Kalkkimaalilla tuunattu tuolivanhus

Vihreän tuolin muodonmuutos

Päätin kokeilla pelastaa kaatopaikkakuormaan menevän tuolini. Maalasin sen kalkkimaalilla valkoiseksi ja verhoilin tuolin käsin harsinpistoilla. 

Kaunis panamakangas löytyi Eurokankaan alekorista.

Vihreä tuoli on vielä ehjä ja mietin tuleeko siitä parinsa näköinen. Vanhankin näköisenä tuoli sopii meille. Siinä on minusta jotain jouluista.

Vaikka tuolille tehtiin pikainen ulkonäön kohennus sen parissa meni useampi päivä. 

Olen viime päivät puuhannut yhden tuolin parissa. Rakas vanha vihreä tuolini on kokenut totaalisen muutoksen. Ei hätää! Kalkkimaalailu ei ole vielä lähtenyt lapasesta, enkä ole maalilla sutannut mitään oikeasti korvaamatonta. Se oli menossa kaatopaikalle, kun se oli rikki. Tuoli tosin on ollut rikki jo silloin kun ystäväni kantoi tuolit minulle. Kodissani ei ollut silloin juuri mitään. Nyt tuoli meni "piloille" jo ruuvien takia, jotka porasin itse käsikäyttöisellä vintilällä lenksottaviin tuolin takajalkoihin.

Kalkkimaalilla voi maalata sisällä, kun se ei tuoksu. Lattian suojaksi käytin mustaa jätesäkkiä. Jotta tuolin jalat saa hyvin maalattua noatin niiden alle vauvan smoothiepussin korkit. Maitopurkkien korkit sopivat tähän myös.

Pohjustin tuolin JD Vintage Primer&Sealerillä ja maalasin kolme kerrosta vedellä hiukan ohennettua kalkkimaalia. Maalauksessa käytin pitkäharjaista pensseliä ja pientä patteritelaa.

Tuoli oli sen jälkeen jo ihan toisenlainen istua ja ihmeitä teki kun revin pohjakankaan pois ja sidoin pohjasta törröttävän jousen uudelleen kiinni. Piti ihan ihailla sitä käsityönjälkeä, miten istuin oli tehty. Oli luonnonmateriaalista punotut satulavyöt joiden päälle jouset oli sidottu juuttinarulla. Sen päällä oli juuttikangasta ja epäilen, että pehmuste olisi olkea. Päätin etten revi vanhoja päällisiä pois kun huomasin miten kauniisti vihreään samettiin oli ommeltu vahvikenauhat ja pehmikkeet. Noidenkin kerrosten alla oli vielä tutun näköisillä nauloilla naputeltuja kerroksia. 

En halunnut tuhota tuolia, sillä se on oppikirja oikeiden käsityöläisten taidoista. Sen pariin voi vaikka istahtaa ja katsoa miten jotkut asiat ovat tehty. Päätin säästää oppikirjan tytöille.

Vanhan tuolin sisältä löytyi satulavyöt, jouset ja juuttikangasta. Oli ilo jättää tytöille tämä oppikirja. Tämä on helppo purkaa ja opiskella entisöintiä. Vanhan pohjan suojakankaan revin pois ja korvasin uudella.

Tuoli sai kuitenkin kalkkimaalia pintaan. Käytin pohjustamiseen Jeanne d`Art Living Vintage Primer & Sealeriä. Sain sitä purkillisen Sisustus Nostalgiasta klik* ja se sopii hyvin tummien huonekalujen pohjustamiseen. Primeri tekee pinnasta karhean, jolloin maali pysyy pinnassa paremmin, eikä maalattavaa pintaa tarvinnut karhentaa hiomapaperilla. Sekoitin primeriin vettä ja levitin sen pensselillä tuolin pintaan. Primeri kuivui noin tunnissa tai kahdessa.

Sitten levitin JD Vintage Soft Cream kalkkimaalia  pitkäharjaisella pensselillä ja tasoitin samalla pienellä telalla kostean pinnan. Tuo Soft Cream tekee pinnasta ihan paperin valkoisen. Maalasin pieniä osia kerrallaan tasaisesti, koska maali kuivuu todella nopeasti. Tuoliin tuli kolme kerrosta maalia ja sen jälkeen pinta oli kaunis kuin paperissa.

Ompelin vanhojen kankaiden päälle uuden panamakankaan. Kangas oli löytö Eurokankaan 10 e/ kg laatikosta. Hintaa taisi tulla juuri sen 3 euron verran ja raitakangasta riittää myös toiseenkin tuoliin. Harsin kevyesti kankaan kiinni ja istuin näytti siistiltä. Ihan kuin uusi!

Ompelin harsin pistoilla vanhan verhoilukankaan päälle. En hakunnut lähteä purkamaan tuolia osiin.

Selkänojaan naputin päällisen kiinni tuolista irroittamillani nauloilla.

Selkänojan pehmusteen  päätin repiä irti ja naputella uuden kankaan kiinni vanhaan pehmusteeseen. Hitainta oli nyppiä nauloja irti pehmusteista ja naputella ne uudelleen. Ei tullut mieleenkään käyttää nitojaa, onhan nuo pienet naulat niin sympaattisia. 

