Raitamekko selätti ompelutupajumin

Mekko Kielo-mekkoa mukaellen

Ompelin oman mukaelmani Kielo-mekosta.  Kaavana oli oma laatikkopaita johon lisäsin ulokkeet.

Kangas on ihanaa luomutrikoota Aarrekidiltä. Se tuntui tähän mekkoon juuri oikealta.

Minulla oli hyvin paha ompelujumi.
Oma vimmani oli kohdistunut talohommiin ja siinä illat menikin etsien uutta ja ihanaa uuteen kotiin. Ilmeisesti vimman määrä on vakio, mutta se kohde vain vaihtuu. Ompeluaika  tasaa siis sopivasti luovuuden intoa, kun talosuunnittelussa mennään yli.  Aina ei vain nappaa.


Onneksi vastaan tuli Namedin Kielo Wrapdress -mekko ja siitä se ajatus sitten lähti. Tuntui kun ompelujumalat olisivat puhkuneet minuun intoa. En ehtinyt tilailla kaavoja saati lähteä niitä piirtämään. Nyt oli kiire ommella! Otin laatikkopaitakaavani ja lisäsin siihen Kielon ulokkeet tosin kangasnuukuus iski ja ulokkeista tuli kapeammat. Sitten sakset käteen niks naks ja nopeasti paininjalan alle. Surrr..surrr. Ai, että tuntui taas hyvälle!


Mekossani on kankaana AARREkidin Stripe

 Samalta seisomalta ompelin toisen samanlaisen ja sitten kyytiä saivat täytettä tarvinneet Marimekko-tyynyt. Sitten tikkasin parit shortsit, tyttöjen mekot ja sunnuntai iltana valmiiksi tuli miehen kesäpaita. Flow palkitsi pitkän jumin jälkeen.

Taloblogini löytyy täältä:

Tässä mallissa on parasta, että vyö tulee kapeimpaan kohtaan ja kummun kohdalla on kerroksia.

Tästä tuli kesän lempparimekko.

Army Barmy-mekkotakki Namedin Lempi-kaavalla

Yksinkertaistetaan kaavaa vähän

Kaava on Namedin Lempi-mekko. Yksinkertaistin kaavaa hiukan.

Kun ommellaan joustamatonta puuvillaa, niin tuntuu että työvaiheita hypähtää esiin. Leikkelin ensin alkuun Namedin Lempi-mekon. Olin kaavan ostanut Eurokankaasta.

Klikkaa kaavaan tästä! 

Ommeltavia yksityiskohtia oli melkoinen liuta ja oli jo melko tuskallista leikata kaikki kaavan mukaiset pienet osaset.  Niiden leikkely oli minulta vienyt kaksi iltaa ja äitini oli ne kasannut pinoon. Ompelu tuskastutti jo valmiiksi ja en meinannut päästä käyntiin. Kaavassa oli myös ompeluohjeet englanniksi ja silmieni edessä hyppi liuta muurahaisia irvistellen, niin että selkeän lauseen jälkeen mietin mitä tuo suomeksi käännetty kohta tarkoittaa oikeasti suomeksi. Ja sen jälkeen lause jo hävisi sanamassaan ja aloitin tavaamisen taas alusta. Koko työ oli valloittanut meidän keittiön muutamaksi viikoksi.

Älä tee väkisin, tee mitä viitsit! 

Päätin yksinkertaistaa sen mitä minä kaavasta olin hakemassa. Kaipasin mekkotakkia leggareiden kanssa pidettäväksi jonka voisi ommella Marimekon puuvillasta. Kasasin sivuun leikkaamani etutaskut, kaulukset ja muut kaikki ne pienet osat joiden ompelu ei tuota minulle erityistä iloa. Seuraavaksi karsin napinläpien ompelun, sillä ärsytti jo valmiiksi miten yksi napinläpi pilaisi lopulta koko homman, kun se vetäisi rintojen kohdalla. Nyt ohjeiden luku olikin jo helpompaa, kun ylimääräisestä oltiin päästy eroon.

