Ruususen koti ja virkattu istuintyyny

Arthur Sandersson & Son -kangasta vuodelta 1984

Virkkasin istuintyynyn trikookuteesta ja putkityynystä.  Tyynyn kangas on vuodelta 1984 Arthur Sanderssonilta. Kangaspala löytyi kirpputorilta piknikille.

Tyynyn sisus on putkieristettä jonka päälle on ommeltu pitkä päällinen. Tyynyn alkupäässä on vanua, jotta se taipuisi paremmin spiraaliin. 

Minulla oli pala ruusukangasta kaapissa odottamassa ompelua. Löysin sen kirpputorilta ja minusta se oli aivan ihana paluu 90-luvulle. Kotonamme oli saman tyylisillä ruusuilla painettu kangasta verhoina ja tyynynpäällisinä. Minua on jotekin kiehtonut nämä ysärityyliset ruusut ja Victoria lehtien- romantiikka, ehkä siitä on rippeet jäljellä vielä blogini nimessä. Kukaan ei ehkä muista, mutta kangas on vilahtanut ainakin yhdellä piknikillä. 

Pääsiäisenä ompelin tyttöjen leikkimaton päälle tästä ihanasta Sanderssonin puuvillapalasta päällisen. Nyt maton voi viedä mukaan taas piknikille, kun maakin hieman kuivahtaa. Koko olohuone muuttui silminnähtävästi romanttisempaan suuntaan. Jos meillä olisi aina näin siistiä, voisi kuvitella, että meillä asuu tahmatassujen sijaan Prinsessa Ruusunen tai mummo.

Leikkimaton päällinen voi olla myös muuhun sisustukseen sopiva ja tahmatassujen jäljiltä päällisen saa pesuun koneeseen. Kävin jo hipelöimässä oikeita mattoja, mutta niitä ei voi kuvitellakaan vuosiin.

Orkideani ovat puhjenneet toiseen kukintoonsa. Mummi osti nämä vuosi sitten Kodin Ykköseltä. Kuvauksen jälkeen nostin maljan ja kukan piiloon ikkunalaudalle.  Malja on antiikkimessujen löytö "Fauna". 

"Sorilla" Arthur Sandersson & Son vuodelta 1984. Aika hauska löytö.

Minulla jäi pitkä luiska tuota kukkakangasta ylimääräiseksi ja halusin kokeilla solmutyynyä. Olin aikaisemmin hommannut meille 2 metrin tangon putkieristettä, joka toimii hyvin solmutyynyn täytteenä, lelukaarena, verhojen rullana ja tosiaan voihan sillä tosiaan eristää niitä putkiakin. Kokeilin miltä solmutyyny näyttäisi kukkakankaalla, mutta ei oikein osunut omaan silmään. Solmutyyny tarvitsee kuitenkin jotakin yksiväristä kangasta.  Suikale ei mennyt kuitenkaan hukkaan, kun muistin ohjeen miten tehtiin ympyrän muotoisia patalappuja virkkaamalla ja kukkakangassuikale sai vielä jatkoaikaa istuintyynynä. Putkieriste taipui hyvin myös tähän olomuotoon.

Virkkasin pötkön ympärille trikookudetta ja istuintyyny valmistui nopeasti. Ja jos tarvitsen kudetta, eristettä tai kangassuikaleen tyynyn saa nopeasti purettua uusiokäyttöön. Nyt tyyny on kovassa käytössä lattialla, kun istumme leikkimässä junilla tai Legoilla. Ei peppukaan palellu, kun eristys on kunnossa. Pitäisi virkata muutama lisää. Yksivärisellä pinkillä kankaalla tyynystä voisi tulla vielä kivempi.

Mitä sanotte?

Istuin tyynyn virkkaus oli nopea projekti.  Ompelin 2,5 metrin suikaleen, johon ujutin alkupäähän vanua ja putkieristeen.  Ympyrän alkuun virkkasin 14 pylvästä. 4 ketjusilmukkaa ja sitten pylväs joka kiertää tyynypötkön. 

