lauantai 27. helmikuuta 2016

Muutto ja maailman paras patja!

Ihanaa päästä muuttamaan. Vaikka uusi kotimme ei ole näin "romanttinen", niin siellä on tilaa uudelle sängylle. 

Heinolan kylpylän vieressä oli aika romanttinen paikka kuvaamiseen. Pensaskuja sopisi vaikka hääkuviin. 


Ihanaa, ihanaa ihanaa me päästään muuttamaan ja saan viimein nukkua kunnolla! 


Meillä on ollut asunto pitkään hakusessa ja nyt varmistui, että pian saamme uuden kodin avaimet käteen jossa pienelläkin on oma huone. Olen niin helpottunut tästä uudesta käänteestä ja saamme viimein kotimme hamsterikäytävät tyhjennettyä tilavampaan asuntoon.

Olemme kituuttaneet pienessä kaksiossa jo kuusi vuotta ja nyt voin sanoa, että jokainen kuukausi on ollut säästöä. Vuokra taitaa olla kyllä isoin asia missä voi säästää satasia kuukausittain. Nyt kyllä tuntuu niin ihanalle saada tilaa! Ainut huono puoli uudessa asunnossa on, että se on kahdessa kerroksessa ja pieni oli niin innoissaan rappusista. Oi voi!

Kun sain jonkinlaisen varmistuksen asunnosta ryntäsimme heti sänkykauppaan ja tilasin uuteen kotiin ISON sängyn! Hypin tasajalkaa kun satuin löytämään Askon poistokasasta ihan mahtavan petauspatjan poistohintaan, siinä oli muutama pölytahra, jotka saisin pestyä pois sappisaippualla. Se oli minulla haaveena saada uuteenkin sänkyyn, mutta hinta vähän hirvitti.  Meillä on ollut sama avaruusteknologiapatja jo vanhassa sängyssä ja sen idea on että patja muotoutuu lämmön avulla nukkujan muotoihin ja tukee nukkujaa asennosta riippumatta. Ihana patja selkäkipuisille ja se parantaa huononkin sängyn mukavuutta huomattavasti. Uusi sänky on kyllä paras ikinä ja arvatkaapa miltä se tuntui kun testasin sänkyä uuden superpetauspatjan kanssa? Tunsin olevani kuin se prinsessa ilman hernettä prinsessa ja herne sadussa.

Meillä on ollut käytössä isäni teettämä 120 cm leveä puusänky, josta en raaski luopua ikinä. On aika hurjaa miten kiintyy liiaksi esineisiin ja käyttää niitä kuitenkin, vaikka ollaan jo mukavuusalueen ulkopuolella. Sänky menee nyt pienen huoneeseen  ja siinähän tyttö on jo oppinut muutenkin nukkumaan.

Koska liian paljon hyvää tapahtuu yhtäaikaa, niin jo Murphyn lakikin jo sanoo että sille pitää olla vastapainoa. Me saimme pienen kanssa vatsataudin ja en edes muista milloin on viimeksi tullut halailtua pönttöä. Oksennusta oli kaikkialla. Veto on ollut poissa ja vieläkin on vähän vellova olo. Nyt on pyykit pesty ja lattiat desinfioitu, joten pöpövaaraa meillä ei varmaa  enää ole. Muistakaa pestä käsiä, kun tulette kaupasta ja ennen ruokailua. Tältäkin olisi varmaan  säästytty.

Ei, ei emme ole muuttamassa kuvista huolimatta Heinolaan, vaan ihan tuohon lähelle.

Nyt ulkoilut ja kuvailut ovat jääneet nuhan, vatsataudin ja paperikiireiden kanssa vähemmälle. Onneksi koneelta löytyi kivoja kuvia Heinolasta.  Pensaskuja löytyy ihan Heinolan vanhan kirjaston vierestä.


No kohta saamme koko perhe nukkua makoisasti.


keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Maiseman vaihdos, itse tehty sisustustaulu

Askarteluhaasteena talotaulu

Värikkäistä papereista askarreltu ja vesivärein maalattu "Maiseman vaihdos"-taulu etsii vielä paikkaansa.  Se sointuu hyvin keväisiin väreihin.

