keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Keittiön tuolit vankikarkureina, ihan täydellinen kangas taaperoperheeseen

Päällystin keittiön tuolit uudelleen markiisikankaalla

Keittiön vanhat tuolit ja pöytä saivat uudet raikkaat päälliset. Kangas on kestävää markiisikangasta joka hylkii likaa, vettä ja hometta. Kangas on siis ihan huippuvalinta taaperoperheeseen.


Vanhojen tuolien ilme muuttui ihan tyystin, mutta eivät menettäneet siltikään niiden kaunista vanhaa henkeä. Tuolit ovat keveät, kestävät ja umpipuuta.


Verhoilin keittiön tuolit raidallisella kankaalla. Mietit varmaan jo onko sisustusbloggaajien mustavalkoinen tyyli tarttunut minuunkin? Ehei! Löysin Eurokankaasta palan markiisikangasta kuudella eurolla alelaarista ja tuolit saivat uudet päälliset. Olen ihastunut markiisikankaan käyttöön verhoilussa, sillä kangas on tarpeeksi jämäkkää ja se hylkii, vettä, hometta ja likaa. Siis täydellinen kangas taaperoperheeseen.  Kun kankaan pesee ja silittää sen ominaisuudet palautuvat takaisin, lupaili myyjä. 

Kokeilen vielä pestä vanhat päälliset jos markiisikankaan ominaisuudet ja sappisaippua veisivät voiton tussista ja mustikasta. Onneksi uutta kangasta saa kuitenkin lisää, jos vankikarkuriraita alkaa kyllästyttämään ja tahrat eivät vanhuuttaan lähde irti.

Minusta on niin ihanaa saada raikastettua vanhoja huonekaluja ja samalla hakea vähän uutta tyyliä sitten sinne uuteenkin kotiin. Onneksi tekstiilejä vaihtamalla tyyli vaihtuu edullisesti ja tuolien istuinpäällisten vaihto on todella helppoa. En jaksanut edes ommella kangasta vaan leikkasin sopivat palat tuoleihin ja naputin nauloilla kiinni. Ihan tietoinen valinta. En  pelkää kankaan purkaantumista, sillä edelliset palat kestivät vuosia ilman ompelua. Katsotaan miten niille pesukoneessa käy.  


Pieni halusi taas kovasti auttaa. Hän osasi jo kovasti huitoa vasaralla, tosin äidin sormia. Sain lopulta pieni sylissäni naputeltua päälliset kiinni istuinlevyyn. Meni se niinkin. Pienen pöksyt löytyi lauantaina Lastenvaatekarnevaaleilta

Käytin naputteluun pieniä vanhoja nauloja, jotka irrotin vanhasta kankaasta. Muistaakseni pienet naulat ovat peräisin isomummin kernikangasverhoilusta. Näyttäisi siltä, kuin naulat olisivat käsin tehty.

Olen yrittänyt pakkailla ja tehdä muuttoa, mutta jotenkin tuntuu että uusi asunto on jo valmiiksi täynnä vastoinkäymisiä. Muutto siirtyi kahdella viikolla ja aina tulee vastaan jotakin sellaista mistä minun ei oikeasti tarvitsisi edes murehtia. Palaan niihin ehkä myöhemmin, niellään  nyt ensin, kuvataan sitten. Olemme käyneet uuden asunnon pihalla leikkimässä ja pieni on ainakin ollut tosi tyytyväinen. Siellä odottaa paljon uusia kavereita ja valoisa hiekkalaatikko, niin ja minulla on siellä ihan oikea kukkapenkki.


Saa nähdä miten pitkään nämä päälliset saavat tuolien päällä olla. Meillä on ehtinyt olemaan jo mustikkavaaratilanteita uusienkin kanssa.

Hih, huomasin kuvatessani että maha alkaa olemaan jo tiellä. 

Tuolit sopivat hyvin myös uuden lampun kanssa. Varmaan ihan sattumalta.

Huomio huomio! Jos olet nähnyt tämmöisen pöydän ja tuolit myynnissä jossakin laita viestiä. Tarvitsemme suuremman pöydän, mutta en raaski luopua omastani. Pöytä on isomummin peruja ja minulle jo hyvin rakas. Keksin, että jos näitä olisi kaksi peräkkäin se saattaisi toimia meillä enemmän kuin hyvin. Eikö ole hyvä idea?