Saumuroin mekkotakin osat yhteen surutta. Hihojen istuttamisessa pinnistelin ja harsin hihoihin rypytykset olkapäihin ja sen jälkeen saumuroin hihat kiinni. Helman, takin liepeet ja hihat huolittelin saumuroimalla ja kääntämällä nurjalle puolelle. Alavara, vyö, vyölenkit ja sivutaskut olivat minulle  sopiva määrä ommeltavaa kaavassa ja minua ei haitannut vaikka taskujen suuhun ja vyöhön piti silitellä tukikangasta kiinni. Kun mallia oli yksinkertaistettu tarpeeksi tuntui ompelukin taas mukavalta. Minulla oli Roolta tilaamaan saumurilankaa ja on pakko kehua, että sen jälkeen tikki on ollut mielettömän siistiä!

Tee vanha loppuun, niin saat aloittaa uuden! 

Suurin kimmokkeeni ompeluun oli se, että kun mekkotakki on valmis saan ompelukoneen pois taas pöydältä ja voin miettiä jotain muuta ommeltavaa. Yritän pitää säännön, että keskeneräiset työt ovat saatava valmiiksi ennen uuden aloitusta. Uuden jutun inspiraatio ajaa tekemään vanhan loppuun. Vaikka mekkoni alkutaival oli pitkälti kivireen vetämistä huomasin nauttivani ompelusta ja saavani siitä mielihyvää ja rauhaa.

Ja minusta mekosta tuli juuri sellainen kuin halusin! Kuosi on Marimekon Outletista löytämäni palanen ja en ole sitä aiemmin nähnyt missään. Unikko yhdistyy jännällä tavalla army-kuosiin. Tätä on kiva käyttää kevyenä takkina.

Kävimme Jyväskylän Viherlandiassa sunnuntailounaalla ja mies napsasi samalla muutaman kuvan. Siellä on edelleen hyvä lounas! Mukavaa viikkoa!


Onko sinulla  luottokaava Marimekon puuvillan ompeluun? Ja onko vinkata minkä niminen Marimekon kuosi tämä on?

Lumimaalausta lasten kanssa

Talvella riittää maalattavaa!

Mikä on lumimaalaus? Maalaisimme lumesta tehtyjä kakkuja lasten kanssa vesiväreillä.

Sain yhtenä päivänä idean, että maalataan lumikakkuja! Se oli hyvä keino  houkutella lapsia ulos. Se oli oikein kivaa tekemistä lasten kanssa.

Mummi oli tuonut oikein isot vesivärit meidän tehomaalaustiimille ja tytöt olivat heti idean kuultuaan mukana! Jee!

Tein isolla ämpärillä lumikakkuja joita neitoset saivat taituroida. Tytöt maalasivat myös hiekkakakkumuoteilla tehtyjä eläimiä.

Meidän talviloma meni muuten flunssassa kotisohvalla.

Lumimaalaus on kivaa talvilomatekemistä. 

Suloinen lumirapu.

Vanhempi  teki hauskoja rapuja ympäri pihaa. Tätä rapugalleriaa piti lähestyä varovasti ettei tallo maalaamattomia teoksia.

Ihanaa viikonloppua!

Hyödyttääkö kangasalehamstraus ketään?

Lentoon lähdössä-mekko! 

Ompelin ihanan mekon kevääksi töihin. Kuosin löysin Vimmalta ja se on viimeaikojen suosikkini.

Lentoon lähdössä- kuosi on Maija Louekarin suunnittelema kuosi Vimmalle. Kuosissa lukee "Kids are allright" . Ihana! Lämmittää äidin sydäntä. 

 

Liian hyviä alennuksia?

Olen varmaan kertonut, että olen alennushaukka. Seurailen somea ja sieltä bongasin Vimman instan stooreista, että koko nettikauppa oli -40% alennuksella. Näitä alennuskoodeja on Vimman instassa ollut usein. Liian hyviä alennuksia, joten se pistää melkein huolestumaan.  Olin tätä Lentoon lähdössä-kuosia jo himoinnut, se oli ihan pakko tilata joustocollegena ja trikoona. Tilaus oli tehtävä heti ettei vaan jää ilman.  Laitoin sormet ristiin ja lupasin hiljaa, että seuraavan kerran tilaan täyteen hintaan. Klik. Klik.Sykähdyttävä kuosi jälleen kerran Vimmalta.

