Tropiikkiteemaiset 1 -vuotissynttärit

Maidottomat tarjoamiset

Vietimme tropiikkiteemaisia 1 -vuotiaan Kesäheinän syntymäpäiviä. Pöydät oli katettu maidottomin herkuin . 

Mummi toi gladioluksen ja eukaluptuksen oksia. Suklaakakku on vegaaninen ja se tilattiin Miriamsilta. 

Meillä vietettiin Kesäheinän tropiikkiteemaisia 1- vuotis synttäreitä meillä kotona. Aloitin valmistelut hyvissä ajoin, että sain köynnöskoristeet valmiiksi. Köynnöksien ohje löytyy täältä! Askartelimme lisäksi peikonlehtiä pakkauspaperista. Onneksi tytöt auttoivat maalaamaan vesiväreillä! Tiikeri-kaupasta löytyi läpinäkyviä ilmapalloja joihin leikkelimme silkkipaperista kukkakonfetteja ja ripustin niitä kattoon siimalla ja teipillä. Sieltä löytyi myös  paperisia aurinkovarjoja, söpöjä servettejä ja itselle kauan kaipaamani termosmuki.

Läpinäkyviin ilmapalloihin laitettiin sisälle silkkipaperikukkia ja confetteja. Muutamaan laitoimme myös höyheniä.

Valkoisen kehyksen sisään laitoin Harjun Paperilta saatua Rifle Paperin lahjapaperia, jota voi tilata Facebookin kautta. Lasin päälle teipppasin sähköteipillä 1-numeron ja koristelin washi-teipillä. Kirjaimet ovat Tigerin viirisetistä. 

Pöydässä oli 20 sentin levyinen Pentikin leikattu kerniliinan pala. Teen juojille oli omissa pannuissa haudutettuna   Teeleidin Pink Dreams  ja Chai Puerh-teetä.

Löysin söpöt lautasliinat Tigeristä.

 Päätin, että tänä vuonna pidetään juhlat joissa kaikki tarjottavat ovat maidottomia, niin synttärisankari saa maistaa mitä haluaa ja vieraatkin pääsevät samalla tutustumaan meidän maidottomaan elämään. Voileipäkakku oli kyllä koitos, koska sellaista sellaista en ole ennen tehnyt, mutta se näytti kaikille maistuvan.

Kuulostaa varmasti ihanalle, mutta on pakko kertoa että valmistelu on kaikkea muuta. Sain onneksi lapset miehen mukaan kauppareissulle, joten parissa tunnissa tuli tehtyä taikoja. Tosin olin joka päivä viikolla siivonnut jonkun nurkan ja koristellut valmiiksi. Kotisynttärit ei ole todellakaan se helpoin rasti.

Onneksi paikalle tuli vieraita lahjoineen ja tytöt olivat onnessaan. Mummit toivat lisäksi kukkia ja koti oli täynnä iloisia vieraita.  Kannoin illalla väsyneen synttärisankarin nukkumaan  ja hän piti tiukasti kädessään Dublo-kakkua. Juhlat tuntuivat onnistuneilta ja kaiken vaivan arvoisilta, kun Pieni höpötti juhlista vielä nukkumaan mennessään. Ihanat pienet kultaset.

Tämä oli Pienen oma resepti. Pullakakkua, jonka päällä korvapuustimakua ja  suolapähkinöitä. Resepti on muunnelma korvapuustireseptistä, siihen lisätään 2 tl leivinjauhetta. Laitetaan voideltuun vuokaan ja paistetaan 200 asteessa 20 minuuttia. Kokeile ihmeessä! 

K. Leivon Kaneliässät ja suklaakeksit ovat myös maidottomia.

Synttärikakkuna oli juhannuksena harjoittelemaani marjakakkua. Nyt päälle lisäsin myös vadelmia. Resepti täällä.

Maidottoman lohivoileipäkakun salaisuus on kookosöljy ja kaurajogurtti. Teen reseptin blogiin myöhemmin. Maidottoman lohivoileipäkakun resepti löytyy täältä klik.

