Arjen sankarit villatakki

Sain ikuisuusprojektin valmiiksi Siperian pakkasiin

Neuloin ensimmäisen villatakkini Dropsin Nepal-langasta. Langassa on 35% alpakkaa ja 65% villaa. Neule ehti sopivasti koville pakkasille ja siitä tuli pitkäkestoinen luottovaate. Ohje löytyi Suuri Käsityö-lehdestä.

Pitkään villatakkiin on ihana kääriytyä kovilla pakkasilla. Se sopii kivasti Hellin One of A Kind-trikoosta ommellun poolon kanssa. Poolon kaava on Jujuna Casual week.

  

Luottoneule Dropsin Nepalista

Alpakkavillainen pitkä neuletakkini on viimein valmis. Pitkään siinä menikin, mutta onneksi se ehti talven kylmimmille pakkasille.

Ihastuin neuletakin mallin maskuliinisuuteen ja se miellytti silmää ensi silmäyksellä. Takissa on vähän  arkkitehtimeininkiä.  Nyt naurattaa kun katson lehden kuvaa klik ja työpaikalla ottamiamme kuvia, miten hyvin saimme tunnelman kopioitua, vaikka alkuperäistä kuvaa en muistanutkaan.

Neulomiseen innoitti kauppojen akryyliset neuletakit. Halusin laadukkaan  pehmeän  villaa ja alpakkaa sisältävän neuletakin ja kun en sopivaa löytänyt päätin tehdä itse. Ajattelin, että muutaman kympin satsaus kunnollisiin lankoihin ei ole paha vastaiskuna vaatteiden kertakäyttökulttuurille. Langaksi valitsin pehmeän alpakkaa ja villaa sisältävän Dropsin Nepal-langan. Luin ettei sitä ole käsitelty kemiallisesti ennen värjäystä ja sitä voi käyttää myös huovuttamiseen.   Tämä oli ensimmäinen villatakkini itselle ja voit varmasti uskoa, ettei tämä jää viimeiseksi.

Villatakkia en ehtinyt höyrytellä vaan se pääsi samantien käyttöön. Ulkona on niin kylmä, että ei juuri haittaa vaikka takista roikkuisi muutama lanka. Tuovathan ne roikkulangatkin lämpöä.

Villatakki  on neulottu 2-kertaisella helmineuleella aloitin neuleen onneksi pahimman neuloosin aikana, jolloin isot osat valmistuivat viikossa. Kahta hihaa olen neulonut jo uudesta vuodesta lähtien. 

Työkaverini Pia Puro otti nämä ihanat kuvat aamukahvilla.   Aloitin työt muutama viikko sitten Muurametaloilla ja voin sanoa jo kotiutuneeni. Ihan mahtava porukka. Sain siis jo yhden ruksin tavoitelistaani.  Täällä alkaa väkisinkin haaveilla omasta talosta ja uudesta sohvasta. 

 

Isoilla puikoilla nopeasti

Oikaisin Suuri Käsityö-lehden 9/2017 30 Jakku- ohjetta käyttämällä 8 koon puikkoja ja paksua Dropsin Nepal -lankaa klik*, jolloin silmukkamäärät pysyivät aloittelijalle kohtuullisina. Suoran mallinen neule oli muutenkin helppo neuloa, kun vain seurasi ohjeen mittoja. Lehden senttimetreissä ilmoitetut ohjeet olivat helppo soveltaa eri puikoille ja langalle.

Takaosaan tuli aloitus silmukoita  72 kappaletta ja olkapäille ja pääntiehen silmukoita jäi 17, 17 , 17.

Etukappaleisiin tuli aloitussilmukoita 32 ja etukappaleen kavennuksen jälkeen silmukoita jäi 25 ennen hartiakavennusta. 

Hihansuiden aloitukseen silmukoita tuli 32 ja leveässä päässä silmukoita olikin kavennuksen jälkeen jo 46. Shaalikauluksen neuloin kaksilla 8-koon pyöröpuikoilla ja siihen tuli 12 kerrosta 2-kertiasta helmineuletta. Reunasta tuli siisti kun  päättelin sen kaksinkertaisella langalla ja pitkillä silmukoilla.    