Askartelin talojen kattoja aaltopahvista ja melkein sain kopioitua patinoitunutta kuparin väriä. Tunnistatko sinä lehtikuvion?

Aina maiseman vaihdos ei osu kohdalleen juuri sellaisena kuin haluaisi. Ehkäpä niistä pitää vain oppia pitämään.

Talot näyttäisivän sopivan väriltään piirongin päällä olevaan lasitavaraan. Kuvassa ruusunpunaiset Rindskopf-lasimaljani.



Askartelin taloaiheisen taulun paperista ja aaltopahvista. Paperiaskarteluhaasteena oli toissa kerralla kauniit eriväriset varsovalaiset talot.  (Haastekuva löytyy alkuperäisenä täältä.) Oi miten olisi ihana päästä Varsovaan ihailemaan noita taloja ihan oikeasti, mutta nyt pääsin ehkä vähän lähemmäksi aihetta askartelemalla. Kokeilin miltä näyttäisi, jos tapetit toisi sisältä ulos ja käytin väripalettinani kuviopapereiden, teepakkausen ja Iittalan mainoslehden kuviopintoja. Taloista tuli kivan värikkäitä, niin kuin mallinsa. Olipa hauskaa askarrella pieniä paperitaloja ja maalata taloihin koristeita ja säänpieksämää seiniin ja kattoihin. Katot syntyivät näppärästi aaltopahvista ja tausta ohuen ohuesta silkkipaperista, joka sai myös pintaansa vesiväriä.  Aika sympaattisia.

Niin  miksi teoksen nimi on "Maiseman vaihdos"? Siksi että ajattelin, että olisipa upeaa jos maiseman voisi vaihtaa kotini ympärillä, siten ettei koti katoa mihinkään ja vain maisema ympärillä muuttuisi. Leikkasin maiseman kylmästi irti ja vaihdoin sen paikkaa.  Ovet ovat taloista unohtuneet ja muuttuneita maisemia ihastellaankin turvallisesti omasta pesästä käsin.  Taulusta tuli lopulta ajatukseltaan aika synkkä. Ei maisemaa voi noin vaihtaa ja vankina samoissa maisemissa on aika karua. 

Aihe on nyt meillä ajankohtainen muutenkin.  Meillä on suunnitelmissa maiseman vaihdos,  mutta onneksi on hyvä huomata että maisema muuttuu myös silloin, kun sitä katsoo vähän eri suunnasta.  En kyllä haluaisi luopua kodistani millään. Vanha viisaus on kyllä olemassa siinä, että pitää osata luopua jostain, että voi saada jotakin uutta. Näin se taitaa olla meillä mennytkin ja tässä kuluvassa viikossa on potentiaalia ihaniin muutoksiin, kun uskaltaa vain mennä ulos. En uskalla sanoa enempää, liiallinen hehkutus saa aikaan yleensä mojovan mahalaskun. Katsotaan nyt hissukseen miten elämän pienet solmujen sitojat hoitavat työnsä. 

Niin mutta voin kertoa että niitä hääjuttujani on nyt julkaistu todella monessa eri julkaisussa. Linkkejä olen tiputellut Facebook-sivulle ja niitä voi käydä kurkkimassa sieltä.


Jokaisen talon askartelin yksitellen. Taulun työstämiseen meni useampi päivä ja inspiraatiokin ehti kadota tässä askartelussa. Onneksi se palasi lopulta takaisin.

Tältä taulu näyttää lopulta. Huomaatko sinä maiseman vaihdoksen?

Kokeilin miltä taulu näyttäisi piirongin päällä.  


Taulu sopii ihanasti myös keramiikassa tekemiini helmiin, jotka odottavat omaa vuoroaan. Kiitos että kävit kurkistamassa kuviani! 


Talot pääsevät nyt myös aiheeksi kuvahaasteeseen ja niistä näyttäisi löytyvän minun kevään väripalettini. Väripalettia käytin myös ihan oikeasti talojen maalien sekoittelussa ja se on tällä viikolla Pienen Linnun MakroTex-haasteen teemana. 




