Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvan vaatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvan vaatteet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Viliskantin neuletakki merinovillasta

Joulunajan touhuilua!

Neuloin Adlibriksen Baby Merinosta neuletakin ja pipon. Nautin neulomisesta, kun saa vain istua aloillaan ja antaa puikkojen viuhua. 


En tiedä miksi, mutta kuvio on hieman erilainen kuin ohjeessa. 



Sain viimein valmiiksi jo melkein ikuisuusprojektiksi luulemani neuleasun. Neuletakki on lämmin ja se on juuri hyvä ostosreissuille, kun toppahaalari otetaan pois. Kaupoissa on vähän viileää pelkässä trikoopaidassa. Pitäisi neuloa vielä pöksyt tammikuun pakkasia varten ja uusi pipo.

Löysin vanhasta Kotiliedestä kauniin mallin ja edellinen  takki menikin isosiskolle. Ihastuin neuleen yksinkertaiseen, mutta niin kauniiseen kuvioon. Nyt lankana on Adlibriksen Baby Merinoa klik* ja väri on dusty pink. Lankaa kului 4 tai 5 kerää. Minusta väri on enemmän laventeli, kuin pinkki, mutta lila passaa ihan hyvin.

Bongasin ohjeen kirjastossa poistoissa olleesta lehdestä, mutta onneksi Kotilieden ihana ilmainen neuleohje löytyy myös täältä. Neuloin pitkillä  3,5 puikoilla ja  seurasin ohjeen pienimmän koon ohjetta. Siitä tuli hyvä 86/92 -kokoiselle neidille.

 Pipoa kudoin 99 silmukalla ja huomasin, että 90 olisi riittänyt. Kokeilen vielä pipoa uudelleen pienemmällä silmukkamäärällä ja teen yhden kuviokerroksen lisää korkeutta. Minulla oli käytössä pyöröpuikot, mutta kutominen ei luistanut millään. Sukkapuikoilla pipo syntyi lopulta vauhdilla.


Neuletakki sointuu hyvin Sokrun Puutarhassa-leggareiden kanssa. Trikoota löytyy Kikapilta klik..


Löysin ihanat peltinapit Jyväskylän käsityömessuilta mummon kojusta. Ne oli vielä kiinni vanhassa vihreässä paperissa. Nostalgiset eikö?


Joulun odotusta..

Tämä joulunaika boostaa hyvin tekemään valmiiksi ja nyt minulla on ollut parikin juttua puikoilla yhtäaikaa.  Sain päähäni, että tänä vuonna yritän antaa käsintehtyjä lahjoja. Siksi blogissani on ollut hiljaista, kun olen täyttä häkää ommellut, neulonut ja paketoinut. Ehdimme vielä sairastellakin välissä ja pöpö oli sitkeä!  En tiedä olenko koskaan tehnyt näin montaa käsityötä valmiiksi näin lyhyessä ajassa ja ei siltikään tullut sitä tuskaisuuden tunnetta. Kuvaaminen on vähän unohtunut, toki muutamia juttuja on vilahdellut instagramin tarinoissa.

Ja ette usko miten ollaan juostu meidän viliskantin perässä?! Pienin on saanut tossuihinsa niin paljon vauhtia, että kun lattiaa pesee mustikkamehutulvalta pitäisi olla jo keittiössä nappamassa kaapeissa kiipeilevä touhukaksikko kiinni. Tosiaan pienin on kaikkialla isosiskon perässä.

Uskotte varmaan, että nautin neulomisesta? Ihanaa silloin kun saan hengähtää ja olla paikallani hetken aikaa. Neuloa ja katsoa samalla lasten joulukalenteria. Ai niin se joulukalenteri! Blogissani pitäisi olla 23. päivä käsityöjoulukalenterin luukku!  O ou!


Joulu on ihan kohta ja ei ole vielä kiire eikä hoppu. Tehdään yksi juttu kerrallaan ja muistetaan nauttia tekemisestä.