Myös toinen orkideani on saanut valoa ja alkanut kukkimaan. Aika kukallista meillä.

Iloisia ajatuksia! Tämä postaukseni osallistuu Mansikkatilan mailla Kukkailottelun 1-vuotisjuhlaan! 

Söpö noitamekko ja pääsiäisruohoa

Meillä on kovasti valmistauduttu palmusunnuntain tuloon. Ompelin pikku noidalle mekon ja Pieni hoiti  pääsiäisruohon istutukset. Kurkkaa mitä kaappien kätköistä löytyi "rairuohoksi".

Pääsiäinen on ihan kohta ja olemme jatkaneet valmisteluja. Ompelin tytölle Marimekon kankaasta frilla-kauluksellisen noitamekon. Kangas oli siihen kuin tehty pienine vesipisaroineen. Malli mekkoon löytyi kirjastosta lainatusta Mekkotehtaan kaavakirjasta, mutta kaava meni jo omalla tutulla mekkokaavalla. Kankaan löysin edullisesti Fb-kirppikseltä ja siitä vielä riittää mekkomateriaalia.

Mekon yläosa on ommeltu kaksikertaisena jolloin kauluksen ja hiha-aukkojen saumat jäivät piiloon vuoren  sisään.  Kauluksen rypytys on tehty harsimalla kaksi ommelriviä kaitaleen reunaan ja vetämällä langoilla kaitale tasaisesti ryppyyn. Kaulus on harsittu kiinni etuosaan ja sitten vasta ommeltu vuoriosa kiinni . Sen jälkeen ompelin olkaimista yhteen vuoren sisäpuolelta. Siinä olikin miettimistä, että missä järjestyksessä näitä vuorellisia ompeluksia oikein tekee, että saumoista tulee siistit.


Ehkä parasta ompelussa on itselleni tuo miettimistä vaativa osuus, sillä aivoni kaipaamat tässä vauvasumussa treeniä. Ja nyt sain ompelukoneellakin tehtyä nättiä päällisommelta kaulukseen ja helmaan.

Pieni sanoi ihana ja en ehtinyt sitä edes viimeistelemään, kun se jo jäi taaperotytön päälle. Kysyin Pieneltä että mitä sitten tehtäisiin ja vastaus oli että: "askallellaan!". No tässä askartelussa sotkimme sitten näpit multaan ja rairuohoksi tuli mitä sattui kaapista löytymään viimevuotiset ohran jyvät ja sinapinsiemenen näköistä japaninkaalia. Laitoin kuppeihin mullat ja Pieni sai hoitaa loput.

Löysin laatikon pohjalta viimevuotisia ohranjyviä ja niitä oli mukava ripotella astioihin.

Näppärät pienet sormet.

Sitten laitettiin vähän toisenlaisia siemeniä.

Tällä kertaa olisi kehdannut ottaa kuvia saumoistakin, sillä mekosta tuli tosi siisti. Ei uskoisi että olen vasta-alkaja tässä ompelubuumissa. 

Ohranjyvien kanssa Pieni laittoi japaninkaalin siemeniä ja kasvettuaan se toimii hyvin wokissa ja salaatissa. Siemenet jäivät viime vuoden Lovely Lavender-juhlatapahtumasta, joka järjestetään tänäkin vuonna.

Siemenet istutettiin sunnuntaina ja olivat tässä vaiheessa torstaina aamupäivällä. Aika nopeita itämään nuo japaninkaalit. Nuo pienet marmorimunat ovat myös itse tehty keramiikkakurssilla nerikomi-tekniikalla.

Osallistun tällä postauksella joka perjantaiseen Mansikkatilan mailla Kukkailotteluun, johon voi käydä linkkaamassa oman kukka-aiheisen postauksensa ja jättämässä terveisensä muiden osallistujien postauksiin. Mukava saada viestejä ja löytää uusia ihania blogeja luettavaksi. Kukkaihmiset mukaan vain!