Kurkkaa Vimman-sivulle tästä! 

En tiedä seuraako muut somekampanjanjoita yhtä suurella intohimolla kuin minä, mutta niitä on aika paljon. Kangasalehamstraus ei pidemmän päälle hyödytä ketään. Ei myyjää eikä ostajaa kun alekangas marinoituu kaapissa. Sitä ei aina osaa toivoa, että myyjälle jää katetta toiminnan jatkumiseen.

Osaan olla jo krantumpi kuosien suhteen ja tilaan vain jos se antaa kipinän aivolohkoon.  Alkuhullutus on jo lientynyt. Ja kun paketti saapuu kangas pitää saada heti työn alle, muuten inspiraatio katoaa. Vähemmän on enemmän.

Kankaani mahtuvat edelleen kaappiin, vaikka ompeluaikani on vähentynyt.  Vaatekaapissani tosin löytyy mekkoja pienen kaupan verran, mutta harvemmin tulee vaatetta ostettua kaupasta. Onhan nämä aika kivoja!

Minulla sattui ihan vahingossa olemaan mekon kuun väristäresoria. Se pilkistää pääntieltä.

Kaavatestailuja

Mekko oli taas kerran tehty 8/ 2017  Käsityö-lehden Lille-mekkokaavalla, johon nappasin Ottobre-lehdestä 5/2018 Autumn warmer-kaavan hihat. Pääntien siistin ihan vain resorilla ja pidensin helmaa polvien alle. Testasin samalla onnistuuko malli niin, että yhdistän yläosan ja alaosan kaavat toisiinsa ja leikkaan sivuista auki laskoksia ja taskuja varten. Tavallaan onnistuu, mutta leikkaamattomaan kohtaan tulee ryppy. Testailusta laitoin videota Instan storyyn. Kangasta meni 1,5 metriä.

Klikkaa Insta storyyn!

Minulla oli myös Namedin Breaking the Pattern-kaavakirja kätösissä, mutta mikään kankaistani ei jotenkaan tuntunut yhdistyvän kirjan kaavoihin ja ne eivät vain tuntuneet omalta. Ehkä se inspiraatio tulee vielä.

"Kids are allright"

Ruuhkavuoden neulotut joululahjat

Loppiaisen tunnustukset: joulu yllätti taas! 

Loppiaisena napostellaan viimeiset seinät Tähkäpää-piparkakkutalosta. Esittelyssä joulun 2018 itsetehdyt joululahjat. Neuloin pipoja ja sukkia joulupaketteihin ja kerron miten meillä meni ensimmäisen ruuhkavuoden joulu.

Pienin toivoi joululahjaksi Tähkäpää-kakun.  Onneksi piparitaikinaa saa valmiina kaupasta. Ompelin tytöille frilla-mekot Roon yksivärisistä trikoista ja tuhosin pinkin Letin leggareiksi.

Tänä vuonna joulupaketteihin neuloin pipoja ja sukat. Joulu tuntui tulleen taas ihan yllätyksenä. Heräsin paria päivää ennen joulua, että tosiaan se jouluaatto onkin tässä ihan lähellä. Ensimmäinen ruuhkavuosi oli tehnyt jo tehtävänsä  ja  kotona oli kaikki valmistelut tekemättä. Työkaveri ihmetteli, että miten selviän.

Onneksi lahjapuolta olin ajatellut jo ajoissa sillä olin neulonut lahjoja pitkin syksyä. Ja viime tippaan ompelin siskolleni viittablazerin italialaisesta pukuvillasta vapaan ajan rippeillä. Tosin kaikki oli paketoimatta ja postittamatta. Kylpyhuoneen lattialla näkyi saavuttamaton pyykkivuori ja imurointiin päästäisiin vasta kun kaikki roju olisi lapioitu ensin paikoilleen muista huoneista. Pienin oli pyytänyt lahjaksi Tähkäpää-kakkua jo pidemmän ajan. Tämä loi jo vähän haastetta!