Joko on kiirus?

lauantai 21. lokakuuta 2017

Neuletakki alpakasta ja neuleohje

Haparointia neuleohjeiden kanssa


Neuloin pehmeän neuketakin alpakkalangasta. Aluksi ohjeet tuntuivat salakielelle, mutta onneksi keskittyminen ja ohjeiden suomennos auttoivat. 


Kaunis vauvan neuletakin ohje on Kotilieden Joulukäsityöt 2013-numerossa. Se on nimellä Klassikko-vauvan asu.  Ohje löytyy täältä! 








































Minuun iski neuloosi. Olen pitkään yrittänyt keskittyä neuleohjeisiin, mutta vilkas mieleni juoksentelee yleensä ihan muualla jo seuraavan kolmen rivin jälkeen. Kävin kirjastolla ja siellä oli poistokorissa vanha Kotiliesi kauniine neuleohjeineen. Katsoin, että olisipa kiva tehdä lehden kuvan neule ihan itse. Osaisinpa neuloa noin!

Viime viikot olen painiskellut neuletakin kanssa ja ehdin jopa lukea kirjankin. Jojo Moyes oli niin hyvä, että Kesäheinä söi sen keskelle reiän ja se oli lunastettava lopulta kirjastosta omaksi.

Tuijottelin ohjetta ja pikkuhiljaa aloin hahmottamaan mistä oli kyse. Useimmat silmukat olivat tuttuja, mutta itse neulontatyön lukemisen ymmärtäminen, oli ihan eri juttu. En voinut käsittää mitä tarkoittaa "päätä kappaleen molemmin puolin aina puikon alussa 3x3 s, 4x2 s joka 2 krs.". No fiksuna tyttönä kavensin kolme silmukkaa yhteen ja tietenkin kolme kertaa ja seuraavalla kaksi silmukkaa yhteen neljä kertaa! Sitten lähti jo soitto äidilleni joka suomensi, että joka toisella seuraavalla kolmella rivillä PÄÄTETÄÄN kolme ensimmäistä silmukkaa ja sen jälkeen neljällä rivillä päätetään kaksi silmukkaa. Nyt se tuntuu jo ihan selvälle.

Sitten toinen asia on lanka ja puikkokoko, josta en ole koskaan osannut niin välittää. Vuoden vanhalle tarkoittamani neuletakki sopii ehkä paremmin kolmevuotiaalle ja ei siis ihme, että langan menekki oli ihan toisenlainen.  Ohjeessa puhutaan teetee Helmi -langasta 2,5 -3 puikoilla ja käytössäni oli pehmeää 4 puikolle tarkoitettua alpakkaa ja käytössäni oli pitkät 3,5 puikot.

Tajusin myös, että jos hankkii ihanaa lankaa sitä kannattaa ostaa samaa väriä useampia, eikä kaikkia ihanuuksia yhtä tai kahta kerää. Ilmeisesti tämä on jäänyt päälle, kun neuloin kirjavia lapasia ja sukkia.

Mutta eihän sillä ole niin väliä, lapsellani on nyt lämmin nuttu.




Lankana on Adlibriksen alpakkaa klik* . Alpakka tuntuu ihanan pehmeälle ja pörröiselle, mutta vauvalle langan pitäisi olla Baby Merinoa joka ei kutita. Adlibriksen alpakasta irtoaa pientä haituvaa.


Löysin neuleeseen yhden itse tekemäni keramiikkanapin. Ohjeessa nappeja tulee 5.







Olisihan tuo neule hillitympi, jos se olisi samasta tehty yhdenvärisestä langasta. Onneksi tekemällä oppii ja nämä kokeilut tekevät harrastuksesta mielenkiintoisemman. Nyt muuten tiedän, että voin käyttää teetee Helmi-langan 68/74-koon ohjeita ja  Adlibriksen Alpakka-lankaa klik*koon 98 neuleisiin.