Rentouttava kasvonaamio

Tein ihanan yllätyksen tulevaisuuden minälle! 

Kokeilimme rentouttavaa luontaistuotekasvonaamiota lasten leikkien lomassa. Voiko siinä nyt rentoutua kahden taaperon ja vauvan kanssa? 

Ystäväni toi minulle kukkia! Kiitos!

Ystäväni tuli yökyläilemään pienen vuoden vanhan tyttärensä kanssa. Tarvitsin kyllä ehdottomasti jotain piristystä. Jotenkin takki oli vähän tyhjä joulun jälkeen. No ulkona paukkui pakkanen ja vietimme laatuaikaa sisällä. Tytöt pyöri sisällä yrittäen purkaa pakkautunutta energiaa ja tämä äiti oli "vähän" väsynyt.  Mutta oli hauskaa nähdä miten tytöillä oli kivaa yhdessä. Niin ja miten ihanaa on välillä höpötellä toisen aikuisen kanssa! 

Päätimme kokeilla "rentouttavaa" kasvonaamiota siinä leikkien sivussa. Oma iho oli jotenkin unohtunut hoitaa ja naamaani kuvailin sanalla eltaantunut. Joo tosiaan, kaikki se suklaa, väsymys ja ihon hoitamattomuus oli tehneet tehtävänsä. Siis  minulle! Kysyin että mitä jos tehtäisiin rentouttavat kasvonaamiot, nyt kun meillä on laatuaikaa? Nauroimme sanalle rentouttava, sillä molemmat hyppivät lapsosien perään vuorotellen. Mietin jo että ollaan kyllä edustuskunnossa kasvonaamiot päällä jos tarvitsee soittaa ambulanssi.

Mutta naamio oli yllättävän piristävä! Iho muuttui kyllä ihan toisenlaiseksi ja en olisi varmaan postausta naamiosta lähtenyt kirjoittamaan jos en olisi yllättynyt. No ainakin hetkeksi iho oli piristynyt, kimmoisa ja sileä kuin vauvan peppu. Ajatella naamani oli lopulta enemmän hereillä, kuin minä!

Normikauppojen kirjaviksi värjätyt lisäainemömmöt jäävät minulta hyllyihin. Olen alkanut arvostaa enemmän luonnontuotteita, joissa ei ole niin pitkälle jalostettuja kemikaaleja jotka sitten imeytyisivät elimistöön. No nyt pääsin ainakin itse noitatunnelmaan sekoittaessani Khadin naamiopulveria ruusuveteen. Olin naamiopulverin ostanut alennusmyynnistä ihan omaa hemmottelevaa koti spa-päivää varten. Ihana tehdä mukavia yllätyksiä tuleisuuden minälle, nyt se tulikin tarpeeseen.

Khadin Vetiver (klik) on kasvonaamio rasvoittuvalle ja akneiholle, sekoitin siihen Aqua oleum ruusuvettä (klik). Hyviä nuo kasvonaamiopulverit, sillä niissä ei makseta vedestä.  Luin että ruusuvesi on ollut jo vuosisatoja kauniin ihon salaisuus taistelussa vanhenemista ja ryppyjä vastaan. Tankkiautollinen meille kiitos!

Loppiaisen kunniaksi piparitaloakin on murrettu teen kaveriksi. 

Yritän ladata akkuja ja kerätä inspiraatiota kevääseen. Odottelen inspiraatiota, mutta ne syntyvät virkeällä mielellä ja ihanassa joutilaisuuden tilassa.

Onneksi on nämä ystäväni tuomat värikkäät tulppaanit Mansikkatilan mailla kukkailotteluun, että on edes pieni syy bloggailla.