Aika kovatöinen muutos. Maalaus oli helpointa ja noiden kankaiden kanssa meni aikaa. Tuota samettia kokeilin maalata, mutta se teki pinnan aika kovaksi. Luulen että maalaus toimii vain nukattomille kankaille.  Täytyy sanoa että en tiennyt saavani harsimalla mitään siistiä päällistä aikaiseksi.  Sumutin kankaan päälle suojaksi tuota primeriä. Luin että se olisi hyvä myös kankaan maalaukseen.

Kalkkimaalatun pinnan suojaan vielä huonekaluihin tarkoitetulla mehiläisvahalla. Keittiön pöydässä se on ainakin toiminut.

Niin ja tosiaan tytöt halusivat tietenkin olla mukana. ♡

Tuoli sopii meille kuin nakutettu. Nyt kun ruuvit pitävät takajalkoja tukevasti kiinni tuolia voi jopa käyttää turvallisesti istumiseen.

Meidän kodin tehosteväri on tänä keväänä dusty pink. Se sopii hyvin vanhoihin huonekaluihin ja valkoiseen.  Tyynynpäälliset klik* on saatu Cellebesiltä.

Äidin pikku apulaiset etsimässä sopivaa ruuvia! ♡♡♡ 

Vau mikä kirja! 

Lahjapaperista tuunattu Ikea-tuoli

Ruusupaperilla jakkaraan tuli ihan uutta ilmettä

Ikea kiipeilyjakkara sai uuden pinnan lahjapaperista ja kalustelakasta. Tällä konstilla voi paperilla päällystää melkein mitä tahansa.

Eikö ole ihana pyörillä kulkeva kukko? Se on Juho Jussila Oy:n leluja, jotka valmistetaan Suomessa. Heillä on tehtaanmyymälä Jyväskylässä, josta näitä ihanuuksia saa. Heidän keinuhevonen on varmasti monelle tuttu. Sieltä voi ostaa myös puupalikoita askarteluun.

Ihastuin tähän Rifle Paperin ruusukuvioon. Se on kuin kopio vanhoista venäläisistä puulusikoista.

Jakkara sopii nyt vähän paremmin kotiimme.

Olen ollut tästä postauksesta todella innoissani! Muistatteko kun kerroin käyneeni Ikeassa ja sitten siellä Harjun Paperissa. Ikeasta lähti mukaani tämä monille tuttu kiipeilyjakkara. Samana päivänä ostin Harjun Paperista rullan aivan ihanaa Rifle Paperin tummansinistä ruusukuvioitua paperia. Eikö ole aivan ihanaa slaavilaista tunnelmaa? Ja arvatkaapa mikä osui silmääni seuraavana päivänä Instagramissa? Tämä kuva samasta tuolista samantyylisellä kukkapaperilla päällystettynä. Ilmeisesti koko maailman salaliitto halusi, että modaan Ikea-tuolin ja teen siitä postauksen tänne!  Tässä oli todellakin jotakin johdatusta! 

Tuumasta toimeen! Kävin Pikkuleijonan äidiltä lainaamassa Kiva-kalustelakkaa ja odottelin että perhosmies ja pieni käyvät nukkumaan. Minusta on aivan ihana hörppiä teetä ja touhuilla yksin, sillä keskittymällä tulee hyvää jälkeä.

Ikea-jakkara on käsittelemätöntä puuta, joten hiontaa ei tarvinnut tehdä.
Ennen tuolin kokoamista leikkasin sopivat palat paperista mattoveitsellä. Sitten levitin pensselillä lakkaa tuolin pintaan ja paperin nurjalle puolelle. Tämän jälkeen painelin palan huolellisesti kiinni. Lakkasin palat yksi kerrallaan kiinni.

En jaksanut odottaa että lakka kuivuu. Onneksi tuli mieleeni Pikkuleijonan äidin vinkki lakan kuivaamisesta silittämällä. Kaivoin  silitysraudan esiin ja leivinpaperin kanssa silitin palat kuiviksi. Yritin silittää varovasti, ettei lakkaa siirry silitysrautaan. Yes! Toimi! Ja silitysrauta on vielä kuosissa.

Tämän jälkeen etsin patterin maalaamiseen tarkoitetun pienen maalaustelani esiin. Kirvesmies enoni sen minulle esitteli kauan aikaa sitten, kun maalasin peilikaappia. Siitä tulee kaunis epätasainen, mutta siisti pinta. Patteritelalla lakkaamalla ei tarvitse pelätä, että jää rantuja. Lakkasin pinnan pariin kertaan, sitten jätin palat kuivumaan yöksi. Aamulla tuoli olikin jo valmis kasausta varten.

Mietin jo miltä keittiön muut tuolit näyttäisivät paperoituna. Touhujani voi seurata myös Instagramissa, sieltä minut löytää merkillä @tellukzzz .

Lakan pitäisi olla myrkytöntä, mutta tirskuin suojalehtien otsikoille. Tässä on myös se kehumani patteritela.

Kaunis väriyhdistelmä tuo pinkki, punainen ja tumman sininen.

Ikea-tuolista tuli aika kiva!

Jakkara on nyt testattu ja se on juuri sopiva meidän taaperolle. Hyvin ylttää!