Neulontainto jäi päälle ja  uutta neuletakkia on jo puikoilla. Katsotaan menisikö nyt oikein. Siihen minulla on 6 kerää lilan väristä merinovillalankaa.  Hamstrasin sitä Adlibriksen lanka-alesta.  Ale on voimassa 31.10. saakka ja se on hyvä hyödyntää jouluneuleisiin. Klikkaa tarjoukseen tästä! *klik

Nyt haaveissa on itselleenkin neuletakki, tuottaakohan iso neuletyö liikaa keskeneräisyyden tuskaa, kun se joulukin on jo lähellä?



Ompelin tytöille mekot Nupun hortensiakuvioisesta Syysmuutto-trikoosta. Siinä on jotain Suomi 100-tunnelmaa. Halusin, että mekkoon tulee kunnolla pituutta. 

perjantai 15. syyskuuta 2017

Merinovilla on hitti

Ompelin tytölle merinovillaisen haalarin!

Ompelin tytölle ihana  merinovillahaalarin. Minulla ei ollut valmista kaavaa, vaan kaava syntyi yhdistämällä hupparin ja housujen kaavat. Nyt on meneillään oikea merinovillabuumi!  Niin ja sain viimein oman ompelumerkin! 



Olin jo aikaisemmin tehnyt samanlaiset pipot koko perheelle. Vuorena on merinovillaa ja päällä Sarah Designin Heimo-collegea. Pipo on tehty Paapiin kaavakirja lapsille klik*  pipo-kaavalla. Koko on M.


Kylmät kelit tulevat ja taas ollaan valmiina. Yksi tämän sesongin ehdoton hitti on merinovilla. Se on todella lämmin mutta se ei kuitenkaan kutita, kuten tavallinen villa. Siksi sitä suositaan lasten ja vauvojen vaatteissa. Oletko sinä jo huomannut merinovillahypetyksen?

Ihanan pehmeä ja lämmin kuitu kuivuu myös nopeasti. Se on omiaan välikausipuvun alla, koska se hengittää ja kosteanakin se tuntuu lämpöiseltä. Ompelin jo merinovuorelliset pipot syksyä varten. Ja nyt surrautin isommalle tytölle ihan oman merinovillahaalarin.


Hamstrasin merinovillakangasta Selia-nettikaupasta Kankaiden yöstä ja nyt sen viimein uskaltauduin ompelemaan. Itseasissa turkoosi tähtikangas oli aika hurja omiin silmiin ja kun käänsin nurjan puolen päälle, kangas muuttui minun silmiin juuri oikealle. Farkun sinistä resoria ja saman sävyinen vetoketju löytyivät Jyväskylän kangaskaupalta. Juuri ne oikeat oikeat värit Frozen-haalariin. Meidän 3 -vuotias ihastui täysin.




Merinovillahaalarissa on kasvun varaa. Tuo tähtikuosi ja väri on kaunis näin nurinpäin.





Yhdistin hupparin ja housujen kaavan haalariksi


Tälläkään kertaa minulla ei ollut valmista kaavaa puvun tekoon, vaan yhdistin OttoBre 2011/4 -lehden huppari ja collegehousukaavat. Hyväksi havaitut kaavat sopivat siis tähänkin hommaan hyvin. Sopiva tuli kun mittasin Tytön kaulasta housun haarasaumaan asti ja lisäsin pari senttiä pituutta. Eli nyt kun 104 kokoiset kaavat oli pöydällä pääntiestä housujen koukkuun tuli pituutta 52 cm.  Kurkkaa videolta miten kaavat yhdistin!





Miten ompelin? 


Ompelin koeversion edullisemmasta kankaasta ja sen jälkeen pääsin ompelemaan haalaria. Minulla oli metrin pala merinovillaa ja se meni miltein kaikki. Ompelin saumurilla(s) ja ompelukoneella (o).