En ole varma paljonko lankaa todellisessa meni, mutta muistaakseni tilasin 8 kerää Adlibrikselta ja hamstrasin 10 kerää lisää Kärkkäiseltä, kun lanka vain hupeni silmissä. Miinulle jäi vielä muutama koskematon rulla ja jossakin välissä tein tytöille tästä samasta aluslapaset. Oli onni, että erät sattuivat olemaan saman värisiä. 

Lanka on omiaan myös huovutukselle ja ajatuksenani oli, että neuleen pinta huopuisi käytössä pappaneuleiden tavoin.  Nyt neule tuntuu päällä turvalliselta ja lämpimältä pesältä johon voi kääriytyä piiloon


Klikkaa tästä Drops Nepal-lankoihin! 

Odotan, että pinta huopuu käytössä. Oli onni, että uskalsin lähteä kokeilemaan neuletakkia.  Onko sinullakin puikoilla joku ikuisuusprojekti vai ovatko ne tulleet neuloosissa valmiiksi asti? 

Kuvat on otettu uudella työpaikallani Muurametaloilla. 

Neuletakki alpakasta ja neuleohje

Haparointia neuleohjeiden kanssa

Neuloin pehmeän neuketakin alpakkalangasta. Aluksi ohjeet tuntuivat salakielelle, mutta onneksi keskittyminen ja ohjeiden suomennos auttoivat. 

Kaunis vauvan neuletakin ohje on Kotilieden Joulukäsityöt 2013-numerossa. Se on nimellä Klassikko-vauvan asu.  Ohje löytyy täältä! 

Minuun iski neuloosi. Olen pitkään yrittänyt keskittyä neuleohjeisiin, mutta vilkas mieleni juoksentelee yleensä ihan muualla jo seuraavan kolmen rivin jälkeen. Kävin kirjastolla ja siellä oli poistokorissa vanha Kotiliesi kauniine neuleohjeineen. Katsoin, että olisipa kiva tehdä lehden kuvan neule ihan itse. Osaisinpa neuloa noin!

Viime viikot olen painiskellut neuletakin kanssa ja ehdin jopa lukea kirjankin. Jojo Moyes oli niin hyvä, että Kesäheinä söi sen keskelle reiän ja se oli lunastettava lopulta kirjastosta omaksi.

Tuijottelin ohjetta ja pikkuhiljaa aloin hahmottamaan mistä oli kyse. Useimmat silmukat olivat tuttuja, mutta itse neulontatyön lukemisen ymmärtäminen, oli ihan eri juttu. En voinut käsittää mitä tarkoittaa "päätä kappaleen molemmin puolin aina puikon alussa 3x3 s, 4x2 s joka 2 krs.". No fiksuna tyttönä kavensin kolme silmukkaa yhteen ja tietenkin kolme kertaa ja seuraavalla kaksi silmukkaa yhteen neljä kertaa! Sitten lähti jo soitto äidilleni joka suomensi, että joka toisella seuraavalla kolmella rivillä PÄÄTETÄÄN kolme ensimmäistä silmukkaa ja sen jälkeen neljällä rivillä päätetään kaksi silmukkaa. Nyt se tuntuu jo ihan selvälle.

Sitten toinen asia on lanka ja puikkokoko, josta en ole koskaan osannut niin välittää. Vuoden vanhalle tarkoittamani neuletakki sopii ehkä paremmin kolmevuotiaalle ja ei siis ihme, että langan menekki oli ihan toisenlainen.  Ohjeessa puhutaan teetee Helmi -langasta 2,5 -3 puikoilla ja käytössäni oli pehmeää 4 puikolle tarkoitettua alpakkaa ja käytössäni oli pitkät 3,5 puikot.

Tajusin myös, että jos hankkii ihanaa lankaa sitä kannattaa ostaa samaa väriä useampia, eikä kaikkia ihanuuksia yhtä tai kahta kerää. Ilmeisesti tämä on jäänyt päälle, kun neuloin kirjavia lapasia ja sukkia.

Mutta eihän sillä ole niin väliä, lapsellani on nyt lämmin nuttu.

Lankana on Adlibriksen alpakkaa klik* . Alpakka tuntuu ihanan pehmeälle ja pörröiselle, mutta vauvalle langan pitäisi olla Baby Merinoa joka ei kutita. Adlibriksen alpakasta irtoaa pientä haituvaa.

Löysin neuleeseen yhden itse tekemäni keramiikkanapin. Ohjeessa nappeja tulee 5.

