Prinsessan mokkapalamuffinssit

Suklaamuruja keittiössä

Leivoin taaperon kanssa suklaisia mokkapalamuffinsseja. Tässä postauksessa piilee varoituksen sana niille, jotka haluavat tarjota näitä esimerkiksi lastenjuhlissa.  

Mokkapalamuffinsseista tuli tosi nättejä.

Leivoimme Pienen kanssa mokkapalamuffinsseja. Ajattelin tehdä niitä ristiäisiin, mutta nostin lopulta kädet ylös leipomisien kanssa. Hyvä päätös!


Leipominen on ihan kivaa, mutta se sotku mikä siitä nyt tulee on jotain ihan tavatonta. Tai oikeastaan astiat saa näppärästi pesukoneeseen ja pöydät pyyhittyä, mutta millä tavoin siivotaan naama suklaakuorrutteessa juoksentelevan taaperon jälkiä? Kokeilimme paperisia muffinssivuokia, mutta niiden kanssa oli mahdotonta syödä murustamatta. Eli tämän testin jälkeen unohdamme todellakin mokkapalamuffinssit, kunnes taapero ja tämän äiti osaavat syödä sotkematta. Palaan tähän joku päivä miksi prinsessojen pitää erityisesti olla sotkematta suklaan kanssa.

Siskoni toi Pienelle lahjaksi söpön kruunun heidän käydessään pelaamasta palloa lähistöllä.

Tämä oli se minun hetkeni: hiljaisuutta, kahvia, herkkua ja kamera.

Pieni tykkäsi eniten muffinssien kuorrutteesta ja onhan mokkapalan kuorrute ihan taivaallisen hyvää.  Koko pellillinen muffinsseja katosi nopeasti lautaselta ja luulin niiden kadonneen parempiin suihin. Kuitenkin sieltä täältä kotia löytyi piilotettuja muffinsseja joista oli haukattu kuorruttetta pois.  Löytäessään muffinssin äiti sitten söi herkun kahvin kanssa.  Herkku oli myös helppo löytää jäljittämällä. Huoh! Onneksi kuivuessaan kuorrute ei enää sotke niin paljoa, eikä se siltikään menetä makuansa jos siitä oli jotain jäljellä.

Annan vielä hauskan vinkin. Jos joskus haluatte hetken hengähtää kahvikupin kanssa ja tarvitsette kivaa tekemistä taaperolle, niin kaatakaa pari lusikallista nonparellejä pöydälle. Siinä menee hetki, kun pienet sormet saavat poimittua ne suuhunsa. Ja äidille saa kivaa tekemistä unohtaessaan herkut pöydälle. Se on välillä sellaista.

Mokkapalamuffinssit on kyllä nätimpiä tarjottuna näin, kuin perus ruutuina. Tosin paperi aiheutti vähän päänvaivaa. 

Paperista huolimatta muffinssit katosivat yksitellen.

Mokkapalamuffinssin resepti 

Raaka-aineet:
Muffinssit:

4 kpl kananmunaa
2,5 dl hienoa sokeria
1 dl Oatly kaurajuoma
4 dl vehnäjauhoja

1 dl tummaa kaakaojauhetta
2,5 tl leivinjauhetta
50 g Keiju laktoositonta margariinia
50 g maidotonta tummaa suklaata ( käytän Lidl:n Fin Carre tummaa suklaata, jossa lukee että saattaa sisältää jäämiä)

Mokkapalatäyte:

n. 3 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl sulatettua laktoositontan/maidotonta margariinia
2 rkl vahvaa kahvia

Valmistusohje:
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Voitele  muffinivuoka (paperisia ei tarvitse voidella) .

Pilko suklaa muruiksi. Paras on leikata suklaa keittiöveitsellä suklaan kääremuovin päällä.

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaakaojauhe keskenään. Jos annat taaperon tehdä tämän, muista lisätä jauhoja hiukan enemmän, sillä todennäköisesti osa jauhoista mitataan uudelleen lattian tai pöydän kautta.

Sulata margariini.

Vatkaa kulhossa muna ja sokeri paksuksi valkoiseksi vaahdoksi.

Sekoita kevyesti jauhoseos vaahtoon kumikaapimella.

Kaada sula margariini taikinaan ja sekoita kevyesti.

Lisää kaurajuoma ja vatkaa taikina sekaisin.

Kaada taikina vuokiin.

Laita muffinssien keskelle suklaamuruja ja paina murut sisälle taikinaan.

Laita vuoat uuniin pellin päälle. Anna olla uunissa 12 minuuttia.

Ota pois uunista ja anna jäähtyä.

Sulata  margariini.

Keitä oikein vahvaa kahvia.