Ompelin(s) ensin housunlahkeet kokoon ja yhdistin ne toisiinsa(s) etuosasta siitä "housu"-osan kohdalta takaosan yläreunaan asti. Sitten ompelin(s) hihat kokoon ja pukuun kiinni. Tämän jälkeen ompelin(s) kaksinkertaiset resorit hihoihin ja lahkeisiin. Vaikein oli taas tuo vetoketju ja sen ompelu(o).

Tein kaulusosan toisen puolen resorista ja siitä tuli vähän lyhyempi, mitä se oli kaavan hupussa. Ompelin kauluksen palat yhteen sivuista ja yläosasta nurjalta puolen saumurilla ja sitten käänsin sen oikein päin ja silitin kauluksen muotoonsa.  Ompelin(o) sen reunaan pienet ompeleet.  Ompelin(s)  kaulusosan kiinni pääntiehen ja se siisti samalla nuo vetoketjun päät. Siistin kauluksen vielä kaksoisneulalla. Sitten pari nepparia ja tuli valmista.



Suunnittelin meille myös oman ompelumerkin. Sjönberg vähän lyhennettynä. Puku näyttää jo vähän enemmän kaupasta ostetulta. Korkkikangas on Ullakalta.




Kesäheinällä on vielä se äitiyspakkauksen merinohaalari. Se on ihana. Täytyy katsoa mahtuuko se enää. Vai ostinkohan viime keväänä jo jonkun? Nyt on jo aika katsoa vaatteet läpi.


Täytyy ommella vielä parit merinovillatuubihuivit ja jotain ihanaa itselle. Niin ja voisi vaikka neuloa jotain. Minulla on vielä merinovillalankoja jemmassa, kun niissä on hyvä tarjous! Ihan hamstrattava alennus: 6 kerää 10 eurolla. Tarjoukseen pääset tästä klik*

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Mun äiti tietää mikä on Bogart co. + vetoketjuilua

Ompelin kasari-ysäri svetaritakit tytöille. 


Mietin jo hetken, että onko makuni pettänyt minut täysin, kun mies sanoi että vauva on kuin karannut Bogart co.-bändin musiikkivideosta.  Kurkkaa millainen svetaritakista tuli ja vinkki vetoketjun ompeluun.



Svetaritakin kaulusta koristaa pieni pinkki pilvi.


Onko tämä jo noloa?

Ompelin tytöille svetaritakit. Kun takit olivat valmiit tulos muistutti mieheni mukaan Bogart co.-bändin musiikkivideolta. No kieltämättä Roon svetarikangas, yhdistettynä Metsolan pinkkiin resoriin ja Roon Curious Cumulus-kankaaseen saattaa "hieman"  muistuttaa bändin värikästä lookkia. Mietin jo hetken onko pettämätön makuni ohjannut minut pahasti harhaan? Itseasiassa vesivärikuvioiset tekstiilit, mustavalkoraidat ja kirkkaat värit ovat muutenkin palanneet noilta vuosikymmeniltä. Aika söpöjä silti eikö?

Roon kankaat ovat nyt alennuksessa joten hullun kiilto silmissä täydensin varastoja. Ihanan pehmeitä kankaita ja oli ostettava muutamaa kuosia syksyksi kerhovaatteisiin.



Harmaa pilvikangas sopii ainakin nyt niin pilviseen taivaaseen.


Ompelin myös mekon Curious cumulus sweat-kankaasta, jossa on kilpparipoolokaulus. Se sopii jotenkin tuohon ysäri-teemaan. Collariin on helpompi tehdä rypytys laskoksilla. Laskokset tehty taas kerran haarukalla.


Palasimme reissusta ja sateet alkoivat. Oli samantien aloitettava svetaritakkien ompelu tytöille. Ennen reissua olin jo ommellut takkeihin sopivat housut, mutta vetoketjut puuttuivat.