Olisihan tuo neule hillitympi, jos se olisi samasta tehty yhdenvärisestä langasta. Onneksi tekemällä oppii ja nämä kokeilut tekevät harrastuksesta mielenkiintoisemman. Nyt muuten tiedän, että voin käyttää teetee Helmi-langan 68/74-koon ohjeita ja  Adlibriksen Alpakka-lankaa klik*koon 98 neuleisiin.

Neulontainto jäi päälle ja  uutta neuletakkia on jo puikoilla. Katsotaan menisikö nyt oikein. Siihen minulla on 6 kerää lilan väristä merinovillalankaa.  Hamstrasin sitä Adlibriksen lanka-alesta.  Ale on voimassa 31.10. saakka ja se on hyvä hyödyntää jouluneuleisiin. Klikkaa tarjoukseen tästä! *klik

Nyt haaveissa on itselleenkin neuletakki, tuottaakohan iso neuletyö liikaa keskeneräisyyden tuskaa, kun se joulukin on jo lähellä?

Ompelin tytöille mekot Nupun hortensiakuvioisesta Syysmuutto-trikoosta. Siinä on jotain Suomi 100-tunnelmaa. Halusin, että mekkoon tulee kunnolla pituutta. 

Jääprinsessan villasukat ja kariutuneet talvilomasuunnittelmat

Meidän talvilomasuunnitelmat menivät puihin, mutta onneksi on jäät!

Neuloin meidän jääprinsessalle ihanat villasukat luistimiin. Suloisen pinkistä merinovillasta tuli pehmeät ja isot luistimet täyttävät lämmikkeet. Meidän oli aikomus lähteä talvilomalle, mutta kuinkas kävikään? Tuli peruttua koko homma.

Pieni oli niin tyytyväinen sukkiinsa, etten meinannut päästä niitä päättelemään, kun ne jo vietiin käsistä. 

Sukan malli ja ohje on omasta päästä. Tällä kertaa en vahvistanut kantapäätä. Lankana käytin vaaleanpunaista Novitan Baby Woolia klik*. Se on ihan paras lanka vauvan ja taaperon sukkiin. Se on 100% merinovillaa ja se ei kutita vaikka olisi ihoa vasten. 

Kudoin Pienelle suloiset villasukat jotka ovat tarpeeksi paksut vielä pikkuisen suuriin luistimiin. Pieni oli innoissaan jo sukat saadessaan ja niillä oli ihana luistella myös sisällä laminaatilla. Mummi toi Pienelle ihanat harmaat villapöksyt ja ne pehmittävätkin mukavasti pyllylleen menoa jäällä. Pieni tykkäsi niistäkin kovasti. Olen huomannut, että hänestä on tullut aika tyylitietoinen Lady ja villahousut sopivat parhaiten valkoisen t-paidan kanssa, jossa oli salaman muotoon kirjailtu kultaisia paljetteja.

Meidän rantaan on aurattu ihana luistelureitti ja koulun pihastakin löytyy luistinrata. Pieni on siellä jo käynyt luistimiaan kokeilemassa. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että luistimilla pysytään pystyssä, mutta liikkumiseen tarvitaan vielä äitiä. Minun pitäisi kovasti ymmärtää ettei saa koko ajan hyräillä Wiener-valssia ollessamme jäällä.

Otimme pikaisesti muutamia kuvia uusista aarteista ja sitten laitoimme jo uuden Reiman puvun klik* päälle. Ei ulkona voi olla kovin pitkään pelkissä villahousuissa. Uusi puku oli talvilomaa varten. 

Mummi neuloi ihanat paksut villahousut. Ne onkin hyvä pukea toppapuvun alle, kun mennään jäälle ja pulkkamäkeen. Niin söpöt nuo palmikot.

Kätköistä löytyi myös neulomani lapaset. Ne oli vuosi sitten vähän isot ja jäivät käyttämättä. Nyt ne ovat ihan passelit. Tykkään valtavasti helmineuleesta ja Pienen neuleisiin sitä viljelin kovasti. 

Meillä alkoi talviloma tai olisi siis alkanut, jos vatsatauti ei olisi iskenyt meille. Olimme varanneet jo kylpyläloman Naantalin kylpylästä ja olimme suuntaamassa Muumimaailmaan Taikatalvea katsomaan, mikä on avoinna vain tämän viikon. Karvain mielin jouduin perumaan loman, kun silmissä vilisi ajatus autossa oksentavasta vauvasta. Matkaa Jyväskylästä Naantaliin on jo useita tunteja ja olisi hirveää istua vatsataudissa autossa. 

