Juhannuksen mansikkakakku ( maidoton)

Mansikalta maistuva juhannus!

Kesän kruunaa taivaallisen herkullinen mansikkakakku! Tässä resepti korkeaan kakkuun ja marjaiseen täytteeseen ja tietenkin maidottomana.

Ihanat kirsikat kruunaavat koko komeuden! Tärkeintä ei ole näkö vaan koko ja maku!

Leivoin mansikkakakun juhannukseksi. Siivosin keittiönpöydän ompeluksista ja niiden tilalle iskä ja lapset kantoivat maljakollisen lupiineja. Ihanaa hiljaista yhdessäoloa, nuotiomakkaraa ja hyvää ruokaa. Lauantaina kävin metsäretkellä tekemässä vastan saunaan.  Sunnuntaina kävin ostamassa uuden kaksoisneulan ja nähtiinhän me niitä lampaitakin. Ja meidän pihalla nököttää istuttamiseen asti nyt koko taloyhtiön kesäkukkavuori. Upeita! En malttaisi niitä istuttaa, sillä ihan kuin meidän pienellä etupihalla olisi nyt englantilainen cottage garden.

Niin se kakku! Kakku oli varmaan paras maidoton ja soijaton ( huoh) marjakakkuni ikinä! Kakun väliin keitin mustikoista, viimevuoden mansikoista ja  liivatteesta marjatäytettä.

Kakkupohjan tein taas kerran muffinssin klik ohjeella, mutta jätin kardemumman ja kanelin pois. Paistoin kakun kahdessa samankokoisessa vuoassa ja saivat olla 200 asteessa n. puoli tuntia. Pohjasta tulee kuivakakkumainen ja pohja kestää silloin paremmin jos kerroksia tulee useampi.

Väleihin ja päälle vispasin Plantin kermavispiä ja oatlyn vaniljakastiketta vaahdotettuna. Sutaisin sen kakun päälle, ei onneksi ole niin justiinsa.   Niin hyvää, kun marjatäyte on juuri niin vähäsokerista ja raikasta, kakkupohja on sokerinen ja sitten vielä pehmeä vaahto! Väleihin lohkoin tuoreita mansikoita ja kokosin niitä myös keoksi kakun päälle. On ollut jo ihan ikävä mansikoita! Ja tietenkin kakun päälle tuli pari kirsikkaa, cherry on the top!

Maidottomaan mansikkakakkuun tuli neljä kerrosta. Tavallinen sokerikakkupohja sortuisi..

Kaivoin kaapista unelmaliinan pihalle. Sen on tehnyt taitava nainen, joka myi keväällä käsitöitä Viherlandiassa. ♡ 

Mehevä maidoton mansikkatäytekakku resepti

Raaka-aineet:

Kakkupohja:
4 kpl kananmunaa
2,5 dl hienoa sokeria

1 dl Oatly kaurajuoma
4 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
30 g Keiju laktoositonta margariinia ( tämä on myös maidoton)

Marjatäyte:

1,5 dl mustikoita ( pakaste)

1 dl mansikoita (pakaste)
0,5 dl sokeria

4 liivatelehteä

1 dl vettä

Päällinen ja väleihin:

Mansikoita (tuore)

Pari kirsikkaa

1 prk Planti kauravispi

1/2 prk Oatly kauravaniljakastike

Valmistusohje:
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Voitele muffinssivuoka kunnolla maidottomalla margariinilla (paperisia ei tarvitse voidella) . Paras olisi, jos olisi maidoton vuokaspraytä.

Sekoita taikinan jauhot ja  leivinjauhe keskenään.

Sulata taikinaan tuleva margariini. Itse sulatan mikrossa. Laitan kulhoon ja 20 sekunniksi lämpiämään.


Tee taikina: Vatkaa kulhossa muna ja sokeri paksuksi valkoiseksi vaahdoksi.

Sekoita joukkoon jauhot. Hyvä olisi käyttää siivilää, jotta taikinaan ei tule jauhopaakkuja. Sekoita kauhalla tai kumikaapimella.

Kaada sula margariini taikinaan ja sekoita kevyesti.

Lisää kaurajuoma ja sekoita kevyesti kunnes taikina yhtenäisen näköistä.

Kaada taikina vuokiin.

Laita vuoat uuniin ja anna olla n. puoli tuntia. 