Ihanat kukat! Gladiolusten aika on nyt parhaimmillaan heinäkuun lopussa.

Maalatut peikonlehdet  toivat lisää viidakkomaista tunnelmaa paperiköynnöksiin. Nyt koristeet olivatkin nyhjää tyhjästä tyyliin suodatinpusseista ja pakkauspaperista. 

Täältä löytyy myös juhlatarvikkeita klik*!

Maidoton suklaahalko, helppoa herkkua

Vieraita tulossa? Tässä helppo herkku!

Suklaakääretorttua on joulun aikaan suklaahalko.Tässä ihana maidoton resepti. Helppokuin mikä! Tässä myös itsenäisyyspäivän kuulumiset.

Kääretortussa on pilven pehmeä pohja ja sisällä ihanaa maidotonta suklaavaahtoa. Pakko olla hyvää, sillä vaahtoon sulatetaan kokonainen Pandan suklaalevy.

 Leivoimme Pienen kanssa jälkiruoaksi ihanaa suklaista kääretorttua, naureskelin että se on meidän maidoton jouluhalko. Pienen kanssa leipominen on joskus vähän työlästä, voit vain arvata.  Mutta uskon että se palkitsee lopulta! Nytkin kävi niin että suklaata, jauhoja ja kaakaojauhetta oli ympäriinsä vasta pestyllä lattialla. Nopea Pieni oli tajunnut tilanteen ennen minua ja oli käynyt hakemassa kuivumassa olevan mopin ja pesi sillä lattiaa aika tottuneen oloisesti.  Hienosti pesikin, lattialle tuskin jäi mitään. 2 v ja 4 kk vanha neiti osaa kyllä aina yllättää. Ihana reipas kulta. Hän oli niin innoissaan tulevista vieraista.

Jälkiruokaa tehtiin itsenäisyyspäivän kunniaksi, kun Pienen kummitäti kävi suloisen pikkutontun kanssa tervehtimässä meitä. Oli ihanaa tehdä hyvää ruokaa ja nähdä ystävä pitkästä aikaan. Kävimme tyttöjen kanssa sulattelemassa suklaaherkkua lenkillä kirpakassa pakkaskelissä. Kesäheinä jäi sisälle iskän kanssa. Vedimme tyttöjä pulkassa pitkin hiekkaisia teitä. Oli muuten mahtavan näköistä kun varmaan paraatista palaava lentokonelaivue teki muodostelmassa ylilennon. Woow! Ihan olin tilannut itsenäisyyspäivän ohjelmanumeroksi! Upea auringonpaiste ja ystävä piristivät kummasti.

Meillä pöytä oli katettu itsenäisyyspäivän kunniaksi pienille ja suurille vieraille.

Tytöt söivät reippaasti pääruoan ja jälkiruokakin kelpasi.

Löysin kaapista vanhat pellavaiset lautasliinat. Ne toimivat nyt lautasten alusina. Nuo Arabian Artica-pastalautaset on löytö Palokan Iittala Outletista. Niissä oli vielä Made in Finland-tarra. 

Tässä teilleki tämän todella helpon maidottoman herkun ohje. Suklaavaahto on tehty maidottomasta Go Green-vispistä ja Pandan suklaalevystä. Täytteessä ei käytetä liivatetta, joten on tosi helppo ohje! Pohjana oli kielen mennessään vievä suklaakääretorttupohja. Yhdessä ovat kyllä kuin suklaapilviunelma.

Maidoton suklaahalko eli suklaakääretorttu on helppo tehdä. Se tulee uunisss 6 minuutisssa. Vain täytteen jäähdyttämiseen menee vähän aikaa.

Suklaahalko eli suklaakääretorttu resepti

Ainekset:


Pohja:
1 dl sokeria
3 munaa
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivin jauhetta


Täyte:
1 levy Pandan tumma suklaalevy

1 prk  Go Green-vispiä
0,5 dl kauramaitoa



Valmistusohje:



Laita uuni päälle 225 °C asteeseen. Laita uunipelti ja leivinpaperi valmiiksi.


