Verhoiltu mummolamppu muuttui prinsessalampuksi

Vanha kirppislamppu sai uuden raikkaamman ilmeen

Kirpikseltä löydetystä lampusta löytyi varjostimen alta upea yllätys. Muokkasin valaisimen ihan uuteen uskoon ja mummolamppu muuttui prinsessalampuksi.

Uudessa lampussa oli komea messinkinen jalka.

Olen etsinyt söpöä mummon jalkalamppua meille. Nyt viimein sellainen löytyi fb-kirppikseltä. Ihastuin lampun kauniiseen jalkaan ja varjostimen alta löytyi vielä oikea prinsessayllätys. Jalkalamppussa on kolmihaarainen haaraosa joka on tehty niin koristeellisesti valamalla messingistä, että kelpaisivat vaikka juhlasaliin.

Varjostimen kangas oli helppo vaihtaa. Päällä oli nuppi jolla päällinen kiristettiin yläosasta.

Yläosaan en ommellut samanlaista vekitystä kuin edellisessä, vaan tein hillitymmät laskokset.

Aikomukseni oli maalata kalkkimaalilla lampun vanha varjostin ja saada nopeasti muodonmuutos aikaiseksi. Varjostimessa olikin reikiä ja päädyin lopulta ompelemaan uuden varjostimen. Ajattelin ensin että se on varmaan todella vaikeaa, mutta vanhasta ratkotusta päällisestä sai kaavat uuden varjostimen ompeluun. Niin ja mikä parasta ollaan taas ompelukoneen kanssa kavereita. Lepyttelynä toimi imurointi, uusi neula ja polyesterilanka. Toimii!

Ompelin käsin päällisen lopuksi kiinni varjotimeen piilopistoilla. Kokeilen ensin lakanakankaalla ja ompelen joskus myöhemmin lamppuun jotain parempaa päälle. Tosin tuo valkoinen on todella raikas ja kaunis.
Intouduin oikein ottaamaan kuvia uudesta varjostimesta. Se on niin ihana.

Täytyy olla iloinen, sillä päällinen istui kuin hanska,

Ennen lampussa oli kullankeltainen varjostin ja se oli rikki monesta kohtaa. 

Leikkasin vanhan lampunvarjostimen mukaan palat kankaasta ja ompelin sivuista yhteen. 

Uusi lamppu sopii meille ainakin ulkonäöllisesti. Omaa paikkaa lampulla ei ole. Lampun paikalla roikkuu rappusissa vielä vauvan kehto. Ajattelin, että kehto menisi jo uuteen kotiin, mutta Kesäheinä tykkää nukkua siinä vielä päiväunia. Täytyy varmaan tehdä uutta järjestystä eiköhän se paikka vielä löydy. Kaapin eteen sitä ei voi laittaa, sillä avaamalla oven Pieni sai lampun jo kerran nurin. Onneksi oli Led-lamput ettei kangas palanut.

Mietin vielä maalaanko ruskeat puuosat kalkkimaalilla jollakin vaaleammalla värillä vai annanko jo olla?

-Mitä te tekisitte lampulle?

Pitäisi maalata lampun jalan puuosat kalkkimaalilla. En ole kyllä enää ihan varma.  Ompelukonekin jäi odottamaan seuraavaa inspiraatiota. 

Ihanaa viikonloppua! 

Huomasitteko että Adlibriksellä oli langoissa 25% ale. Pitäisikö viimein kokeilla sitä alpakkalankaa?

Kalkkimaalilla tuunattu tuolivanhus

Vihreän tuolin muodonmuutos

Päätin kokeilla pelastaa kaatopaikkakuormaan menevän tuolini. Maalasin sen kalkkimaalilla valkoiseksi ja verhoilin tuolin käsin harsinpistoilla. 

Kaunis panamakangas löytyi Eurokankaan alekorista.

Vihreä tuoli on vielä ehjä ja mietin tuleeko siitä parinsa näköinen. Vanhankin näköisenä tuoli sopii meille. Siinä on minusta jotain jouluista.

Vaikka tuolille tehtiin pikainen ulkonäön kohennus sen parissa meni useampi päivä. 

Olen viime päivät puuhannut yhden tuolin parissa. Rakas vanha vihreä tuolini on kokenut totaalisen muutoksen. Ei hätää! Kalkkimaalailu ei ole vielä lähtenyt lapasesta, enkä ole maalilla sutannut mitään oikeasti korvaamatonta. Se oli menossa kaatopaikalle, kun se oli rikki. Tuoli tosin on ollut rikki jo silloin kun ystäväni kantoi tuolit minulle. Kodissani ei ollut silloin juuri mitään. Nyt tuoli meni "piloille" jo ruuvien takia, jotka porasin itse käsikäyttöisellä vintilällä lenksottaviin tuolin takajalkoihin.

Kalkkimaalilla voi maalata sisällä, kun se ei tuoksu. Lattian suojaksi käytin mustaa jätesäkkiä. Jotta tuolin jalat saa hyvin maalattua noatin niiden alle vauvan smoothiepussin korkit. Maitopurkkien korkit sopivat tähän myös.