Kun pohjat ovat uunissa,  laita mustikat ja mansikat ja tilkka vettä kiuhumaan ja keitä hiljalleen. Voit lisätä sokeria oman maun mukaan.

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan hetkeksi. Rutista kuivaksi yksitellen ja yksitellen lisää marjaseokseen.

Anna marjaseoksen jäähtyä. Voit laittaa vaikka laittaa kattilan kylmään veteen jäähtymään.

Anna muffinssien olla uunissa noin puoli tuntia. Kun tuoksu alkaa leijailemaan niin pohjat ovat valmiita.

Irrota heti vuoasta, jäähtyneenä muffinssit jämähtävät kiinni kun rasva jäähtyy. Paperisista vuoista ei tarvitse irrottaa.

Leikkaa kakkupohjat halki keskeltä vaakasuunnasta.

Vatkaa kerma ja vaniljakastike vaahdoksi.

Laita kakkuvuokaan elmukelmua.

Kokoa kakku vuokaan, niin, että joka kerrokseen tulee marjatäytettä ja kermaa ja vähän tuoreita mansikoita. Päälle ja alle ei tule täytettä. Jos marjatäyte on liian juoksevaa kauho vain marjat ja vähän nestettä ( jähmenee sitten kakussa).

Jätä osa vaahdosta ja mansikoista kakun päälle koristeeksi.

Laita kakku jääkaappii, parasta se on seuraavana päivänä.

Kumoa sitten kakku varovasti suoraan kakkupaperin päälle.

Levitä kerma ja asettele mansikat.

Valmis! Oi joi! On kyllä hyvää!

Mansikkakakusta muistui mieleen tämä postaus parin vuoden takaa. Oli muuten hyvää tuo juustokakku silloin! Klikkaa tästä! 

Ihana juhanus! Viime vuonna oltiinkin Kylpylähotellissa Aulangolla klik*  ja voin kyllä suositella kaikille! Se on ollut meidän perhee  suosikki kohde ja salaa toivon että päästäisiin tänäkin kesänä. Aulanko-postauksia täällä!

Synttärihumua! Pieni on 2 vuotta!

Pieni prinsessamme täytti 2 vuotta! 

Meidän pieni täytti 2 vuotta! Vietimme hänen synttäreitä kotona. Pikkusiskon syntymä vaikutti vähän synttäreihin. Leivoin ihanan maidottoman kuningatarkakun.

Koristelin alakerran leijuvilla ilmapalloilla ja kummitädin Lontoosta tuomilla koristeilla. 

Kakussa oli kaksi söpöä kynttilää joita pääsi viimein puhaltamaan. Nämä kynttilät ovat olleet Pienen lempparit koristekaapissa.

Meidän pieni täytti kaksi vuotta. Varustauduimme synttäreihin jo etukäteen jos vaikka Kesäheinä syntyisi samoihin aikoihin ja synttärit jäisivät pitämättä. Tavallaanhan siinä niin kävi vieraat halusivat tulla katsomaan vastasyntynyttä siskoa miten ehtivät ja seuraavalle viikolle oikeaan synttäripäivään ei riittänytkään enää synttärivieraita. Mutta saimme siis juhlia synttäreitä moneen otteeseen ja samalla esitellä uutta tulokasta. Pieni sai hurjan määrän lahjoja: muumikirjoja, muumipalapelin, värityskirjan, nukkeja, ihan oman keittiön ja Brion junaradan. Valtaosa lahjoista oli Muumi-aiheisia. Mistähän ne vieraat tiesi?

Halusin kuitenkin yllättää pienen oikeana syntymäpäivänä ja hiivin keskellä yötä koristelemaan kotia synttärikuntoon. Heräsin vaihtamaan Kesäheinälle vaippaa ja mammittamaan, niin muistin että tosiaan synttärit on huomenna. Kello oli varmaankin noin kolme yöllä, kun puhaltelin ilmapalloja ja virittelin niitä tuttuun tapaan kattoon. Leijuvista ilmapalloista kerroin täällä. Paketoin lahjat valmiiksi ja illalla olin leiponut pienelle ihanaa maidotonta kuningatarkakkua. Olin itsekin niin innoissani, etten meinanut saada unta!

Aamulla Pieni heräsi pirteänä ylös ja laskeuduimme koko perhe yhtä aikaa portaita alas. Pieni huomasi koristeet heti ja innoissaan hyppi ja kiljui Wauuu! Tuon onnen kiljahduksen eteen vanhemmat seisoisivat vaikka päällään. Kyllä huomaa että Pieni on henkeen ja vereen juhlaihminen, äitin tyttö.