Sekoitan torttupohjan kuivat aineet keskenään vehnäjauho, perunajauho, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaakaojauhe.


Vatkaa munat ja sokeri valkoiseksi paksuksi vaahdoksi. Vatkaa pitkään ja hartaasti.


Palaa takaisin kääretottupohjan pariin. Sekoita taikinavaahdon joukkoon kuivat aineet siivilän läpi kevyesti sekoittaen. Katso, että jauhot sekoittuvat taikinaan kunnolla.


Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja laita pelti uuniin keskitasolle. Anna olla uunissa 6 minuuttia.


Laita pöydälle leivinpaperi ja ripottele siihen sokeria. Tähän kipataan valmis torttupohja, kun se tulee uunista. Sokeri helpottaa pohjan irtoamista uudesta paperista.


Ota kääretorttupohja uunista. Kippaa pohja ylösalaisin toiselle leivinpaperille ja vedä kevyesti irti uunissa ollut leivinpaperi tortun pinnasta. Anna jäähtyä.


Laita suklaa ja kauramaito mikroon. Sulata suklaa vähän (30 sek.) kerrallaan ja sekoita.

Vispaa kaurakerma pienessä muovikulhossa vaahdoksi. Se on aluksi kuin jotain tahnaa, mutta kyllä se siitä vatkautuu. Oletko muuten huomannut että kulhon koko vaikuttaa vispaukseen? (Pienempi kulho on parempi vispaukseen ja pullataikinan tekoon se isompi.)


Sekoita sulatettu suklaa ja kauravaahto keskenään varovasti.


Levitä suklaavaahto tortun pinnalle, kun torttu on jäähtynyt.


Kääri torttu rullalle leivinpaperia apuna käyttäen ja kääri leivinpaperi rullan ympärille tiukasti. Varo täyte saattaa valua, mutta se jähmettyy sitten jääkaapissa.  Laita torttu jääkaappiin jähmettymään.


Koristelin tortun maidottomilla suklaanonparelleillä. Ruma mutta hyvää.

Herkullista joulukuuta! 

Osallistun näillä kuvilla Pienen linnun Makrotex-haasteeseen, jonka aiheena on Joulukuu. Käy kurkkaamassa muiden joulukuun kuvat! 

Tuoksuvaa lasagnea ja keramiikkatekeleitä. Siis mitä?

Keramiikkakurssin tuotoksia ja maidotonta herkkulasagnea

Testailin miltä keramiikkakursin tuotokset näyttäisivät kattauksessa. Tänä vuonna teemana oli japanilainen keramiikkatekniikka nerikomi. Kokkailin maidotonta herkkulasagnea ja en edes huomaa juuston puuttuvan. Tässä resepti testattavaksi.

Tämän lautasen idea tuli kauniista riikinkukon sulista. Nimesin lautasen jo tekovaiheessa Riikinkukoksi.

Tämän lautasen teema on savannilta ja sen nimi on Zebran juoksu. Lautasen pintaan on jäänyt hauska kangasmainen tekstuuri. 

Kevät on ohi ja keramiikkakurssin tuotokset on saatu kotiin. Olen niitä nyt sulatellut ja pikkuhiljaa alan viehättymään tekeleisiini, siis pariin niistä. Kyllä voi sanoa, että ensimmäisenä kurssivuotena työt todellakin ovat harjoituksia ja vain sitä tuntuman hakemista saven muotoiluun. Ensimmäinen vuosi opetti itsekriittisyyttä ja että kaikkea ei ole pakko oppia kantapään kautta. Tietenkään luonteeni ei anna periksi ja kaikkea on testattava itse!

Tänä keväänä teemana oli nerikomi, vanha japanilainen keramiikkatekniikka, jossa ideana on, että kuvio syntyy eri värisistä savista. Aivan ihana tekniikka ja varmaan aion harjoitella tekniikkaa jatkossakin! Vein testini liian pitkälle ja kaulin lautasista ohuen ohuita  ja ne melkein halkesivat ennen kuin olivat kotona. Kokeilin muuten nerikomia sokerimassalla ja sekin toimii!  