Kauniita tulppaaneja! Olipa kiva kun sain ystävältäni värikkäitä kukkia. Pitää todellakin tehdä nyt jotain poikkeavaa, että saa taas elämäänkin väriä.

Toivottelen ihanaa reissua Tallink Siljan polttarireissulle lähteneille bloggareille, olisi ollut niin upeaa olla teidän kanssa siellä. Vilkuttelen teille täältä rannalta! Reissu olisi ollut liian pitkä 5 kk vanhalle vauvalle olla erossa äidistä. Katsotaan sitten uudelleen, kun tytöt ovat 18 vuotta. Huoh. Ihanaa loppiaistaa!

Tähtityyny prinsessatuolille

Vanhaa rokokootuolia koristaa itse tekemäni tähtitityyny. 

Ompelin prinsessatuolille ison valkoisen tähden muotoisen tyynyn. Tähtityyny sopii hyvin valkoiselle rokokoonojatuolille. Kaava tyynytähteen on otettu  tekemästäni paperitähdestä.

Tähtityyny koostuu viidestä yhteen ommellusta sakarasta. Olisi ollut helpompi ommella kaksi tähdenmallista osaa yhteen, mutta saumat tekevät tähdestä huolitellumman. Huomasitko jo meidän pitsiviirin! Kiitos isomummi!

Tähden muotoisella tyynyllä saa koristeltua meidän joulukotia.

Sain päähäni ommella tähden mallisen tyynyn paperitähden mallin mukaisesti, tosin tähän versioon tuli tylpät sakarat. En oikeastaan uskaltanut edes pelätä mihin hommaan oikein lähdin. Onneksi kaava oli jo tutuksi tullut paperisesta tähdestä. Malli löytyy täältä!  Käytin tyynyssä paksua sisustuskangasta, jotta sakarat olisivat napakoita heittäessä tyynyn sohvaa tai tuolia koristamaan. Tyynyn täytteen pihistin lituksi nukutusta tyynystä. Aikaa ompeluun meni yksi iltapäivä, mutta seuraava olisi ollut paljon nopeampi.

Leikkasin kankaan paperitähden kaavan mallin mukaan, mutta lisäsin siihen pari saumavaraa. Huomasin, että leikkaamisen jälkeen oli parempi, kun vähän harsin tähteä kokoon. Pidin kiintopisteinä sakaroiden väliin jääviä kulmia. Tähden keskiosa teki eniten työtä saada fiksusti aseteltua. Ompelin ensin sakarat kokoon nurinpäin käännettynä ja keskiosat ompelin koneella vasta ihan  viimeiseksi. Jätin pienen kolon, jonka kautta sain lopuksi käännettyä tähden oikein päin. Tähden saumat jäivät sisäpuolelle. Harsin käsin kolon kiinni täyttämisen jälkeen.  Tähti oli syttynyt ja taas meiltä kuului laulu: Tuiki tuiki tähtönen!

Tässä kimpussa oli muuten kiva vinkki itsetehtyihin asetelmiin. Kukkaoksan voi maalata teemavärillä koristamaan muuten yksiväristä kimppua. Miten olisi lila, minttu tai oranssi?

Joku tarkkasilmäinen on varmaankin huomannut meille kotiutuneen kaunottaren, valkoisen rokokootuolin. Näin sen sattumalta Facebook-kirpputorilla ja rakastuin täysin. Koko maailma katosi ympäriltäni ja tuijotin vain kuvaa kauniista tuolista. Ennen kuin olin miettinyt hetkeäkään lähti viestiä tuolin myyjälle, ihanaa olin ensimmäinen!  

Perhe yritti ravistella minua hereille tuosta hyvin palavasta rakastumisen tunteensta ja yrittivät paukuttaa järkeä, että ei valkoinen kangastuoli sovi millään taaperoperheeseen. Nakkelin van niskojani kuin Mymmeli ja pidin pääni. Tuoli saapui meille. Minulle tuli hieman huono omatunto, kun sain kuulla, että omistaja oli myynyt tuolin meille turvaan. Oi voi! Mitä olenkaan tehnyt!

