Ikiomat Baby Showerit!

Minulla oli vauvakutsut viikonloppuna

Meillä oli meriaiheiset Baby Showerit lauantaina. Kun vauvakutsuja ei alkanut kuulumaan järjestin juhlat itselleni, sillä ajattelin että kyllä yhdet vauvakutsut pitää saada elämässä. 

Minusta oli ihanaa kattaa pöytä merihenkisellä teemalla. Raita on kyllä aika kiva.

Järjestin lauantaina itselleni kavereilleni vauvakutsut, kun niitä ei alkanut kuulumaan. Laskettuun aikaan on aikaa enää kolme viikkoa ja ajattelin nyt tai ei koskaan pidetään ne vauvasuihkut. Tiedättekö, minulla on aina valokuvamainen ajatus miltä juhlat tulisivat näyttämään etukäteen ja asia pyöri päässäni todella pitkään järjestänkö vai en? Mutta toisaalta ajattelin että tämä jää ainutkertaiseksi juhlaksi ja pääsen tekemään vauvajuhlat itselleni vain tämän kerran. Joten miksipä ei? Kyllä jokainen äiti on suihkunsa ansannut.

Tuntuu todellakin siltä, että asetan riman liian korkealle itselleni, sillä silmien eteen piirtyvät kuvat ovat aina törkeän hienoja. Pinterest jää välillä noille kuville toiseksi!  Lainasin Juhlasuunnittelu Ilonasi Ilonalta koristeita ja kaivoin loput kaapin kätköistä. Meillä oli teemana meri, sillä se on minusta jotenkin sukupuolineutraali aihe. Emme ole halunneet paljastaa sukupuolta, sillä voihan se lopulta olla yllätys meillekin. Pieni auttoi koristelussa ja kakkupohjien teossa. Ja tuntui että ne melkein olivatkin ne ainoat auttavat käsiparit. Onneksi mies hoiti vaativan kauppakierroksen ja yritti katsoa pienen perään.

Kutsuin joukon kavereita ja sukulaisia, mutta vain pieni osa lopulta pääsi paikalle. Oikeastaan ihan hyvä. Leivoin kahtena päivänä piirakoita ja kakkuja ja jalkani olivat seisomisesta tulessa. Ahdisti. Olisi ollut helpompi järjestää nyyttärit, mutta kun olin päätöksen tehnyt kutsuista, en kehdannut enää perua tai muuttaa suunnitelmia. Olisi sitä vähemmälläkin pärjännyt, mutta kun silmissä näkyi vain se kuva valmiista ja epävarmat tulijat aiheuttivat päälle pelon että tarjoamiset loppuvat kesken. Pelko oli turha!

Vielä tuntia ennen juhlia meinasin hormonimyrskyn ja lentävien kananmunien jälkeen kadota maan alle, mutta joku juhlahulluus kuitenkin sai minut kylvettämään pienen ja laittamaan hänet päikkäreille, pesemään ikkunat, imuroimaan, pesemään lattiat ja laittamaan paikat kuntoon ja loppuviimein asetella ruoat ja kakut valmiiksi. Ja kumma kyllä kaikki oli pöydälle nostelua vaille valmiina pari minuuttia yli sovitusta. 

Sain yhtenä yönä Ahaa-elämyksen ja pyysin ystävääni tekemään kakkukoristeen alumiinilangasta. Hän on niin näppärä!  Kullanväristä alumiinilankaa olin hamstrannut aikoinaan Tiimarista ja kuten arvelinkin sille tuli käyttöä.  Kakun reseptistä teen joskus vielä postauksen.

Tein amerikkalaisesta juustokakusta uuden version ja päällä oli vadelma-kirsikkatäytettä. Tykkäsin itse enemmän tästä.

Suolaisena ruokana oli fetasalaattia, kasvispiirakkaa ja eri täytteillä varustettuja pizzapiirakoita. Kovin työ leipomisessa oli kaikkien allergioiden ja ruokavalioiden huomioiminen. Maidottomat ja kalattomat tuotteet oli pidettävä erillään muista ja sitten se muistelu kuka ei tykännyt mistäkin. 