Vetoketjun etsintä olikin vähän pidempi juttu. Lähdin kohti kangaskauppaa, mutta pyyhkijän kumiosat irtosivat pyyhkijöiden viuhuessa. Tuli vähän kalliimpi vetoketjunhakureissu, kun päädyin Motonetin pihaan kaatosateessa vaihtamaan pyyhkijöitä. Vinkiksi, katso puhelimella pyyhkimien mallinumero, niin ei tarvitse jonottaa.
Vanhoista vaatteista purkamalla olisin säästänyt monta euroa.  Etsin Singerin ohjekirjasta tiedon, mikä olikaan se paininjalkajuttu ja yön pimeinä tunteina testailin miten se vetoketjuun tarkoitettu paininjalka toimikaan. Mietin taas miksi en ollut ennen paininjalkaa käyttänyt, kun se lopulta oli niin helppo juttu ! 


Paininjalka oli helppo vaihtaa. Tuosta nipsusta vain vetäistään ja jalka lähtee irti ja toisen paininjalan voi laittaa paikoilleen. 


Tässä yön pimeinä tunteina kuvattu video!





Tosiaan, jotta tyyli olisi täydellinen se tarvitsi asusteekseen bling bling-laukun koirineen.

Hyviä ompeluksia! 


Tässä viikonlopuksi fiilistelybiisi! 



keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Keskosvauvan kietaisupuku ja ilmainen keskosvaatekaava.

Itsetehtyjä vaatteita keskosvauvoille.


Ystäväni sai pienet keskostytöt ja lähdin etsimään tietoa mitä pitäisi huomioida kun ompelee keskosvauvoille vaatteita. Ompelin tytöille puvut ja koska ilmaisia kaavoja ei ollut päätin jakaa  ilmaisen kaavan keskosenvaatteiden ompeluun. Oli ilo saada nähdä nämä puvut pienien tyttöjen päällä. 

Meidän vauva on jo isotyttö Baby Borniin verrattuna, mutta koon puolesta keskosvaatteet kävisivät myös nukelle. 


Ystäväni sai pienet tytöt viikolla 27 ja he painoivat alle kilon. Nyt reilun kuukauden vanhempana he ovat päässeet jo avokaappiin pötköttelemään uusissa puvuissa. Kuulin, että vasta nyt vaatteita tarvitaan.  Sain eilen nähtäväksi ihastuttavan kuvan pienistä prinsessoista tekemissäni puvuissa.
Voi mikä onnen tunne!  Olen saanut nähdä kuvia tytöistä pitämässä toisiaan kädestä ja ihaillut pieniä kyynel silmäkulmassa.

Lähdin tähän ompeluprojektiin kieli keskellä suuta ja pelkäsin, että lahjani voisi jotenkin vahingoittaa herkkiä pieniä vauvoja, mutta sitten kun muistin miten keskosvaatteita on hankalaa saada niin päätin uskaltaa yrittää. Vauvojen äiti tykkää hepoista ja pukuihin oli omiaan Kimperin Keppari-kangas. Kun näin kankaan tiesin jo silloin kenelle kankaasta ommeltaisiin, en tosin tiennyt, että näin pian. Oli pakko tunnustaa, että en tiennyt mitään keskosvaatteista ja en varmaan tiedä vieläkään.

Kysyin apua toiselta kaksosten äidiltä ja ilmeisesti ei ole kovinkaan tavatatonta, että kun mahassa on useampi niin he voivat syntyä aikaisemmin. Toisin sanoen kaksosäitien porukassa tietoa keskosvaatteista löytyy. Kävin myös kurkkaamassa mallia keskosvaatteita valmistavan Mellin sivuilta klik.



Baby Born on vähän pyöreämpi kuin oikeat pienet vauvat ja minulta unohtui pukea vaippa! Mietin olisiko hiha pitänyt suosiolla jättää lyhyeksi ja unohtaa käännettävä hihansuu tumppu? Kaavasta jätin pitkät hihat pois.
Pienet tyttöset nukkuvat avokaapissa uusissa puvuissa. Myös ihanat toukkapussit ovat käytössä. Painoa tytöilä on reilu 1,3 kiloa. Haleja ja pusuja! Kuva: Riikka söpöjen tyttöjen ja Pikku Leijonan äiti

Mitä keskosvaatteiden ompelussa pitäisi ottaa huomioon?