Synttärikoristeet näyttivät niin kivoilta. Vapusta oli jäänyt tuota ihana folioserpentiiniä. Niin kauniit juhlat! Happy Birthday teksti ja kynttilät ovat Lontoon Tigeristä. Ihanaa kun kauppa tulee viimein Jyväskylään.

Kakkua koristi ihanat suomalaiset pensasmustikat ja pienet kukkaset. Maidottomasta vaahtoutuvasta vaniljakastikkeesta tuli kaunis pinta kakkuun. Kakussa sisällä oli itse tehtyä mustikkavadelmatäytettä ja banaania. 

Kesäheinäkin pääsi mukaan syntymäpäiväjuhliin. 

Pienen linnun MakroTex-haasteena oli jotakin värikästä. Minusta nämä olivat ihanan värikkäät juhlat pienelle prinsessalle.

Haaveilen Pienelle tästä pinkistä nojatuolista.
Pieni Ikea-keittiö meni tämän edelle.
Ehkä sitten jos voitetaan lotossa ja löydettäisiin tälle myös tilaa.  
Ellokselta saisi nyt 40% alennusta koodilla: 340502 .
Ei koske huonekaluja. Huoh!

Ikiomat Baby Showerit!

Minulla oli vauvakutsut viikonloppuna

Meillä oli meriaiheiset Baby Showerit lauantaina. Kun vauvakutsuja ei alkanut kuulumaan järjestin juhlat itselleni, sillä ajattelin että kyllä yhdet vauvakutsut pitää saada elämässä. 

Minusta oli ihanaa kattaa pöytä merihenkisellä teemalla. Raita on kyllä aika kiva.

Järjestin lauantaina itselleni kavereilleni vauvakutsut, kun niitä ei alkanut kuulumaan. Laskettuun aikaan on aikaa enää kolme viikkoa ja ajattelin nyt tai ei koskaan pidetään ne vauvasuihkut. Tiedättekö, minulla on aina valokuvamainen ajatus miltä juhlat tulisivat näyttämään etukäteen ja asia pyöri päässäni todella pitkään järjestänkö vai en? Mutta toisaalta ajattelin että tämä jää ainutkertaiseksi juhlaksi ja pääsen tekemään vauvajuhlat itselleni vain tämän kerran. Joten miksipä ei? Kyllä jokainen äiti on suihkunsa ansannut.

Tuntuu todellakin siltä, että asetan riman liian korkealle itselleni, sillä silmien eteen piirtyvät kuvat ovat aina törkeän hienoja. Pinterest jää välillä noille kuville toiseksi!  Lainasin Juhlasuunnittelu Ilonasi Ilonalta koristeita ja kaivoin loput kaapin kätköistä. Meillä oli teemana meri, sillä se on minusta jotenkin sukupuolineutraali aihe. Emme ole halunneet paljastaa sukupuolta, sillä voihan se lopulta olla yllätys meillekin. Pieni auttoi koristelussa ja kakkupohjien teossa. Ja tuntui että ne melkein olivatkin ne ainoat auttavat käsiparit. Onneksi mies hoiti vaativan kauppakierroksen ja yritti katsoa pienen perään.

Kutsuin joukon kavereita ja sukulaisia, mutta vain pieni osa lopulta pääsi paikalle. Oikeastaan ihan hyvä. Leivoin kahtena päivänä piirakoita ja kakkuja ja jalkani olivat seisomisesta tulessa. Ahdisti. Olisi ollut helpompi järjestää nyyttärit, mutta kun olin päätöksen tehnyt kutsuista, en kehdannut enää perua tai muuttaa suunnitelmia. Olisi sitä vähemmälläkin pärjännyt, mutta kun silmissä näkyi vain se kuva valmiista ja epävarmat tulijat aiheuttivat päälle pelon että tarjoamiset loppuvat kesken. Pelko oli turha!

Vielä tuntia ennen juhlia meinasin hormonimyrskyn ja lentävien kananmunien jälkeen kadota maan alle, mutta joku juhlahulluus kuitenkin sai minut kylvettämään pienen ja laittamaan hänet päikkäreille, pesemään ikkunat, imuroimaan, pesemään lattiat ja laittamaan paikat kuntoon ja loppuviimein asetella ruoat ja kakut valmiiksi. Ja kumma kyllä kaikki oli pöydälle nostelua vaille valmiina pari minuuttia yli sovitusta. 