Lisää tomusokeri ja kaakao margariiniin. Sekoita.

Lisää kahvi ja sekoita. Jos kuorrute on liian löysän oloista lisää tomusokeria ja sekoita, kunnes seos on paksua ja tasaista. Itse sekoitan kumikaapimella.

Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Jos pohja ei ole jäähtynyt kuorrute sulaa päälle ja imeytyy pohjaan. Voit myös pursottaa jäähtynyttä täytettä.

Koristele jos haluat.

Kun kuorrutteeseen laittaa kunnolla tomusokeria ja antaa sen jähmettyä, niin se on kivaa pursottaa. 

Saimpa minäkin kerrankin sen bokeh-efektin. 

Osallistun tällä postauksella Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on keittiössä. Kivat nonparellit eikö?

Tassutossut ja tumput vauvalle

Neuloin itse suloiset vauvasukat ja lapaset

Neuloin meidän vauvalle herttaiset tassulapaset ja sukat. Valkoiset pienet tumput ovat kuin kissantassut. 

Valkoisiin lapasiin huovutin neulalla pienet anturat. Sopii hyvin "karhupukuun".

Tulimme juuri lenkiltä sisälle ja sain samalla napsaistua muutaman kuvan teillekin. Hereillä ollessaan näistä viuhtokäsistä ei kuvissa näkyisi, kuin valkoisia viivoja.

Hassu kuin kissan tassu! Neuloin vauvalle ihanat tassusukat ja lapaset. Idean sain neulomastani peitosta johon huovutin pupun kuvan. Mietin jo silloin mitä kaikkea voikaan huovuttaa neuleen pintaan ja tämä idea välähti miltein heti. Tosin toteutukseen meni pieni tovi. Kylmät ilmat tulivat ja meidän vauva kasvaa hirveää kyytiä, joten tassutumputkin tulivat tarpeeseen.

Tämä oli nyt ensimmäinen testi idealleni ja ehkä seuraavaan pariin sommittelen noita tassun anturoita vähän pidempään. Oli taas niin kiire saada valmista. Puikkojen tai huovutusneulan kanssa ei oikein voi pitää vauvaa sylissään ja kun vauva saadaan untenmaille, niin Pieni taapero ojentaa jo käsiään omaan sylivuoroon.  Nauratti että Kesäheinä ehti jo viikossa kasvaa ulos sukistaan. Onneksi sukkia riittää Kesäheinälle pitkäksi aikaa neuloinhan niitä jo raskausaikana, mutta Pienelle pitäisi sukat neuloa seuraavaksi.

Ulkona käy kova tuuli ja kylmyys ja pimeys tuntuvat tulevan sisälle asti. Olen vähän kahden vaiheilla, joko alan pukea vauvaa vaunulenkeille untuvapukuun. Vielä on vauva pysynyt lämpöisenä vaikka eilen satoi hiljalleen lunta. Nyt vauvalle on laitettu valkoinen karhupuku, äitiyspakkauksen makuupussi ja päälle olen kietaissut vielä villapeiton.  Vaunun koppa suojaa päällimmäisenä viimalta ja sateelta. Nyt nuo merinovillaiset lapaset ja sukat lämmittävät vielä puvun sisällä. 

Tumput ja sukat ovat kudottu valkoisesta Novitan BabyWool-langasta. Katsoin että Adlibrikselle oli tullut edullisia Baby merinovillalankoja. Aloitukseen 40 silmukkaa ja käytin ohuimpia puikkoja mitä löysin korista olisiko 2 tai 2,5 ?. 

Sukkiin olisi voinut tehdä kärjen kavennuksen toisella tavalla. No jaa, tämähän oli vasta suunnitteluasteella.

Tassusukistakin tuli aika hellyyttävät, eikö?

Olen muuten oikeasti miettinyt, miksi Kesäheinälle ei ole hirveästi pinkkejä vaatteita. Onkohan söpömmät kuosit olleet sinisenä, vai onkohan niissä ollut parempi alennus? 

Valittelin viimeksi, että nyt joutuu taas etsimään ihmisvaatteita netistä. No siinä kävi taas niin, että tilasin Pienelle lämpimän fleece-kerraston ja farkut. No ehkäpä jatkan tätä kulkuani juoksuhousuihin ja teknisiinkerrastoihin vuorautuneena. Eihän siellä leikkipuistossakaan ole näkynyt pitkään aikaan ketään.  Paitsi se lehtiä kottikärryillä työntänyt mies juuri silloin, kun leikin liukumäessä apinaa. Sellaista se on välillä.