Ihanaa oli että kaikki oli viimein valmista ja olipa upeaa nähdä että kaikki näytti juuri sellaiselta, kun pitikin. Melkein paremmalta, mitä ajattelin. Ja kavereita saapui paikalle lahjoineen ja  vauvoineen. Ei heitä montaa ole, mutta sitäkin mukavampia. Laatu korvaa määrän, vai miten se nyt meni?

Tajusin vasta, kun juoksentelin kahvin ja tarjoamisien kanssa vauvoja pitelevien äitien ympäröimänä, että olisi ollut aika hurjaa odottaa, että pienten vauvojen äidit olisivat järjestäneet juhlat jollekin toiselle.  Näytti sille, että kahvin juonnissakin tuntui olevan tekemistä. Ei kai sitä voi odottaa itselleen babyshower- hemmottelua, kun katsoo miten muilla on kädet täynnä töitä. Sitä ei edes tajua miten sitä tulee sokeaksi sille millaista oli olla vauvan kanssa, kun oma pieni on kasvanut sen vaiheen yli.

No sain ainakin huomata, että pieni on nyt jo niin iso ja reipas! Ei sitä tule edes ajatelleeksi, kun pyörimme kotona laput silmillä. Hyvä siis  iloita siitä nyt, sillä vauvavaihe on taas kohta edessä!  Mahassa oleva vauva on oikeasti se helpoin vauva.

Meillä oli kuoharina kylmää Bella Ellaa. Se on kyllä suosikkini alkoholittomista kuohuvista heti Louhisaaren juoman jälkeen.

Sain ihan mahtavia kukkia! Mitenköhän osuikin väri niin nappiin pillien kanssa?

Oli ihana huomata miten kaikki oli panostaneet ja miettineet kivoja yllätyksiä. Sain niin suloisia lahjoja ja sen salaa toivomani vaippakakun. Juhlat olivat sellaista mukavaa yhdessäoloa ja syöpöttelyä. Pelasimme jopa muistipeliä. Tytöt arvuuttelivat vauvan tulevaa nimeä ja syntymätietoja ja niin sitä sukupuolta. Sain bodysetin vauvalle, masukipsin ja kipsimuotit vauvan jälkien painamiseen. Ehkäpä niitä kokeillaan pian. Sain myös lainaan silkkisen kantoliinan ja tällä kerralla aion ainakin koettaa liinailua, katsotaan sitten mihin se johtaa. Niin ja mikä parasta sain hetkisen aikaa sitä yhdessäoloa, mistä ei ole ehtinyt muuten nauttimaan. Sitä raskaana ollessaan tuntuu jäävänsä aika yksin. Mutta täytyy sanoa kokemuksena suihkut olivat kaikkea muuta kuin voimaannuttava.

Vaippakakussa istui aivan ihana unipupu ja pakettiin oli piilotettu mahakipsi. Täytyy palata aiheeseen lähemmin.

Pelasimme pöydän ääressä hauskaa muistipeliä ja touhua riitti, sillä pienetkin halusivat kovasti osallistua. 

Niille, jotka eivät päässeet ja sanoivat tulevansa myöhemmin niin katsotaan sitten tosi paljon myöhemmin uudelleen. Tai sitten vaihtoehtoisesti saa tuoda herkkuja ja kahvia mukanaan ja kaataa sitten minullekin. Nyt on pakko nostaa jalat ylös!  Tämä äiti on nyt lomalla!

Minä ja mahani! Tämä taisi jäädä ainoksi kuvaksi minusta babyshowereissa. ♡  Varmaan sitä raskaushehkua ;)

Iso halaus ja kiitos kaikille, jotka pääsivät juhlimaan kanssani vauvan odotusta! Ja iso kiitos lahjoista ja ihanista pienistä jutuista, joita olitte illan pimeinä tunteina keksineet. Kukat lämmittävät mieltä vieläkin ♡ 

Jos Baby Showerit on ihan uusi juttu kurkkaa lisää tästä. Bebesinfo oli koonnut hyvän faktapaketin.