Sain yhtenä yönä Ahaa-elämyksen ja pyysin ystävääni tekemään kakkukoristeen alumiinilangasta. Hän on niin näppärä!  Kullanväristä alumiinilankaa olin hamstrannut aikoinaan Tiimarista ja kuten arvelinkin sille tuli käyttöä.  Kakun reseptistä teen joskus vielä postauksen.

Tein amerikkalaisesta juustokakusta uuden version ja päällä oli vadelma-kirsikkatäytettä. Tykkäsin itse enemmän tästä.

Suolaisena ruokana oli fetasalaattia, kasvispiirakkaa ja eri täytteillä varustettuja pizzapiirakoita. Kovin työ leipomisessa oli kaikkien allergioiden ja ruokavalioiden huomioiminen. Maidottomat ja kalattomat tuotteet oli pidettävä erillään muista ja sitten se muistelu kuka ei tykännyt mistäkin. 

Ihanaa oli että kaikki oli viimein valmista ja olipa upeaa nähdä että kaikki näytti juuri sellaiselta, kun pitikin. Melkein paremmalta, mitä ajattelin. Ja kavereita saapui paikalle lahjoineen ja  vauvoineen. Ei heitä montaa ole, mutta sitäkin mukavampia. Laatu korvaa määrän, vai miten se nyt meni?

Tajusin vasta, kun juoksentelin kahvin ja tarjoamisien kanssa vauvoja pitelevien äitien ympäröimänä, että olisi ollut aika hurjaa odottaa, että pienten vauvojen äidit olisivat järjestäneet juhlat jollekin toiselle.  Näytti sille, että kahvin juonnissakin tuntui olevan tekemistä. Ei kai sitä voi odottaa itselleen babyshower- hemmottelua, kun katsoo miten muilla on kädet täynnä töitä. Sitä ei edes tajua miten sitä tulee sokeaksi sille millaista oli olla vauvan kanssa, kun oma pieni on kasvanut sen vaiheen yli.

No sain ainakin huomata, että pieni on nyt jo niin iso ja reipas! Ei sitä tule edes ajatelleeksi, kun pyörimme kotona laput silmillä. Hyvä siis  iloita siitä nyt, sillä vauvavaihe on taas kohta edessä!  Mahassa oleva vauva on oikeasti se helpoin vauva.

Meillä oli kuoharina kylmää Bella Ellaa. Se on kyllä suosikkini alkoholittomista kuohuvista heti Louhisaaren juoman jälkeen.

Sain ihan mahtavia kukkia! Mitenköhän osuikin väri niin nappiin pillien kanssa?

Oli ihana huomata miten kaikki oli panostaneet ja miettineet kivoja yllätyksiä. Sain niin suloisia lahjoja ja sen salaa toivomani vaippakakun. Juhlat olivat sellaista mukavaa yhdessäoloa ja syöpöttelyä. Pelasimme jopa muistipeliä. Tytöt arvuuttelivat vauvan tulevaa nimeä ja syntymätietoja ja niin sitä sukupuolta. Sain bodysetin vauvalle, masukipsin ja kipsimuotit vauvan jälkien painamiseen. Ehkäpä niitä kokeillaan pian. Sain myös lainaan silkkisen kantoliinan ja tällä kerralla aion ainakin koettaa liinailua, katsotaan sitten mihin se johtaa. Niin ja mikä parasta sain hetkisen aikaa sitä yhdessäoloa, mistä ei ole ehtinyt muuten nauttimaan. Sitä raskaana ollessaan tuntuu jäävänsä aika yksin. Mutta täytyy sanoa kokemuksena suihkut olivat kaikkea muuta kuin voimaannuttava.

Vaippakakussa istui aivan ihana unipupu ja pakettiin oli piilotettu mahakipsi. Täytyy palata aiheeseen lähemmin.

Pelasimme pöydän ääressä hauskaa muistipeliä ja touhua riitti, sillä pienetkin halusivat kovasti osallistua. 

Niille, jotka eivät päässeet ja sanoivat tulevansa myöhemmin niin katsotaan sitten tosi paljon myöhemmin uudelleen. Tai sitten vaihtoehtoisesti saa tuoda herkkuja ja kahvia mukanaan ja kaataa sitten minullekin. Nyt on pakko nostaa jalat ylös!  Tämä äiti on nyt lomalla!