  • puettavuus
  • letkut 
  • saumat ulkopuolelle (rakkaussauma)
  • kiinnitys
  • kankaiden ja materiaalin myrkyttömyys
  • koko
  • haarakiila vaippaa varten ( vaippa on iso ja vauva pieni)


Kun tietoa oli kerätty tarpeeksi niin oli aika kokeilla. Piirsin Kesäheinän ja Pienen synnärillä mukana ollutta yöpukua mukaellen kaavaan, se taisi olla kutistuneena kokoa 48. Tein puvusta kietaisumallisen, jotta vauvat olisi helppo pukea ja painava vetoketju ei häiritsisi letkuja. Saumat piti ommella ulospäin ja ompelin lerpattavat saumat vielä ompelukoneella päältä kiinni. Tätä tapaa olen nähnyt useissa vauvojen vaatteissa. Avonaisia osia varten ompelin reunoihin trikootikuista leikatut kantit.

  Haaraan ja toiseen lahkeeseen ompelin käsin pienen pienet nepparit. Kysyin vielä tyttösten äidiltä, eihän vaan ihan pienet nepparit paina vauvoja. Olisi pitänyt etsiä oikein ohutta puuvillanauhaa, jolla puvun voi sitoa kiinni. Nyt sitomisessa oli paksumpi ommeltu trikoonauha.

Tein hihat pitkiksi, jotta hihan päät voi kääntää tumpuiksi. Testasin pukuja Baby Born-nukella ja vaatteet näyttivät ihan hyvälle. Luin jostain, että Baby Bornin koko olisi 44. Ainut minkä unohdin oli vaipat! Eihän nukella ollut vaippaa! Eli täytyy muistuttaa, että ommelkaa ihmeessä kaikkiin vauvapukuihin aina haarakiila!  Äitini vasta kysyi miksi ompelet Kesäheinän pukuun haarakiilan ja tämä oli se selitys.

Kun puvut olivat valmiit, niin pesin ne kahteen kertaan 60 asteessa allergialiiton suosittelemalla pesuaineella. Pakkasin puvut minigrip-pussiin pidin niitä viikon pakastimessa. Ajattelin, että tyttöjen vanhemmilla on muutakin tekemistä, kuin pestä pyykkiä.

Äidiltä sain ihanan kiitoksen kuvana ja vielä vinkkejä idean jalostukseen. Lyhyemmät hihat on nyt huomioitu kaavassa ja myös se haarakiila.


Tässä keskosvauvan kietaisupukukaava. Tulosta A3-kokoisena. Ei kaupalliseen käyttöön.


Päälle ommeltut saumat ovat kuulemma rakkaus saumoja. Pienet nepparit tulivat kiinni tuohon päärmeeseen. Päärme kulkee toisen jalan lahkeen kautta ympäri. Ihanat somisteet tulivat PaaPiin kankaista. 



Laita ihmeessä kommenttia, jos unohdin jotakin tärkeää keskosvaatteista. Jos sinulla on hyvä vinkki keskosvaatteiden ompeluun,  kaava tai postaus, niin laita ihmeessä vinkki tänne kommenteihin jakoon! Ihanaa, olisi jos niitä saisi koostetta samaan paikkaan vaikka lani-ompelijoille ja äideille. Jos postaus herätti kysymyksiä kysy pois, yritetään vastata porukalla!







Huomasitteko myös että Kankaiden Yö on taas täällä? Ylihuomenna kannattaa valmistautua pankkitunnuksien kanssa tilailemaan ihanuuksia! Kangaskaupoissa on yön aikana alennuksia ja erikoistuotteita. IIIhanaa!