Omenatäti ja ihanaa hilloa

Kori täynnä omppuja

Omenapuut ovat täynnä omenia. Törmäsimme vaunulenkillä mukavaan tätiin, joka antoi meidän kerätä omppuja heidän puustaan. Nyt on meilläkin omenahillot keitettynä.

Nämä omenat menivät meillä aikaisemmin jo niihin muffinsseihin. Kaipasin hilloa varten vaaleita kirpakampia omenoita. 

Haluu omppuja! Hihkui pieni ja hamusi ihanan näköisiä omenoita leikkipuiston lähellä olevasta puusta. Naamani lehahti punaiseksi, kun omenapuun omistaja nousi puuhistaan kurkistamaan tielle pientä huutajaa. Hän tuli lähemmäksi hymyillen ja kysyi:  "Haluatteko omenoita? Kyllä niitä saa ottaa. Niitä riittää! ". Olin jo sanomassa, EI, en kehtaa, mutta ajattelin, että pieni omenoita keräävä taapero saattaisi piristää myös rouvan arkea ja voihan omenoita olla joskus ihan vaivaksi asti. Niin ja se piirakkakin on niin hyvää.  Kyllä kiitos! Kyllä me voisimme omenoita ottaa!

Pienestä oli hauskaa, kun tönimme omenapuita ja omenat tipahtelivat puusta. Täti näytti isoja punaisia ja valkeita omenoita ja kertoi että linnutkin pitävät niistä. Pieni oli haltioissaan. Hän yritti hyppiä omenoita kiinni, mutta oksat olivat vähän liian korkealla. Keräsimme omppuja pussiin ja omput kulkivat näppärästi tuplavaunujen alaosan korissa. Pieniä iloja, tai oikeastaan tosi isoja iloja! Tulimme kotiin leveästi hymyillen ison  saaliimme kanssa. Nyt niitä riittää.

Äitini toi  meille myös omenoita ja kauniita kehäkukkia. Kehäkukista tulee mieleen lapsuuden syksyt. Niitä oli aina meillä pellossa. 

Pieni sai ihanan elämyksen ensimmäisistä puusta tippuvista omenista. 

Niin mitä omenista tehtiin?

Keitin ison kattilallisen omenahilloa ja nyt hilloa on laittaa kääretortulle, mysliin, puuroon ja vaikka lettuihin. Muistin että kohta Kesäheinäkin saisi hilloa maistaa. Aika menee niin nopeasti. Koko koti oli täynnä ihanaa omenan tuoksua. Se tuoksu oli jotain aivan ihanaa, sen kun saisi purkkiin säilöttyä ja lähetettyä teille. Niin ja olihan se pakko tehdä vielä omenakakku. Taisi olla jo kuudes omenamuffinssitaikina. Ehkäpä laitan siitä joskus vielä kuvia.

Kävelimme taas talon ohi ja nyt Pieni hihkaisi:" Omenatäti!".

Ei tämä syksy ole lopulta niin paha.

Tein hillon keittämällä hillo-ja marmeladisokeria omenoiden kanssa. Tuota sokeria ei tarvita niin paljon ja siinä on luonnonmukaiset säilöntäaineet valmiina. Kuumana hillo näyttää vielä juoksevalta, mutta se jämähtää jäähtyessään.

Riihimäen Hans Nyqvistin Kantti-tölkit pääsivät viimein käyttöön. Niissä on hyvä säilöä hilloa tiiviiden kansien vuoksi. Pesin purkit ensin tiskikoneessa ja sitten kuumensin vielä uunissa pöpöt pois. 

Kun hillopurkit ovat yhtä kuumia kuin hillo, niin hillon voi purkittaa huoletta. Pitää varoa koskemasta purkkien sisään, sillä hillo voi mennä pilalle ennenaikaisesti. Ja muutenkin, hillo on tosi kuumaa!  Tarkoitushan on että hillo säilyy. 

Ihania omenaunelmia! ♡♡ Omenahillo on muuten ihana vieraslahja syyshäihin! Ja taas voi käyttää niitä koristeltuja pilttipurkkeja. 

Osallistun tällä postauksella Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka teemana on Lokakuu.

Välipostaus:
Kurkatkaapa muuten tuo Stylepit-verkkokauppa. Sieltä löytyy Molon, Minirodinin, Phister&Philinan vaatteitta ja jotain Esprit vaatteita äidillekin. Ja ihania juttuja lastenhuoneisiin. Sain alennuskoodin jolla saa yli 69 e ostoksista 10% alennuksen koodilla: ADOCTFI2K0 

Tulee tarpeeseen sillä Jyväskylästä oli hävinnyt kaksi suosikkivaatekauppaa ja mun vaatekaappi ei pirskahtele yhtään. Nyt epätoivoisesti etsin jotain ihmisvaatteita netistä.