Minä ja mahani! Tämä taisi jäädä ainoksi kuvaksi minusta babyshowereissa. ♡  Varmaan sitä raskaushehkua ;)

Iso halaus ja kiitos kaikille, jotka pääsivät juhlimaan kanssani vauvan odotusta! Ja iso kiitos lahjoista ja ihanista pienistä jutuista, joita olitte illan pimeinä tunteina keksineet. Kukat lämmittävät mieltä vieläkin ♡ 

Jos Baby Showerit on ihan uusi juttu kurkkaa lisää tästä. Bebesinfo oli koonnut hyvän faktapaketin.

Hattaran pinkit ristiäiset ja ristiäiskortti

Pienen prinsessan kastejuhla

Tässä hauska askarteluidea kastelahjaksi. Askartelin suloisen pupukortin ristiäiskortiksi ja kortti toimii samalla lahjan kääreenä. Tämäkin on korttipussi. 

Suloiset ristiäisruusut koristivat kahvipöytää.

Ihana idea oli lisätä prinsessakakkuun blingejä koristeita. Koristeet eivät olleet syötäviä, mutta ne sai helposti syrjään kakkua leikatessa. Tämän kakun taitava tekijä löytyy myös Facebookin leipomisryhmistä.

Pieni olisi halunnut niin kovasti prinsessapiparin. 

Kuten jo kerroinkin viikonloppuna oli oikein prinsessajuhlien superviikonloppu. Kävimme pienen serkkujen luona 10-vuotisjuhlissa ja seuraavana päivänä kastettiin pieni kummityttöni. Pieni Tipu sai kauniin prinsessanimen ja olin niin onnellinen ystäväni perheen puolesta. Vaikka matkaa meillä on kotiemme välillä, niin toivon että matka ei ole silti liian pitkä. Muistatteko muuten sen tekemäni babyshower-kakun? Pupun kaulassa oleva "YES" oli vastaukseni perheen kummiuspyyntöön, en tosin kertonut sitä silloin muille tytöille.

Meillä oli kovasti kiirettä ja kävimme juhlien välissä äitini luona lepäilemässä. Pieni sai juosta isompien serkkujen mukana ja juoksukavereita löytyi myös ristiäisistä. Pienellä oli niin mukavaa! Minua jännitti hirmuisesti kastetilaisuus ja taas silmiäni koristi tuttu vesikalvo. Ääni väristen lauloin virttä: "Ystävä sä lapsien". Kai siellä kirkossa pitää aina vähän nyyhkiä.

Olen joskus miettinyt mitä kummius lopulta on? Minulla on ollut ihana kummitäti, joka muisti joka joulu ja syntymäpäivä, kunnes sitten kasvoin isoksi. Toivottavasti olen edes joskus osannut hoitaa omia kummitehtäviäni, vaikka onhan kummius muutakin, kuin ne lahjat. Minulla on nyt aivan ihanat prinsessat kummilapsina ja mukavaa on päästä heitä näkemään. 

Syntymäpäiväkortin esittelinkin jo aikaisemmin mutta halusin näyttää teille myös askartelemani ristiäiskortin. Kortti oli kakkua mukaillen puputeemainen. Tämä kortti tuli korttipussiksi, joka sisälsi ihanan pinkin neulesetin. Olin jo aikaisemmin vienyt lahjaksi nämä kukkapöksyt  ja pannan vauvakuvia varten. Niistä jää kiva muisto säilytettäväksi omille lapsille. 

Ristiäiskortista tuli aika suloinenruusuineen ja pupuineen. Ruusujen askarteluohjeen löydät täältä.

Hauskoja ilmapallokoristeita voi askarrella massapalloista päällystämällä sen silkkipaperilla.

Hääkakku-ihastuksia! Mistä löytää kakuntekijät?

Voihan korkeuksiin kohoavat kerroskakut! 

Mistä löytää taitavat kakuntekijät? Tässä ihania hääkakkukuvia Tampereen häämessuilta. 

Millainen oli hääkakku? Yksi asia jota häistä yleensä muistellaan on hääkakku. Se kuuluu jotenkin häiden perusjuttuihin tai nykyään minkä tahansa juhlien. Kuningatar Victorian häiden hääkakusta on muotoutunut kuva millainen hääkakun pitäisi olla: monikerroksinen, valkoinen ja täynnä kauniita koristuksia. 