Tänään olisimme jo lilluneet kylpylän lämpimässä altaassa ja huomenna menneet moikkaamaan Muumeja. Oi voi! Hieman mietin jo että oliko ihan viisasta perua reissu? Noiden pöpöjen kanssa pitää olla varovainen, ettei koko kylpylä sairastu samaan tautiin. Onneksi selvisimme kuitenkin vain yhdellä potilaalla ja tauti ei ollut sitä noroa. Muumimaailma on siis edelleen tehtävälistassa auki ja suuntaamme sinne sitten kesällä, jos sitten saisi napsittua kuvia hääpaikoistakin. Nyt ainakin meidän huone vapautui booking.com-kautta klik* muuten täydessä hotellissa. 

Herkutellaan nyt näillä suloisilla käsityökuvilla! Niin ja antakaapas vinkkejä mitä voisimme tyttöjen kanssa tehdä?

Ihanaa talvilomaa! Ulkoillaan! ♡♡

Taisin tehdä postauksen lapasista joskus aikaisemmin. lapaset ovat yhtä makeat kuin toffee-mansikkajäätelö. 

Nyt on jo kiire sisälle ja pukemaan ulkovehkeet päälle! Ihanaa ja onnistunutta talvilomaa!  Muistakaa pestä käsiä! Ja tsemppiä niille ketkä nyt potevat mahatautia. Täältä kauempaa on hyvä antaa voimahali!

Joululahjatehdas

Itsetehtyjä joululahjoja

Neuloin Havu-villalapaset ja askartelin heijastimia joululahjoiksi. Itsetehdyissä lahjoissa välittyy tekemisen iloa ja tunnetta. 

En ole varma antaako itsetehdyt lahjat enemmän iloa tekijälle, kuin saajalle. 

Tein varmaan villasukkien ja lapasten kutomisennätyksen lastenhoidon lomassa. Olen varmaan maailman tylsin täti, mutta päädyin siihe että villasukat ovat edelleen kiva lahja nuorelle.  Onhan ne ainakin tarpeellisia luistimiin ja monoihin. Ajattelin että itsetehdyissä lahjoissa välittyisi hyvää tunnetta ja iloa. Kesäheinän kummitädille neuloin Havu-lapaset ja Pieni askarteli vielä avaimenperiä. 

Minun piti askarrella vanhasta parkakankaasta mustia kuusia verhoihin, mutta idea kasvoi ja niistä tulikin lopulta kuusiheijastimia. Itsetehtyjen lahjojen tekeminen on kivaa ja minulla olikin tonttupaja kun mummi oli käymässä. En olisi varmaan ehtinyt lopulta tekemään lahjoja tai jouluvalmisteluita tai yleensäkään mitään ilman lastenhoitoapua.

Pienestä oli ihanaa askarrella avaimenperiä. Hänellä on parempi värisilmä, kuin minulla. Annan jatkossakin hänen hoitaa taiteellisen osuuden. Hänellä oli tarkat värikoodit jokaiseen helmeen, iskän väri on sininen, mummin väri lila,  serkun väri pinkki..

Neuloin lapaset huopaantuvasta Joki-langasta ja kuosinsa pitävästä Pallas-langasta. Lapasista muotoutuu käytössä kivat huopalapaset ilman, että kutistuu liikaa.  Kirjoin koristeeksi neulalla havu-kuvion. Testasin viime vuonna ettei yhdistelmä huopaannu liikaa, kun kaverina on villasekoitelanka. Joki-langasta saa myös ihan kunnon huopalumitähtiä. 

Näissä sukissa lankana oli Novitan Keloa, ihanan paksua ja niin mukavaa neuloa.

Näissä sukissa lankana oli Novitan Suomivillaa. Lanka on 100% villaa ja hyvä laskettelusukka koska villa voi imeä oman painonsa verran kosteutta tuntumatta silti märältä. 

Ostin minä ihan kaupastakin lahjoja.  Buff-hattuja, jotka ovat hyviä kypärän alle. Eiköhän se mopoaika pian koita. Ostin myös Konjac-kasvojen pesusieniä. Itse ihastuin omaani niin, että oli ostettava niitä lahjaksi. Niin ja teetä! Miehelle ostin Haltin kerraston ja tytöille ( huoh)  ihan kaikkea. Se lelukauppa hulluus iskee aikuiseenkin.