Pohjustin tuolin JD Vintage Primer&Sealerillä ja maalasin kolme kerrosta vedellä hiukan ohennettua kalkkimaalia. Maalauksessa käytin pitkäharjaista pensseliä ja pientä patteritelaa.

Tuoli oli sen jälkeen jo ihan toisenlainen istua ja ihmeitä teki kun revin pohjakankaan pois ja sidoin pohjasta törröttävän jousen uudelleen kiinni. Piti ihan ihailla sitä käsityönjälkeä, miten istuin oli tehty. Oli luonnonmateriaalista punotut satulavyöt joiden päälle jouset oli sidottu juuttinarulla. Sen päällä oli juuttikangasta ja epäilen, että pehmuste olisi olkea. Päätin etten revi vanhoja päällisiä pois kun huomasin miten kauniisti vihreään samettiin oli ommeltu vahvikenauhat ja pehmikkeet. Noidenkin kerrosten alla oli vielä tutun näköisillä nauloilla naputeltuja kerroksia. 

En halunnut tuhota tuolia, sillä se on oppikirja oikeiden käsityöläisten taidoista. Sen pariin voi vaikka istahtaa ja katsoa miten jotkut asiat ovat tehty. Päätin säästää oppikirjan tytöille.

Vanhan tuolin sisältä löytyi satulavyöt, jouset ja juuttikangasta. Oli ilo jättää tytöille tämä oppikirja. Tämä on helppo purkaa ja opiskella entisöintiä. Vanhan pohjan suojakankaan revin pois ja korvasin uudella.

Tuoli sai kuitenkin kalkkimaalia pintaan. Käytin pohjustamiseen Jeanne d`Art Living Vintage Primer & Sealeriä. Sain sitä purkillisen Sisustus Nostalgiasta klik* ja se sopii hyvin tummien huonekalujen pohjustamiseen. Primeri tekee pinnasta karhean, jolloin maali pysyy pinnassa paremmin, eikä maalattavaa pintaa tarvinnut karhentaa hiomapaperilla. Sekoitin primeriin vettä ja levitin sen pensselillä tuolin pintaan. Primeri kuivui noin tunnissa tai kahdessa.

Sitten levitin JD Vintage Soft Cream kalkkimaalia  pitkäharjaisella pensselillä ja tasoitin samalla pienellä telalla kostean pinnan. Tuo Soft Cream tekee pinnasta ihan paperin valkoisen. Maalasin pieniä osia kerrallaan tasaisesti, koska maali kuivuu todella nopeasti. Tuoliin tuli kolme kerrosta maalia ja sen jälkeen pinta oli kaunis kuin paperissa.

Ompelin vanhojen kankaiden päälle uuden panamakankaan. Kangas oli löytö Eurokankaan 10 e/ kg laatikosta. Hintaa taisi tulla juuri sen 3 euron verran ja raitakangasta riittää myös toiseenkin tuoliin. Harsin kevyesti kankaan kiinni ja istuin näytti siistiltä. Ihan kuin uusi!

Ompelin harsin pistoilla vanhan verhoilukankaan päälle. En hakunnut lähteä purkamaan tuolia osiin.

Selkänojaan naputin päällisen kiinni tuolista irroittamillani nauloilla.

Selkänojan pehmusteen  päätin repiä irti ja naputella uuden kankaan kiinni vanhaan pehmusteeseen. Hitainta oli nyppiä nauloja irti pehmusteista ja naputella ne uudelleen. Ei tullut mieleenkään käyttää nitojaa, onhan nuo pienet naulat niin sympaattisia. 

Aika kovatöinen muutos. Maalaus oli helpointa ja noiden kankaiden kanssa meni aikaa. Tuota samettia kokeilin maalata, mutta se teki pinnan aika kovaksi. Luulen että maalaus toimii vain nukattomille kankaille.  Täytyy sanoa että en tiennyt saavani harsimalla mitään siistiä päällistä aikaiseksi.  Sumutin kankaan päälle suojaksi tuota primeriä. Luin että se olisi hyvä myös kankaan maalaukseen.

Kalkkimaalatun pinnan suojaan vielä huonekaluihin tarkoitetulla mehiläisvahalla. Keittiön pöydässä se on ainakin toiminut.

Niin ja tosiaan tytöt halusivat tietenkin olla mukana. ♡

Tuoli sopii meille kuin nakutettu. Nyt kun ruuvit pitävät takajalkoja tukevasti kiinni tuolia voi jopa käyttää turvallisesti istumiseen.

Meidän kodin tehosteväri on tänä keväänä dusty pink. Se sopii hyvin vanhoihin huonekaluihin ja valkoiseen.  Tyynynpäälliset klik* on saatu Cellebesiltä.

Äidin pikku apulaiset etsimässä sopivaa ruuvia! ♡♡♡ 

Vau mikä kirja!