Kurssi päättyi ja hain kotiin ison pussin uunissa poltettuja ja lasitettuja kippoja, mutta nyt näyttäisi siltä, että  pussin tuotokset kelpaavat lähinnä murskattuna kukkaruukun  täytteeksi. Onneksi pari katelautasta kelpasi töistäni itsellenikin, ja kehtaan niitä jopa esitellä. Minusta on mahtavaa kehitellä uutta ja painia omien ideoiden ja toteutuksen kanssa. Työtä vielä on tehtävä, jotta ne omat ideat pääsevät oikeuksiinsa ja työt muuttuvat tekeleestä taiteeksi. Pitäisi kuitenkin muistaa antaa luomiselle vapaat kädet ja antaa idean elää, tekniikkaa unohtamatta.  Se on aika vaikeaa lopulta!

Japanilaisessa keramiikkatekniikassa idea on tehdä kuvioita eri värisistä savipötkylöistä, jotka sitten muodostavat kuvion kaulittaessa. Näitä lautasia pitää tehdä lisää.

Näiden melko yksinkertaisten lautasten ideana on, että niitä voi käyttää kummin päin vain. Lasitettu puoli ylöspäin se toimii tarjoilulautasena ja toisinpäin se on juustolautanen tai kiva seinäkoriste. Ihastuin lautasen uritettuun pintaan ja miten toisella puolella oleva lasite muuttaa koko työn rakennetta. Tästä on hyvä jatkaa syksyllä.

Katoin lautaset nyt pöytään katelautasiksi, kun kerrankin tein ihan ruokaa ainaisen jatketun kanakeiton sijaan. Kokkailin kasvispainotteista maidotonta lasagnea, jossa osa lasagnelevyistä on korvattu kesäkurpitsalla. Se on niin hyvää ja sopii jopa vähähiilihydraattiseen dieettiin. Laitan reseptin tänne teille, jos vaikka mies sitä tekisi joskus.

Maidottomassa herkkulasagnessa ei ole yhtään juustoa. Se on tehty terveellisemmäksi korvaamalla osa lasagnelevyistä kesäkurpitsalla.

Rucola toimii lasagnen päällä yllättävän hyvin. 

Maidoton lasagne resepti

Ainekset:

2 sipulia

1 varsisellerin oksa

Öljyä

Vettä

300 g jauhelihaa

1 prk tomaattimurskaa

2 rkl vehnäjauhoa

2 rkl sokeria

1 prk soijaruokakermaa

1 kananmuna

12 kpl pinaattilasagnelevyjä

1/2 kesäkurpitsa

rucolaa

suolaa 

pippuria

Valmistusohje: 

Kuutioi sipuli ja varsiselleri.

Paista jauheliha ja kuullota 2/3 osaa sipulista ja varsiselleri. Kaada joukkoon tomaattimurska ja vehnäjauhot kiehauta. Lisää n. 1 dl vettä. Anna tämän jälkeen tomaattikastikkeen hautua kannen alla. Lisää sokeri, suolaa, pippuria ja halutessasi savupaprikamaustetta.

Tee vaalea kastike laittamalla pieneen kattilaan soijaruokakerma, kananmuna ja sipuli. Laita liesi päälle ja sekoita.  Lisää pippuria ja suolaa. Kun kastike on saostunut ota kattila pois liedeltä. 

Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi levyiksi. 

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Laita vuokaan kerroksittain tomaattikastiketta, lasagnelevyjä ja vaaleaa kastiketta. Täytä seuraavaan kerrokseen kesäkurpitsalevyt ja kastikkeet. Tämän jälkeen täytä vielä lasagnelevyillä ja kastikkeilla. 

Lisää lopuksi noin 2 dl vettä vuokaan.

Anna olla uunissa 30 minuuttia, jonka jälkeen anna lasagnen vetäytyä ennen tarjoilua.

Lisää päälle hieman rucolaa. Mausta itse lisää, sillä tällä reseptillä ruoka kelpasi taaperollekin.