-10% kaikesta
Alennuskoodilla putiikki10 kaikista tuotteista 10% alennusta.
putiikki10


Hääputiikki Ribbon & Ink

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Tuunattu tyyny ilman ompelukonetta

Kokeilin miltä tuntuisi kirjoa tyyny käsin

Valkoiseen tyynyyn ompelin käsin puita koristeeksi. Samalla meni koko olohuoneen väritys uusiksi.

Tein bambulangasta ketjupistoja puiden koristeeksi. Harlekiiniruutukangas oli Anttilassa alennuksessa. 


Olohuone sai sinisen maton ja päiväpeiton sohvan päälle. Ruskea sohva olikin jo aika synkkä.


Raikastin olohuoneen ilmettä vaihtamalla keväisiä värejä koristetyynyihin. Päätin tuunata Ikeasta ostamiani tyynyjä ja innoituksen puuskassa koko olohuone sai raikkaan turkoosin sävyn. Levitin päiväpeiton synkän ruskean nahkasohvan päälle ja rullasin uuden maton olohuoneen lattialle. Ihanaa, nyt on viimeinkin valoa! 

 Kävin Anttilassa ja Kodinykkösellä hamstraamassa edullisia puuvillakankaita. Oikeasti, kivaa kangasta sai 2-3 euroa metri! Kotona mietin mitä kankaista tekisin, niin mieleeni muistui Ikeasta ostetut tylsät valkoiset tyynynpäälliset. Olin alunperinkin koristelemassa niitä uudelleen,  mutta en ehkä tällä tavalla.

Miten tyyny tuunattiin?


☆ Hahmottelin ensin paperille puita käyttäen apuna lasin pohjia ja sitten leikkelin ne mallipaloiksi.
☆ Leikkasin kuviot irti kankaasta 
☆ Leikkasin sopivan kokoisia kanttinauhan pätkiä puiden rungoiksi
☆ Silitin kuviot ja kanttinauhat kiinni tyynynpäälliseen liimanauhalla. Olisi ollut helpompi käyttää tekstiililiimaa tai liimakangasta, mutta mitä inspiraation tullessa ei ole, sitä ei tarvita.
☆Kirjailin ketjupistoilla puiden reunat paksusta bambulangasta.
☆ Ompelin kahteen kertaan käsin kanttinauharungot kiinni
☆ Laitoin tyynyliinan sisään tyynyn ja asettelin sohvalle.

Leikkasin puukuviot puuvillakankaasta ja rungot kanttinauhasat.

Koristelin Ikean Gurli-tyynyliinat ja kuvioiden liimaamiseen käytin Ikeasta ostettujen verhojen mukana tullutta liimanauhaa.

Sitten vähän silitettiin. Oli kyllä harmi ettei ollut liimakangasta.

Tällä ompeluapurilla kirjomalla tulee linnanneito olo. Hih!



Minua ahdistaa ompelukoneella ompelu, sillä se ei oikein pienessä asunnossa onnistu, kun pieni on päikkäreillä ja hereillä ollessaan pieni haluaisi auttaa niin kovasti.  Nyt tyyny oli helppo ommella katsoessani sivusilmällä illan elokuvaa ja ompelukoneen ääni ei herättänyt pientä. Tykkäsin kovasti miltä bambulanka näytti tyynyssä ja saatan kokeilla tehdä jotakin vähän "vaikeampaa" samalla tekniikalla.


Kuulumisia! 

Mitäs muuta kuuluu? No, pieni täytti 1,5 vuotta. Juhlan kunniaksi perhosmies osti uuden Muumi-DVD:n ja pieni on niin Muumeista innoissaan. Kävimme perhekahvilassa ja varmaankin sieltä tarttui mukaan nuha. Niitä leikkilusikoita on niin ihana laittaa suuhun ja niin on varmasti monesta muustakin. Nyt olemme harjoitteet nyppypalapeliä, kuuluikohan se jo osata? Tabletti vie monesti sitten sen huomion. Sieltä pienet sormet löytävät itse Lasten Areenan ja Pikkukakkosen. Miten siitä pienestä tulikin jo niin iso?

