja eteen kiilat. Edessä olevaa kiilaa kavensin kuvan oton jälkeen, sillä farkkucollege löystyi käytössä. Haarakiilat olivat silti tarpeen. Mietin, että pitää lisätä kaavaan n. 2,5 lisää samanvaroiksi jos ompelen toiset. Pöksyihin pitää vaihtaa myös paksumpi kuminauha. 

Kyllä nämäkin tulevat käyttöön vähän pidemmän paidan kanssa.

500 000 sivunnäyttöä!

Blogini juhli eilen puolta miljoonaa sivunnäyttöä.  Ei, blogini ei ole suurin, kaunein, enkä tahkoa sillä rahaa tai materiaa. Mutta se on ihan oma ja tuo jopa iloa ja inspiraatiota meidän arkeen. Toivottavasti se on tuonut jotain hyvää myös teille! Kiitos ja kumarrus! 

* Korkkikangas saatu Ullakalta.