Tästä saisi kasvisvaihtoehdon korvaamalla jauhelihan jollakin muulla. Miltähän lasagne maistuisi kanasuikaleilla? Oletko itse muuttanut omaa peruslasagnereseptiäsi jotenkin?

Ihanaa viikonloppua! Syökää hyvin! Hali!

Mihin tarvitaan hääsuunnittelijaa?

Hääsuunnittelijoiden tapaaminen Villa Sofiassa 

Mitä hääsunnittelija tekee ja mistä sellaista voi etsiä? Tähän hain vastauksia juhlasuunnittelijoiden tapaamisessa  juhlatila Villa Sofiassa Tampereella.

Olen jo pitkään miettinyt, mitä hääsuunnittelijat tekevät? Onko kyse vain häiden somistamisesta paperipillein vai sadantonnin häiden järjestelyistä? Varmaankin sekä että. Hääsuunnittelijan homma on tuoda hääparille varmuutta, tukea ja ideoita häidensä järjestämiseen ja ihan jopa  niihin "tavishäihin".

Sain kutsun Juhlahuuman Jenniltä ja Juhlasuunnittelu Ilonasi Ilonalta hääsuunnittelijoiden miittiin Tampereelle ihanaan Villa Sofiaan. Paikalle oli kokoontunut iso ryhmä naisia ympäri Suomea keskustelemaan työstään ja rakentamaan yhteistyökuvioita. Olin kutsuttu paikalle bloggaajan muodossa tiedottaakseni teille tästä viimeaikoina kasvaneesta ammattikunnasta. Tapaamiseen oli järjestetty myös mukava infopaketti kukkien asettelusta, yrittämisestä ja valokuvauksesta. Niin ja esiteltiinhän meille myös juhlatila Villa Sofia, johon palaan vielä myöhemmin.  Päivä meni pikavauhtia ohi hyvässä seurassa ja puheenaiheitakin oli riittämiin. Keskusteluhan pyöri meille kaikille rakkaan aiheen eli häiden ympärillä. 

Onko hääsuunnittelija turhake? Itse en ole koskaan ajatellut sellaista tarvitsevani. Ennen monen nuoren hääparin tukena oli se perheen tuttu täti tai sukulainen, joka loihti juhlat käden käänteessä totuttuun tapaan läheiseen kylätaloon ja leipoi vasemmalla kädellä karjalapaistit, piirakat ja kakut pöytään. Tietenkin koko kylä oli auttamassa koristelussa, ohjelmassa ja leipomisessa. Nykyään tilanne on jo ihan toinen. Kaikilla näitä apujoukkoja ei ole tai edes sitä juhlatätiä, tai itsellä hermoja koordinoida juhlat ja sen tehtävät kaasojoukkojen toteutettavaksi. Näissä tilanteissa on varmasti syytä kysyä, mitä hääsuunnittelija voisi tehdä ja auttaa. Apua kannattaa pyytää varsinkin silloin, kun itse ei ole järjestänyt ikinä mitään. Kun asiaa ajattelee, niin jokaisessa juhlassa on melkein ne samat ongelmat, joihin etsitään ratkaisua. Kokeneelle suunnittelijalle ongelma ei ole enää ongelma, vaan normi rutiini. Se on varmasti silloin helpotus vannoutuneellekin tee-se-itse-morsiamelle.

Monihan järjestelee itse häänsä tai sitten se vanha kunnon "juhlatäti", mutta onneksi on mahdollista myös tilata valmis osa-alue juhlasuunnitelijalta tuomaan väriä omiin järjestelyihin. Tajusin vasta itsekin ettei hääsuunnittelijalta tarvitse koko häitä tilata, sillä voihan heidän tarjoamansa apu olla vaikka vain pieni osa juhlia: karkkibuffee, photobooth, kattausideat tai vaikka sitten sen kylätalon kattokoristelu. Joskus vuokrattu paketti tai muuten valmis paketti voi olla jopa sitä kaikkea säätöä edullisempi. Eikö jo kyllästytä se loputon pilttipurkkiaskartelu?