Tyynyt olen muuten ostanut Pentikiltä ja nuo turkoosit Pentikin tyynyt olivat meidän häälahja.  


perjantai 19. helmikuuta 2016

Aivan ihania hääkukkia!

Tässä teille hääkukkainspiraatioita Tampereen häämessuilta


Tampereen häämessuilla oli nyt esillä paljon erilaisia hääkimppuja ja kukka-asetelmia. Yritin etsiä boheemia väljää hääkimppua, mutta juuri sellaista ei löytynyt. Tämä kimppu taisi olla lähinnä etsimääni. Kimpun on tehnyt Kukka Kerttuli Tampereelta.



Samalla osastolla oli myös kaunis sydänkukkaseppele. 



Nämä hiuskukat johdattivat minut Kukka Kerttulin osastolle. Nätti ja yksinkertainen idea. 


Bongasin näiden tyttöjen kukkavieheet ja kukat yleisön joukossa messujen muotinäytöksessä. Olkapäätä koristava kukkaviehe ja kaunis hiuskukka voisivat tuoda väriä yksinkertaiseen hääpukuun. 


Nyt vasta kuvia selatessa huomasin miten kauniita myös nuo muut hääkimput olivat. Tuo keskellä oleva pisaramainen kukkaputous on ihan super ihana! Adjektiivit loppuivat taas kesken. Huhutaan että lila olisi kovasti tulossa häiden trendiväriksi. Tykkään itsekin laventelista. 


Metsästin häämessuilta sitä täydellistä boheemia hääkimppua, millaisia on viimeaikoina vilahdellut ulkomaisissa hääblogeissa -ja lehdissä. Sellaista väljäksi sidottua ja hieman levähtäneen näköistä kimppua.  Niin ja siinä voisi olla eukalyptusta, jaloleinikkejä ja kruunuvuokkoja. Ei ollut. No jaa, ehkä niitä ei ole tarpeeksi kysytty tai sitten kimppu hukkui kaiken ihanan alle.

Tiedättekö mikä on vieläkin kukkakauppojen kysytyin hääkimppu? No tietenkin sellainen valkovihreäkimppu, johon silloin joskus sorruin itsekin. Oikeasti trendikkäin hääkimppu on se mihin morsian sillä hetkellä ihastuu ikihyviksi ja minkä morsian valitsee ja valinnan varaa on!

Tänä kesänä on vahvasti tulossa tukkakukat. Sellaiset aivan ihanat kukkaset pujotettuna paksuun palmikkoon tai nutturaan. Ja uutena juttuna ovat myös toispuoleiseksi sidotut kukkaseppeleet, vähän kuin Frida Kahlolla. Sellainen olisi kyllä ihana.

Tampereen häämessuilla oli paljon kauniita kukka-asetelmia ja hääkimppuja. Omiin häihin tein asetelman itse, mutta nyt kun katson noita taidokkaita töitä, niin alan kovasti arvostamaan taitavien floristien kättenjälkeä. Asetelmiin on käytetty paljon aikaa ja osaamista ja niitä kumpaakaan ei välttämättä morsiamella ole häitä edeltävänä päivänä. Ja näyttäisi että  kauniit pienet kukka-asetelmat lopulta sopivat myös niiden pilttipurkkien kanssa. Hih, häämaailmassa pilttipurkit taitavat olla samassa asemassa, kuin sukkahousut Pirkka-lehdessä. Ja hyvähän se on tuhlata tuolla ja pihistää sitten toisaalla.

Mikä näistä kimpuista olisi suosikkisi? Tähän voi linkittää ihasteltavaksi kuvia muista suosikkikimpuista, jos vaan löytyy kuva netistä tai instagramissa. Ihastellaan niitä sitten yhdessä!  

Nämä ja alla olevat kukka-asetelmat ovat varmaankin floristimestari Saija Andreasen, Katin Kukan (Ylöjärvi) ja Annen Kukkapuodin (Nokia) käsialaa.  