Ihmeellisistä Konjac-sienistä on puhuttu  blogimaailmassa jo vuosia. Onhan se ihan loistava puhdistussieni. 

En ole varma menikö lahjat ihan huti vai osuiko, mutta viestiä tuli että oli mieleisiä. Tähän voi nimettömästi lisätä kommentteihin joululahjatoiveta ja ehdotuksia, mitä täti voisi ensi jouluna paketoida.

Tassutossut ja tumput vauvalle

Neuloin itse suloiset vauvasukat ja lapaset

Neuloin meidän vauvalle herttaiset tassulapaset ja sukat. Valkoiset pienet tumput ovat kuin kissantassut. 

Valkoisiin lapasiin huovutin neulalla pienet anturat. Sopii hyvin "karhupukuun".

Tulimme juuri lenkiltä sisälle ja sain samalla napsaistua muutaman kuvan teillekin. Hereillä ollessaan näistä viuhtokäsistä ei kuvissa näkyisi, kuin valkoisia viivoja.

Hassu kuin kissan tassu! Neuloin vauvalle ihanat tassusukat ja lapaset. Idean sain neulomastani peitosta johon huovutin pupun kuvan. Mietin jo silloin mitä kaikkea voikaan huovuttaa neuleen pintaan ja tämä idea välähti miltein heti. Tosin toteutukseen meni pieni tovi. Kylmät ilmat tulivat ja meidän vauva kasvaa hirveää kyytiä, joten tassutumputkin tulivat tarpeeseen.

Tämä oli nyt ensimmäinen testi idealleni ja ehkä seuraavaan pariin sommittelen noita tassun anturoita vähän pidempään. Oli taas niin kiire saada valmista. Puikkojen tai huovutusneulan kanssa ei oikein voi pitää vauvaa sylissään ja kun vauva saadaan untenmaille, niin Pieni taapero ojentaa jo käsiään omaan sylivuoroon.  Nauratti että Kesäheinä ehti jo viikossa kasvaa ulos sukistaan. Onneksi sukkia riittää Kesäheinälle pitkäksi aikaa neuloinhan niitä jo raskausaikana, mutta Pienelle pitäisi sukat neuloa seuraavaksi.

Ulkona käy kova tuuli ja kylmyys ja pimeys tuntuvat tulevan sisälle asti. Olen vähän kahden vaiheilla, joko alan pukea vauvaa vaunulenkeille untuvapukuun. Vielä on vauva pysynyt lämpöisenä vaikka eilen satoi hiljalleen lunta. Nyt vauvalle on laitettu valkoinen karhupuku, äitiyspakkauksen makuupussi ja päälle olen kietaissut vielä villapeiton.  Vaunun koppa suojaa päällimmäisenä viimalta ja sateelta. Nyt nuo merinovillaiset lapaset ja sukat lämmittävät vielä puvun sisällä. 

Tumput ja sukat ovat kudottu valkoisesta Novitan BabyWool-langasta. Katsoin että Adlibrikselle oli tullut edullisia Baby merinovillalankoja. Aloitukseen 40 silmukkaa ja käytin ohuimpia puikkoja mitä löysin korista olisiko 2 tai 2,5 ?. 

Sukkiin olisi voinut tehdä kärjen kavennuksen toisella tavalla. No jaa, tämähän oli vasta suunnitteluasteella.

Tassusukistakin tuli aika hellyyttävät, eikö?

Olen muuten oikeasti miettinyt, miksi Kesäheinälle ei ole hirveästi pinkkejä vaatteita. Onkohan söpömmät kuosit olleet sinisenä, vai onkohan niissä ollut parempi alennus? 

Valittelin viimeksi, että nyt joutuu taas etsimään ihmisvaatteita netistä. No siinä kävi taas niin, että tilasin Pienelle lämpimän fleece-kerraston ja farkut. No ehkäpä jatkan tätä kulkuani juoksuhousuihin ja teknisiinkerrastoihin vuorautuneena. Eihän siellä leikkipuistossakaan ole näkynyt pitkään aikaan ketään.  Paitsi se lehtiä kottikärryillä työntänyt mies juuri silloin, kun leikin liukumäessä apinaa. Sellaista se on välillä.