Äitini on taikuri ja pystyi joka vuosi luomaan joulun päivässä, mutta nykymaailmassa kun kaiken saa kaupasta, niin ei sen pitäisi olla edes niin vaikeaa. Tosin sinne kauppaakin pitää mennä ja tietää mitä sieltä haetaan. Ja se siivous ja sitten pitää kuitenkin valmistaa maidottomat kalat, rosollit, laatikot itse. Saahan to-do-listasta ihan loputtoman.

"Norsunkin voi syödä pala kerrallaan."

Annoin olla, vaihdoin asennetta. Ei kaikkea ole pakko saavuttaa. Mietin, että otan ison kupin kahvia ja kyllä tämä tästä. Ei joulu mikään maailman loppu ole. Jaetaan miehen kanssa hommat ja tehdään se mitä jaksetaan ja omalla painollaan. Tärkeintä on nyt, että lapsilla on kuusi ja niitä lahjoja.

Ja taas tapahtui se joulun taika ja yllättäen hommat olikin jo hoidettu pestyllä lattialle saattoi tuoda joulukuusen ja lapset katselivat lumiukkoa, kun laitoin laatikoita uuniin.  Ja se Tähkäpää-kakkukin oli tehty ja muovit paketoitu. Laitoin jouluna viestejä, että lahjat odottavat postissa seuraavana arkena.

Meillä kaikilla on sama pelko tekemättömiä töitä kohtaan ja se kasvattavat sen vuoren mielessä melkein saavuttamattomaksi. Se on vain asenteesta kiinni ja lopulta parin minuutin hommat oli taputeltu. Mutta tosiaan sen norsunkin voi syödä pala kerrallaan.

Näitä pallerosukkia neuloin junamatkoilla, kun matkustin koulutuksiin. Ohjetta ei ole, ne vain syntyivät. Pampulat ovat tehty virkkuukoukulla neulonnan yhteydesssä.  Lankana Suomen lampaan villa Novitalta. Tytöt askartelivat paketteihin vielä hienot kortit.

Neuloin itsellenikin viininpunaisen pipon Dropsin Merino Extra Fine-langasta. Tämä merinovillalanka on tämän hetkinen suosikkini ja sitä on ihana neuloa. Tätä pipoa neuloin työmatkalla Tornioon ja pinkki pipo syntyi koulutusmatkalla. Lanka on ihanan pehmeää ja se ei kutita.

Hyvä huomata nyt kun tätä syksynä hamstrasin täyteen hintaan, että joulun jälkeen tämä Dropsin Merino Extra Fine-merinovillalanka on nyt Adlibriksellä tarjouksessa 2,90 e kerä!  KLIKKAA TÄSTÄ TARJOUKSEEN! 

Neuloin Sik-sak-pipoa myös Suomen lampaan villasta. Alla oleva pipo on neulottu  kahdella langalla Adlibriksen Alpacasta ja Baby-merinosta. 

Sik-sak neulepipon idea on löytyy TÄÄLTÄ.  Tässä pipossa sik-sak sarakkeita tulee 18 ja niissä on 4 oikein silmukkaa ja 2 nurin  ja puikkokoko on 3.  Kavennukset tapahtuvat nurin-kohdissa.

Piparkakkutaloon tein kohokuvioinnit pitsimuotilla. Kaulin valmiiseen levyyn pitsimuotilla kuvion  ja sitten paistoin piparitornin pyöreät elementit  kumotun pitkän kuivakakkumuotin päällä.

Tänään loppiaisena puramme kuusen pois. Koristelin kuuseen  välipäivinä lisää valkoisia lasisia palloja joita löysin -70% alennusmyynnistä. En muista mihin oli osa palloista kadonnut viime vuonna, oliskohan ne rikkoutuneet vai oliko koristelaatikolla käynyt Kon Mari?

Hyvää uutta vuotta 2019 !