Tämä hortensioista ja harsokukista oleva hääkimppu olisi ehkä helppo toteuttaa itse. Tosin sarojen ja kukkien sitominen saattaisi näyttää ihan toisenlaiselta.


Tämä vihreävalkoinen hääkimppu on sekä pyöreä että köynnösmäinen. Kimpussa on valtavan upeat ruusut. Mikähän lajike tuo on? 

Tässä hääköynnöksessä on sekä orkideoja, murattia ja alumiinilankaa. 

Punaisesta hääkimpusta tuli mieleen satu punahilkasta, tässä on jotakin runollisen herkkää ja haurasta.

Värikäs ja oikein räiskyvä hääkimppu sopisi hyvin tropiikkihäihin.


En tiedä mitä nuo kauniit kukat ovat, olisiko jaloleinikkejä? Sarojen asettelu tekee kimpusta hauskan. 


Tässä pöytä-asetelmassa on perinteikästä brittiläistyyliä. Olisikohan tässä inkaliljoja, mahtavan kokoisia ruusuja, harsokukkia ja neilikoita.


Söpö!



Ihastuin hääkimpun persikkaiseen väriin ja noihin hieman rosoisiin vihreisiin lisäkkeisiin. Aivan ihana kimppu! Melkein tekisi mieleni saada tämän värisiä ruusuja kotiin.


Ai niin piti täällä bloginkin puolella kertoa bongauksestani!


Jee! Suomi mainittu nyt kansainvälisesti tunnetussa Ruffled-blogissa! Joko näitte miten upeita kuvia oli Petra Veikkola, Pukuni, Aino, Kukka Fiori ja Makea Desing ja kauniit mallit ovat saaneet aikaan? Kuvissa näyttäisi olevan kiteytettynä tämän hetken kauneimmat häätrendit. Ihanat kuvat kerrassaan ja upeaa yhteistyötä. Muuten näistä kuvista löytyi se etsimäni boheemi hääkimppu. Taputan yhä käsiäni yhteen! Bravo!



tiistai 16. helmikuuta 2016

Itse tehtyä grafiikkaa kutsukortteihin vesiväreillä

Maalailin ruusuja vesiväreillä kortteihin



Ruusuja voi maalailla kortteihin vesiväreillä ihan itse. Kun tarvitaan useita kutsuja maalauksen voi skannata ja käyttää kortin grafiikkana vaikka sadoissa korteissa.  


Tämä kortti on menossa yhdelle ihanalle päivänsankarille ja tämän kortin ruusukuvio jää uniikiksi. 


Vesiväreillä tehdyt herkät kukat ja boheemityyli ovat nyt suosittuja myös kutsukorttien ja grafiikan maailmassa. Ajattelin että kutsut olisi helppo tehdä itse vesivärein, jos maalaustaitoa on vähääkään. Ensin maalataan paperille ja sitten skannataan ja yritetään kuvankäsittelyohjelmalla häivyttää tausta. Sitten etsitään kiva fontti ja liitetään kuva vaikka ihan siihen  Wordiin. Wordissä lisätään  tekstit ja tulostetaan kauniille paperille ja taitellaan kuoriin.  Samalla vesivärikuvalla saa hoidettua kutsut, menut, pullojen etiketit ja vaikka mitä. Ideana ei huono! 

Kokeilin nyt miten minulta sujuisi vesiväreillä maalailu todella pitkän tauon jälkeen. Katsoin Youtubesta ensin videon ruusujen maalaamisesta akvarelleilla ja päätin yrittää. No eihän tässä voi huonosti käydä, eihän sitä tiedä miten huono on jos ei edes kokeile!

Kokeilin ensin erilaisten väripintojen sutaisuilla ja miten vettä lisäämällä väri muuttuisi kukissa. Ihastuin maalailuun ja täytyykin tätä lajia harjoitella lisää. Näitä harrastuksia alkaa yllättäen kertymään. Sain aika kohtuullisen näköisen kukkagranssinkuvan maalattua jo heti ensimmäisenä maalailupäivänä ja mihin sitten pääsisinkään, jos akvarellien maalailuun perehtyisi oikein ajan ja kirjan kanssa. 