Eikö olekin kauniit tuolit? Onko jollakin tietoa missä nämä voisivat olla valmistettu? Olisi ihana saada näitä lisää. Ilmoittele jos jossain tulee vastaan! 


12 kommenttia:

  1. Tuoleista tuli aivan upeat! Muhun puree juuri tuollainen vanhanaikainen tyyli ripauksella modernia, graafista tai värikästä printtiä/tyyliä! Itsekin olen yhdistellyt kotona uutta ja vanhaa :) Toivottavasti saatte muuttopuhtia ja lisätuolit löytyvät! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eikö tullutkin. Ihan uskomatonta että kuudella eurolla saa noin näkyvää aikaiseksi. Meillä varmaan tyylit kohtaa just sopivasti, minäkin tykkään usein sun jutuista. ♡ Täytyy nyt ottaa kiriä tuohon muuttoon. Kyllä se varmaan siitä.

      Poista
  2. Sopii kyllä kivasti tuo raitakangas vanhempiinkin huonekaluihin. Raikasti kovasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kata! Etsin kyllä ihan toisen näköistä kangasta, mutta sitten tuo pala jäi kummittelemaan päähäni. Oli pakko ottaa. Ehkä minussa asuu joku pieni sisustaja joka yrittää takoa että TÄMÄ, tämä!

      Poista
  3. Kaunista jälkeä tuli. Ihana yhdistelmä ja todella kaunis tuo pöytä. Ihana, jos löydätte toisen samanlaisen tuon kaveriksi!

    Meillä olisi vastaava verjoiluprojekti edessä. Kangaskin on ollut kapissa jonkun vuoden. :D Ajattelin aina, että uusin vanhan kankaan, kun lapset ovat isompia eivätkä enää kaada tuolille kaikkea. No, nyt meillä on tämä taapero ja taitaa olla, että verhoilut saavat vielä odottaa, koska kangas ei ole taaperon kestävää. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan että pöydälle löytyisi kaveri. Tiedän tunteen, kun projektit jäävät jostakin syystä kaappiin, niistä on vaikea ottaa kiinni enää kun inspiraatio katoaa.

      Hyvä kun muistutit, minulla on vielä yksi tumppuprojekti kesken. Yritän saada noita keskeneräisiä projekteja pois. Sain myös pakattua kaksi laatikkoa täyteen lasipurkkeja.

      Poista
    2. En sano enempää keskeneräisistä projekteista. :D Voit ehkä kuvitella, mitä talossa tapahtuu, kun puutarhakausi alkaa. Minä muutan pihalle auringon myötä ja koti jää kesäksi melkein oman onnensa nojaan ja ne miljoona projektia myös. :D Onneksi taas tulee talvi! :D

      Poista
    3. Onneksi tulee kesä! Ei niillä projekteilla niin väliä.

      Poista
  4. Tosi hienot tuli, mä rakastan just mustavalkoista yhdistettynä puun väriin ja vanhaan tyyliin. Kiva idea yhdistää ne kaksi pöytää, toivottavasti löydät! Hih, masukuva on söpö. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ehkä minäkin rakastan mustavalkoista joskus.Hih! Piti ihan kameran kanssa todeta etten ole vähään aikaan nähnyt varpaitani. Aika on mennyt kyllä tosi nopeasti.

      Toivottavasti pöytä löytyy niin pääsee pöydän ääreen isommallakin porukalla.

      Poista
  5. Ihania ja raikkaita kuvia! ...Ja voi vitsi, mikä apulainen sulla on ollutkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Isla Sofia! Meidän pieni on aina niin mukana auttamassa, ettei vaan jää joku kiva juttu oppimatta. Vasarointi näytti olevan aivan ihanaa. ♡

      Poista

Kiitos kommentistasi! Tiedätkö miten ihanaa on saada viestiä? Siis ihanaa! Odota hetki yritän vastata mahdollisimman pian! Tosin nyt voi mennä useampikin hetki. Kädet vähän täynnä.

♡♡♡