Useissa häissä pitopalvelut hoitavat perinteiset marjakakut hääpaikalle, mutta nyt on saatavilla myös monikerroksisia taitaen tehtyjä hääkakkuja ja mielikuvituksellisia fantasiakakkuja. Nämä kakut todellakin ovat juhlavia ja saavat monet vieraista muistelemaan kaunista kakkua vuosienkin kuluttua. Seurailen Facebookin leipomisryhmissä ja Instagramissa millaisia upeuksia taitavat kakuntekijät saavat aikaan. Välillä sitä ei voi kun ihmetellä miten nuo ihanuudet on tehty ja mikä tärkeintä saatu pysymään koossa. Jos haikailet kakuntekijää lähiseudullasi kannattaa sitä kysyä vaikka Facebookin Leivotaan-ryhmässä, jossa on jäsenenä ammattilaisia ja harrastajia.  Kaikki nettisivut tai ilmoitukset puhelinluettelon keltaisilla sivuilla eivät aina johda oikean kakuntekijän luokse varsinkaan, kun kuvia kakuista ei ole nähtävillä.

Olen kakkujen suhteen nirso. Keitän hillot kakun väliin itse ja nyt melkeinpä aina teen väliin mousset ja vaahdot. Siksi minulta jää väliin keinotekoisen makuiset kauppojen valmiskakut. Voivatko upeat kakut olla sitten hyviä? Minusta tuntuu, että itse tehdyt hillot ja mousset ovat kakuntekijöille kunnia-asia. Kakkuja voi onneksi maistella etukäteen ja kysyä käytetyistä raaka-aineista.

Tampereen häämessuilla tunnistin tutun oloisia kakkuja, olin niitä nähnyt aikaisemmin myös tuolla samaisessa Facebook-ryhmässä ja Instagramissa. Otin paljon kuvia messuilta ja vasta nyt muistin niiden olemassa olon, kun törmäsin sattumalta Marjon Herkkukakun Marjoon lomallamme.  Puhukoon Marjon kakut nyt omasta puolestaan. Eikö olekin aivan ihania? ♡

Tässä hääkakussa on art deco-henkeä. Aivan ihastuttava pienine korumaisine yksityiskohtineen. Kuvat ovat otettu Marjon Herkkukakun osastolta Tampereen häämessuilta.  

Taidokkaasti tehdyt sokerimassaruusut näyttävät nopeasti katsottuna oikeilta. 

Hääkakkuun voi tehdä kauniita ornamenttejä. Omiin häihini olisin valinnut tämän.

Tässä neliskulmaisessa kakussa on näyttävyyttä. Mietin pitkään miten nämä massiiviset kakut saadaan juhlapaikalle ehjänä. Ammattilaiset sen kyllä tietävät. 

Kakkuinspiraatio tuli keramiikkakurssilta

Ruusukuvioita sokerimassaan

Yhdistin sokerimassaleipomisessa kauniit ruusun nuput ja vanhan japanilaisen keramiikkatekniikan. Idea tuli keramiikkakurssilla näkemässäni videosta. 

Levitin kuviollisen sokerimassalevyn kakun päälle ja tein kermasta ja veriappelsiinihyydykeaineesta kauniit pursutukset. 

Kakun kruunasi hennot sokerimassa ruusunnuput.

Sain aivan ihanan inspiraation keramiikkakurssilta. Keramiikassa ja leipomisessa on muotoilun kannalta paljon yhteistä. Nyt huomasin miten japanilainen keramiikkatekniikka nerikomi sopii hyvin sokerimassan käsittelyyn. 

Katsoimme keramiikkakurssilla videota, jossa kahdesta eri värisestä savesta saatiin aikaan ruusukuvioitu pinta. Voi ei mikä kuvio! En meinannut pysyä housuissani ja inspiraatio poltteli, niin etten meinannut saada savesta aikaan mitään. Tiedättekö sen kihelmöivän tunteen ja miltä se tuntuu kun et pääse sitä heti toteuttamaan? Ihan kamalaa!

Kun viimein pääsin leipomaan niin huomasin, että sokerimassat olivat kuivahtaneet kaappiin ja tuoreina oli ainoastaan vaaleanpunaista ja valkoista massaa. Se ei ehkä tähän kokeiluun ollut paras väriyhdistelmä, mutta suloiseen kakkuun se kävi. Väreissä pitäisi olla isompi kontrasti, jotta kuvio erottuu selkeästi.