Neulottu vauvan villapeitto

Helppo neulottu vauvapeitto

Neuloin meidän vauvalle ihan oman neulepeiton. Ihana villa lämmittää vaunuissa ja turvaistuimessa. Tällä neulemallilla saa nopeasti kudottua huivit ja peitot. 

Huovutin söpön pupun peiton reunaan. Huopa tarttui hyvin kiinni neulokseen.

Neuloin meidän vauvalle oman villaisen peiton. En tiedä mistä johtuu, mutta minulla oli vimma saada meidän vauvalle tehtyä peitto itse. Ehkä se on joku sisäänrakennettu äitiysjuttu, ainakin minulla. Neulos kulki minulla mukanani puistoihin ja peittoa kudottiin iltaisin kotisohvalla. Ihanaa pientä puuhaa, johon ei juuri tarvinnut ajatusvirtaa. Jotenkin sellaista tähän vauva-taaperoarkeen tarvitaan. Niin ja paljon kahvia.

Minun oli pakko kokeilla peittoon myös jotakin uutta ja päätin neulahuovuttaa peiton reunaan pienen pupun. Villa ja villalanka huopuivat peittoon mukavasti kiinni. Erilainen eikö vain?


Peitto tuli pidennetyillä silmukoilla muutenkin nopeasti valmiiksi. Pitkät silmukat ovat kyllä hieno keksintö! Nuo silmukat ovat helppoja vasta-alkajillekin sillä ennen silmukan neulomista kierretään lanka vain puikon ympärille ja sitten neulotaan perään silmukka normaalisti. Seuraavalla kierroksella kierrettylanka nostetaan pois puikolta ja kudotaan taas se seuraava puikolla oleva silmukka normaalisti. Sitten väliin voi neuloa nurin tai oikein kerroksia, niin monta kuin siltä tuntuu. Tiedän että hyppäsit tuon tylsän ohjeteksitin yli, jos innostuit niin katso ohje youtubesta. Näillä silmukoilla saisi nopeasti kudottua vaikka shaalin häämekkoon, kunhan lanka on vain tarpeeksi hienoa.

Huovutusvilla ja villalanka huopuivat kivasti huovutusneuloilla kiinni toisiinsa. 

Villalankana oli Novitan Nordic Wool-villalankaa. Tämä villa on tuotettu Pohjoismaista ja sitä voi pestä 40 °C lämpötilassa.

Syksyllä tekee aina mieli neuloa jotain.

Villa on kiva materiaali koska se lämmittää pientä vauvaa ja imee itseensä kosteutta oman painonsa verran eikä se vielä silloin tunnu märältä. Minua ärsyttää kaikki akryylilangat, sillä ne eivät lämmitä niin kuin villa ja lopulta koko kaunis työ on täynnä nyppyä. Harmittaa aina, kun isotöinen urakka menee pilalle materiaalin takia. Minulle tulee kylmät väreet akryylistä muutenkin, se on sama tunne kuin hankaisi styroksia. Vauvalle pitäisi oikeastaan kutoa merinovillasta, joka ei niin kutita ja tuntuu pehmeältä. Kutomani peitto on tarkoitettu käytettäväksi vaunuihin tai turvaistuimeen, joten se ei ole ihoa vasten. Käytin ihan tavallista villalankaa.  Ajattelin että kudon peiton niin, että Kesäheinä voi sitten isona tyttönä käyttää peittoa vaikka huivina.


Pahoittelut näistä ohjeista, sillä en ole vielä oppinut lukemaan oikeita neulontaohjeita. Ei varmaankaa voi olettaa että niitä osaisin kirjoittaa. Ehkä sitten joskus.

Nyt kun tämä peitto on harjoiteltu voisi ostaa parempaa lankaa seuraavaa varten. Baby woolia (merinovillaa) oli vain Prismassa saatavilla. Novitan sivuilla oli myynnissä myös ihan uusia lankatuttavuuksia joissa oli cashmereä, silkkiä ja villaa. Ihania!

Tällä mallilla tulee myös kaunis tuubihuivi. Tein siskolle pinkin huivin tällä neuloksella vuosia sitten. Kuva siitä täällä.

Meillä kotona ei ollut kovin lämmimtä,joten peitto pääsi heti Kesäheinän käyttöön haikarapussiin. 