No miten kävi? Tuoli on vieläkin entisensä, vaikka lähellä ovat olleet mustikkasoseet ja kahvit. Se on ollut piilossa raidallisen pöytäliinan alla ja kaivan sen taas esiin kun otan prinsessakuvia tytöistä itsestäni. Ehkä tuoli on myös kasvattunut meidän prinsessapuolia esiin ja kotona pestään käsiä useammin.  

Nuo pienet tontut on ostettu Puttipajan myymälästä Vaajakoskelta. Siellä on myös käymisen arvoinen outlet. Tiesittekö muuten että heidän kynttilät valetaan Jyväskylässä?

Ihanaa viikonloppua! 

Tänään on taas perjantai ja Mansikkatilan mailla on Kukkailottelu. Sinne voi käydä linkittämässä omat kukkakuvansa instassa tai linkin omaan blogipostaukseen.  Nämä kukat olivat löytö itsenäisyyspäivän jälkeen Prismasta ja hintakin oli vain euron!

Jes! Tänä viikonloppuna 16.-18.12. on kaikki Iittalan mukeissa ja kupeissa 30 % alennus! Oi tämä Piilopaikka Pakkanen-kuppi on vaan niin ihana, se ehtisi vielä nettikaupasta pukinkonttiin. Pääset tarjoukseen tästä! 

Joulun värit ja kukkailoittelua

Meidän joulun värit löytyivät amarylliskimpusta

Tämänkin joulun suosikkikukka voisi olla leikkoamaryllis. Tässä teillekin kukkailoa ja paljastan mitkä ovat meidän joulun värit! 

Amarylliskimppu sopi kuin nakutettu pitkään kaapissa olleeseen maljakkoon. Tuosta lasisesta kulhosta ei voi salaa syödä suklaata kun sen avatessa kansi kumahtaa. 

Mies toi kaupasta meille kauniin leikkoamarylliskimpun, ja sitä ihan hiippailee keittiöön ihailemaan sen kauneutta syömään suklaata. Ruokakaupoissa on kyllä ollut viime aikoina upeita leikkokimppuja ja tämä kimppu oli löytynyt Citymarketista alle seitsemän euron.  Nyt katoin pöytään Pentikin pellavaliinan jota toivoin joskus kauan sitten joululahjaksi. Kukat päätyivät Lantern-maljakkoon. Kukat ihastuttivat itsenäisyyspäivän vieraita ja tervehtivät myös tänä viikonloppuna kyläilevää kummisetää.

. 

Upea tuo vihreä havu! Kuka tietää mikä havu on kyseessä?

Meidän adventtikynttilät lepäävät itse tekemälläni keramiikkalautasella. 

Kohta on jo kolmas adventti, vähiin käy aika. Onneksi joulu on jo vallannut kodin.  Joko sinä päätit mitkä ovat teillä joulun värit? Se oli tänä vuonna vähän vaikeaa, kun joka joulu on pitänyt olla vähän erilaista. Meillä värikartalla on nyt puhdas valkoinen ja tehosteväreinä tumman vihreä ja punainen. Aika perinteistä eikö vain? Nuo värit ovat leijailleet kotiin pala palalta.

Tuo Pentikin käpy oli aivan ihana joulukuvio. Voi kun kuosi tulisi takaisin. Toivoin sitä lahjaksi näköjään vuonna 2010. Tässä vanha lahjakuvasto.

Meillä asuu nyt vanha Bruno-leikkihevonen. Olin antamassa sitä joululahjaksi tytöille, mutta tämäkin salaisuus paljastui.  Heppaa kuljetetaan ympäri alakertaa ja ratsastetaan pieniä hetkiä. Onneksi tytöt ovat olleet hellävaraisia.