Tapaamisessa julkaistiin uudet nettisivut www.haasuunnittelijat.fi, johon on koottu juhlasuunnittelijoita ympäri Suomea helpottaakseen oman hääsuunnittelijan etsintää. Olisikohan heitä nyt helpompi lähestyä pulmineen ja kysyä millä tavoin hääsuunnittelija voisi auttaa. Eihän se kysyminen mitään maksa.

Mitä olet itse mieltä, voisiko sinulla olla käyttöä juhlasuunnittelijalle?

Tapaamiseen oli Royal Bakery Oy järjestänyt aivan ihanan kakkubuffeen. Oli aivan mielettömän hyvää!

Pöydän ääressä istui iso joukko juhlasuunnittelijoita. Paikalla oli myös juhlatarvikekaupan Juhlahumuan tytöt, hääkuvaaja Kirsi Majamäki, Tampereen häämessujen toteuttaja Satu Välimäki ja     Marrasmorsiamen Mietintöjä Katri.  Oli mukava tavata! Kiitos mukavasta päivästä!

Karkkikatu/ Cloetta tarjosi meille runsaan karkkibuffeen. Buffee oli Juhlahuuman käsialaa ja taustalla Juhlahumuan ilmapalloja. Nameja valitsee Juhlasuunnittelu Glown Mia. 

Villa Sofian kukka-asetelmat loihtii Kaisa Majamäki. Hän piti meille kiinnostavan tietopaketin hääkukista. 

Tapahtuman sponsoroi: Tilaisuus Villa Sofia Oy, Duni Oy, Juhlahumua, Crocus-paperi, Royal Bakery Oy, Suomen Häämedia Oy, Chic company, Karkkikatu/Cloetta

Osallistun tällä postauksella Pienen Linnun MakroTex-haasteeseen. Teemana on huhtikuu. Nyt huhtikuussa aloitetaan kunnolla rakentamaan kevään ja kesän juhlia: rippijuhlia, ylppäreitä, häitä, valmistujaisia ja synttäreitä. Vielä ehtii varaamaan omiin kekkereihin apua. 

10 ideaa hääkattaukseen

Tampereen häämessuilla oli esillä mahtavia hääkattauksia. 

Poimin teille parhaimmat kattausideat Tampereen häämessuilta. Näitä kattausideoita on helppo ammentaa kevään ja kesän juhliin. Katso kaikki kuvat ja kerro mikä on suosikki-ideasi! 

Pöydät oli koristeltu näyttävin kattauksin viikonloppuna Tampereen häämessuilla. Keräsin teille parhaimmat palat hääkattauksista ja ideat ovat helposti "lainattavissa" kesän häihin ja myös muihinkin juhliin. Oma suosikkini oli tropiikkiteemainen kattaus turkoosin värisine somisteineen ja ananaksineen. Jos teemaan on uskominen kesästä on tulossa kuuma!

Messujen kattauksissa oli tällä kertaa väriä, mutta onneksi oli myös jotain valkoisen ja maalaisromantiikan ystäville. Täytyy kyllä tunnustaa, että  juuttikaitaliinat eivät kuulu omiin suosikkeihini, mutta romanttinen maalaistyyli on vielä ihan kiva. Maalaisromantiikan rinnalla oli upeaa kullan säihkettä ja art decon glamouria.  Olisi mahtavaa illastaa tuossa Maharadžan juhlapöydässä.

Tajusin messuilla, että hääbloggaajan trendimaailma kulkee eri tahtiin, kuin tulevien morsiamien ja tavarantoimittajien kanssa. Monet bloggaajan mielestä jo vanhaksi käyneet ideat ovat vasta nyt oikeiden häiden maailmassa aallon harjalla. Onneksi messuilla oli kuitenkin jotakin tarjottavaa myös minulle ja kihisen onnesta päästessäni niitä juttuja teille kertomaan. Saimme mukaamme mahtavan kuvasaaliin ja nyt niitä voin kaivella teille useammaksi postaukseksi.

Vietimme messuilla mukavan tyttöjen päivän serkkuni kanssa ja olisi ollut hauskaa etsiä sitä unelmapukua tai hääideoita serkulleni. Ehkä se päivä tulee vielä joskus. Itseasiassa häämessuille on ihan mukava mennä katselemaan ja ihastelemaan kauniita juttuja ilman häitäkin.