Leikkelin sokerimassaa videon ohjeen mukaan ja sain, kuin sainkin aikaiseksi videossa näkemäni ruusukuvion. Kaulin levyn kakun päälle ja lopusta massasta pyörittelin hempeät sokekerimassaruusut.  Aivan loistavaa! 

Harmi ettei kamerani erottanut tarpeeksi hyvin ruusun sävyeroja, mutta kakusta tuli aivan ihanan hellyyttävä. Kun pääsen kaupassa käymään ja ostamaan lisää sokerimassaa, niin teen ruusukuviosta ohjeet teille. Ja sitten lupaan ottaa sellaiset kuvat, jossa kuvio oikeasti erottuu. Ei se aina mene, niin kuin toivoisi. Mutta onneksi kakusta tuli suloinen, kuin ruusun nuppu.

Tänään meillä on herkkupäivä ja hyvässä lykyssä meillä on herkkuihin liittyvä synttäriarvonta käynnissä huomenna! 

Tämmöinen tuli tästä nerikomitekniikalla tehdystä sokerimassaruusukuviosta. Se ei meinannut näkyä kakusta otetuissa kuvissa. 

Tähän voit kuvitella tuon ruuskuvion. 

I participate in Lavender Cottages Mosaic Monday. 

Kaunis kakku kruunasi myös syntymäpäivääni. Äitini tuli katsomaan pientä, ja kahvien jälkeen pääsimme viimein treffeille. Menimme syömään ja oopperaan ihan kahdestaan.

Baby Shower-kakku

Hys! Täällä järjestellään vauvajuhlia salaisesti!

Moikka! Minä olen mammaliinin ylisöpö sokerimassapupu ja koristan hempeän pinkkiä Baby Shower-kakkua. Yes, Yes!

Ihanaa, ihanaa, ihanaa! Tänään on se Baby Shower-päivä. Olemme niitä kaikessa hiljaisuudessa järjestelleet ystävälleni. Kuten jo varmaan nyt arvasitte kaikki koristeet eivät olleet isänpäiväkakkuun, vaan osa koristeista on tarkoitettu kaksikerroksiseen prinsessaunelmapupukakkuun! 

Tiedättekö en ole koskaan tehnyt mitään näin kaunista! Istun nyt autossa ja kakku on pakattuna kylmälaukkuun edessäni. Onneksi voin ison työn jälkeen hehkuttaa miten tuli oikeasti hieno. Toivottavasti saamme kakun ehjänä perille.

Pupun kakun koristeeksi tein helpon Youtube-ohjeen mukaan valkosuklaan makuisesta sokerimassasta. Yllättävän helposti sain söpön pupun aikaiseksi. Korvat olivat ongelmallisemmat, mutta ratkaisuna piti vain tehdä lyhyemmät korvat.

Kakun pohjan tein perus täytekakkureseptin mukaan 4 munalla. Välissä on itse keitetty vadelma-mansikka-puolukka-hillo, Dr. Oetkerin hylamaitokermaseokseen tehtyä mansikkakakutäytettä ja valkosuklaamoussea ja banaania. Päällä ensimmäisessä kerroksessa on hylakermasta ja Confetin-veriappelsiinin makuisesta hyydykejauheesta tehty pursotus. Seuraavassa kerroksessa Dr. Oetkerin vaaleanpunaista sugar fondant-massaa, jota käytin niissä vaaleanpunaisissa sydämissä. Se olikin helppo kaulia pieneksi levyksi kaulimella ja tomusokerilla ja sitten tuo ihana sokeripitsi.

Teen sokeripitsin teosta ihan oman ohjeen ja myös tuosta hillosta. Palaillaan näihin sitten! Nyt pitää mennä party, party!

Luulen että tämä on kaikista kakuistani kaunein.

Aivan ihana kakkupitsi on kuin tehty prinsessamaisiin unelmakakkuihin. Napit antoivat kivaa särmää, vähän kuin leikekirjassa.

Tämmöiset pursotukset tulivat. Pursotin kertakäyttöpsilla ja Heyrolin tyllasetin isoimmalla tyllalla. Tyllan pitää olla isosuinen, jotta veriappelsiinirakeet eivät tuki tyllaa.

Tämä pitää saada vielä n. 200 kilometrin päähän ehjänä.