Vauvapeiton neuleohje

Peiton kanssa käytin Novitan Nordic Wool-villalankaa  ( Edullisempi Adlibriksellä) ja 4 -koon pitkiä puikkoja. Peiton koko on 80 x 120 cm. Lankaa meni 5 kerää.

Loin alkuun 185 silmukkaa.

Tein neljä kerrosta sileää( kudotaan oikein, käännetään työ ja kudotaan nurin, käänetään kudotaan oikein ja käännetään työ ja kudotaan nurin. ,

Sitten kaksi kierrosta pidennettyjä silmukoita.

Sitten taas neljä sileää kerrosta.

Sitten kaksi kerrosta pidennettyjä silmukoita.

Tässä vaiheessa tein neljä nurjaa kerrosta. ( kudotaa nurin, käännetään työ ja kudotaan oikein, käännetään työ ja kudotaan nurin, käännetään työ ja kudotaan oikein).

Sitten taas pidennettyjä silmukoita kaksi kierrosta.



Toista kuviota. Kerroksia tuli yhteensä 120.

Youtubessa oli hyvä SuuriKäsityö-lehden videoohje  pidennettyjen silmukoiden tekoon ja hauska neulekuvio. Heiltä löytyy myös villasukan teko-ohje, jolla minäkin sain palautettua mieleen yläasteen käsityötunnit.

Ihanaa ja lämmintä syksyä!

Veikeät virkatut mukinaluset

Helppoja käsitöitä netittömyyteen.

Syksyiset luonnonvärjätyt langat, kuppi kahvia ja virkkuukoukku. Mitäpä muuta sitä tarvitsisi ajankuluksi rentouttamaan äitieläimen arkea.

Löysin luonnon materiaaleista värjätyt villalankani neulekorini kätköistä. Netti on ollut pimeänä pari päivää ja se on toiminut vain pätkittäin. Tuhottoman ärsyttävää hoitaa asioita puhelimen netin varassa. Olisi ollut ihan kamalaa jos eilen iltana ei olisi ollut keramiikkaa. Niin ja onneksi illalla virkkausviihteeksi tuli hyvä ysärielokuva Tappava ase 3. 

Koska en ole pitkään aikaan virkannut mitään aloitin kivoilla mukinalusilla. En meinannut ottaa suurempia tressejä lopputuloksesta vaan virkkasin vain menemään. Ihan ilman ohjeita ja kaavoja. Lisäilin vain mieleni mukaan silmukoita kerroksittain. Aloitin kuudella ketjusilmukalla, seuraavassa kerroksessa oli tuplaten lisää ja seuraaviin kerroksiin lisäsin kolmen silmukan välein yhden silmukkapilarin lisää. 

Ihania nämä sipulilla ja muilla luonnonmateriaaleilla värjätyt langat. Upeat värit ja ne sopivat meidän syksyisiin kuppeihin.  Ostin nämä kerät joskus Talastorilta Heinolasta. Paksuun villalankaan piti käyttää 4,5m kokoista virkkuukoukkua ja suurempikin koukku olisi voinut olla ihan passeli. 

Ai niin korjasin äsken sen netin, ihan itse. Ilmeisesti meillä oli sama IP-osoite hänksäämässä koneessa ja tabletilla. Kone heitti ainakin herjaa että IP-osoitteet on solmussa ja jotain. Eihän niitä herjoja aina ehdi edes lukemaankaan, kun luontaisesti painaa vaan OK! Menin koneelle ja kirjoitin sinne ohjelmahakukenttään cmd. Sitten siihen mustavalkoiseen komentoruutuun kirjoitin ipconfig, sitten ipconfig/release ja sitten ipconfig/renew. Toimii! Jees, mä olen niin nörtti! Pääsin viimein kirjoittamaan postaustani teille!

Muuten Iittalan verkkokaupassa on -20% alennus sunnuntaihin saaakka alennuskoodilla ONNEA. Se onkin hyvä, jos ostaisi noita Tanssimukeja lisää. Ai niin.. Saahan sitä haaveilla.


Hyvää netillistä syysviikonloppua!

Virkatut mukinalustat sopivat kivasti syksyiseen tunnelmaan, hitunen mummoilua on aina paikallaan.

Piti testata mukinalustoja käytännössä ja se sopikin Iittalan Tanssi-mukin väreihin. Tiedättekö muuten mikä tuo lautanen on? Se on häälahjamme Iittalan Tosca-vati.