1. Viininpunainen ja persikka ovat romanttinen yhdistelmä kukka-asetelmassa.

2. Voit tulostaa itse yksinkertaiset ja kauniit ruokaliinojen mansetit. Mansetti toimii myös paikkakorttina.

3. Yhdistele rohkeasti mustaa ja kultaa, niin pääset illalliselle Maharadža kanssa.

4. Muovilautaset ja sulat toimivat hienosti katseenvangitsijoina ja paikkakortteina.

5. Erikokoiset ja muotoiset purkit toimivat kauniina pikkumaljakoina. Purkkien askartelua varten on tullut käteviä pitsiteippejä.

6. Höyhenet ja nuutuneet kukat tuovat unenomaisuutta kattaukseen.

7. Harmaantuneet lankut toimivat kivasti maalaisromanttisissa häissä.

8. Hedelmät tuovat kivan säväyksen asetelmiin.

9. Tropiikki juhlateemana tuo lisää väriä pöytään. Ihana turkoosin ja kullan yhdistelmä.

10. Tämä on kesän hittijuttu: art deco! Voit tulostaa kauniit teeman mukaiset häätabletit ja yhdistää ne kultaan ja koruihin. 

Muista osallistua suklaafonduelähteen arvontaan! 

Rumaa keramiikkaa kattaukseen, rumaa vai ei?

Tuomisia keramiikkakurssilta

Sain viimein tuomisia keramiikkakurssilta ja rumat purkit muuttuivatkin ihan kauniiksi kattauksessa.

Tämä linna on menossa ulos lyhdyksi. Kesällä sen pitäisi koristaa isoa ruukkua, johon aion askarrella piennen keijupuutarhan.

Sain viimein jotakin tuomisia kotiin keramiikkakurssilta. Olin aika pettynyt miltä linnani ja pöllökuppini näytti kelmeässä luokan valossa, mutta kun sain työni kotiin ja asetettua tuikun linnan sisäpihalle, niin ruma työ muuttui eloon.

On kyllä aivan ihmeellistä miten ruma voi muuttua melkeinpä hetkessä kauniiksi. Minusta jotkin keramiikkaesineet ovat olleet minusta aivan kauheita ja en olisi ikinä voinut ajatellakaan niiden kantamista kotiin. 

Kattauksissakin näkee "rumia" keramiikkaesineitä tuomassa eloa pöytään ja yllättäen esineet ovatkin nyt aivan ihania. Onhan tässä pieni muotivillitys nähtävillä ja rouheita ja kauniisti lasitettuja kippoja on vilahdellut nyt joka ruokalehdessä ja instagramissa. Olisi hauskaa saada tehdä tunnelmallinen kattaus, vaikka häihin ja koristella se maanläheisesti ruokalehtien tapaan rouheasti keramiikalla.

Onkohan ajatusmaailmani vain hurahtanut kurssini myötä ja nyt näen purkkeja kaikkialla? Voihan se olla, että kun asiaan, kuin asiaan perehtyy enemmän se muuttuu aina vain kiehtovammaksi ja kauniimmaksi.

Tosin omat työni ovat vasta neljä kuukautta harrastaneen tekeleitä, mutta onneksi kehitystä tapahtuu. Nyt jatkan tonttujen touhuja sillä maanantaina pitäisi saada postitettua valmiita joulujuttuja. 

Rumaa vai kaunista? Mitä olet mieltä?

Purkkini oli niin ruma että se on jo alkanut miellyttämään silmää. Se hieno juttu on että keramiikan harrastajat tekevät koko ajan lisää ja lahjoittavat töitään ystäville. Rumia-kauniita keramiikkakuppeja löytyy varmasti kirpputoreilta, silläkin kaikilla ei ole niille silmää.

Onhan tuo linna vähän erikoinen, mutta se taitaa sopiakin paremmin parvekkeen pöydälle.

Tunnelmallista viikonloppua!