Askartelin yhdestä ruusumaalailustani kortin odottamaan, että voin antaa sen pienelle päivänsankarille.  Ja loput maalaukset jäävät odottamaan lisää uusia tuotoksia, jotka käyn sitten kerralla skannamassa ja tulostamassa. Eihän sitä tiedä millaisien juhlien kutsuihin ne lopulta päätyvät tai sitten ihan vain kesän sihijuomapulloihin etiketeiksi. No, nyt on testattu ja homma on vain kiinni maalailun lopputuloksesta.  Ei kannata masentua jos ei heti onnistu, sillä uusia voi tehdä aina lisää epäonnistuneen tilalle tai pistää kaaso asialle.  Mitä luulette kannattaako kokeilla?


Kukkakranssia voisi käyttää grafiikkana monessa paikassa. Kaunis kranssi koristaisi myös suloisia hääkutsuja.


Vesiväriruusut ovat lopulta aika helppo maalata. 




Kokeilin myös erilaisten kukkien maalailua, pitää vain malttaa odottaa että ensimmäinen maalauskerros kuivuu. 

En tiedä mihin näitä maalauksiani tulen vielä käyttämään, mutta luulen että harjoittelen akvarellien maalaamista vielä vähän lisää.



Pienen linnun MakroTex-haasteena on K niin kuin kortti.

Lisää tekeämiäni kortteja löytyy täältä.















sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Nyt on suklaafondue arvottu!

Oi, oi,  oi! Nyt lähtee mitä makein palkinto voittajalle! 


Suklaafondue-laitteen arvonnan voittaja on nyt selvillä! Nyt yksi onnellinen pääsee herkuttelemaan suklaassa dipatuilla herkuilla. 


Pieni toimi onnettarena.






Meillä oli pieni onnetar arpomassa mitä makeinta palkintoa ystävänpäivän kunniaksi! Blogiarvonnan palkintona oli e-ville.comin lahjoittama suklaafondue-laite!

Arpoja yhteensä 159 kappaletta ja tein söpöt laput pienen fortunan arvottavaksi. Hauskan arvonnasta teki, kun pieni matki käsillään ja "Pumm"-huudahduksillaan näkemäänsä ilotulitusta. Se toi arvontaan oikein juhlan tuntua. Pieni taisi olla oikein tyytyväinen tärkeään tehtävään.

Muumipurkki toimi hienosti arvontamaljana ja pieni  erotteli lappuja ja ojensi niistä minulle yhden. Arvassa oli numero 69 ja arpa kuului Facebook-sivun tykkääjälle Anskulle! Olipa ihanaa tehdä hänet iloiseksi yllättävästä voitosta! Laitoin hänelle viestiä ja sieltä vastasi nopeasti takaisin onnellinen voittaja.

Olisin halunnut, että teistä jokainen olisi voittanut tämän hienon laitteen, mutta nyt palkintoja oli vain yksi. Kiitos kaikille osallistumisesta ja hienoa että teitä oli niin monta!

Jos arvonta herätti halun saada suklaafondue-laitteen oman kotiin, niin sen voi tilata verkkokauppa e-ville.comista. Hintakin on vain huimat 25,95 e. Verkkokauppa e-ville.com toimittaa Kiinassa valmistettuja edullisia tuotteita ja palvelee asiakkaitaan suomeksi ja Suomesta käsin turvallisesti.  Osa tuotteista löytyy Suomen varastolta ja osa tulee suoraan tehtaalta.  Tuotevalikoima on laaja ja kauppa on täynnä kiinnostavia vempaimia. Oma kiinnostus heräsi ainakin  valokuvaustarvikkeisiin ja action-kameroihin. Kiitos e-ville.com!


Ihanaa ystävänpäivää teille kaikille!

Meidän suklaafondue pääsee "akkojen juomajaisiin" ensiviikonloppuna. Ihanaa on päästä viettämään tyttöjen iltaa.  Mitähän hyvää dippaisi suklaaseen?