Luin vanhan työkaverini kolumnin ja minua punastutti. Hihittelin itsekseen kun kun kävin kolumnnia läpi rivi riviltä. Joulunatsi! Olin hankkinut meille  vasta Bruno-hepan joulukorttikuvia varten ja ihastelen miten joulu on vallannut kotimme. Niin todella, meilläkin on joulu levinnyt kirjoneulelapasista juuri niiden jouluverhojen jälkeen. Kaisa on niin oikeassa, ne vintage-kelkat ovat niin ihania! Käy lukemassa Joulunatsi-kolumni täältä! 

Miten pitkällä teillä ollaan jouluvalmisteluissa. Asuuko teilläkin joulunatsi?

Halusin tuoda kukat myös teidänkin iloksi, onhan tänään taas Kukkailoittelu-päivä! Mansikkatilan mailla-blogin kukkailoittelussa löytyy lisää kukkailoa ja sinne voi käydä lisäämässä oman linkin kukkakuviin! Kiitos Taina!

Ihanaa viikonloppua!


Tänään Lekmerin joulukalenterissa Reimat -50% !

Joulutähtiä puuhelmistä

Vanha ala-asteen askartelumalli sai päivityksen, ihana kuusenkoriste! 

Askartelin kauniita joulutähti-kuusenkoristeita puuhelmistä ja puuvillakankaasta. Itsetehdyt joulukoristeet tuovat kauniita muistoja tästä joulusta. 

Tämä yksinkertainen kuusenkoristeen askarteluohje on tehty ala-asteella askartelemani mallin mukaan.

Me ollaan askarreltu joulua. Jouluihmisenä sormia syyhyttää askarrella koko ajan jotakin. Ihan kuin rakennettaisiin joulusta suurta spektaakkelia, ainakin siltä on viime aikoina tuntunut. 

Kävimme Plantagenissa kääntymässä ovella, kun kauppa meni nenän edestä kiinni. Pieneltä valui kyyneleet, kun ei päästy kahdestaan kukkakauppaan ja hätäratkaisuna keksin, että oltiinkin menossa Biltemaan. Ihan uusi juttu minulle. Pieni juoksi hyllyjen välissä innoissaan ja löysi ison purkillisen puuhelmiä, joita hän raahasi perässään sinisen liukurin kanssa. Olin yhtä hymyä, en olisi ikinä löytänyt helmiä itse. Pieni juoksi myös sellaiselle hyllylle, joka ratkaisisi myös vauvan lelukaariongelman. Palaan siihen kun saan idean työstettyä. Ihana kauppa askartelijalle, enpä ole edes tullut ajatelleeksi.

Kotona ollaan nyt vauvan päikkäreiden aikaan askarreltu helmistä vaikka mitä. Pieni osaa jo pujottaa helmiä ketjuun ja hänen värivalintansa ovat kauniimpia, kuin minun. Nyt askartelin viimeksi ala-asteella tekemiäni joulutähtiä. Ala-asteella terälehdet tehtiin huovasta, nyt askartelin lehdet verhoista ylimääräiseksi jääneistä paloista. Jotta puuvillakankaiset lehdet eivät purkaantuisi pudotin terälehdet ennen ompelua vesi-erikeepperi-liokseen ja annoin kuivua.   Sillä saa helposti tärkättyä mitä tahansa. Ompelin terälehden alareunaan muutaman piston ja sen jälkeen pujotin puuhelmen lankaan. Sitten ompelin taas uuden terälehden kiinni ja helmen perään. En jaksanut googlata montako terälehteä joulutähdessä on, joten meidän tähdessä on nyt 5 sakaraa. Sitten sidoin ompelulangan alun ja lopun tiukasti solmuun ja tähti oli valmis. Helppoa! Pakkohan sen on olla, näitä tehtiin ala-asteella! 

Alkuperäisen ohjeen mukaan terälehdet askarrellaan huovasta ja keskustaan valitaan vihreät puuhelmet. 

Joulutähti-kuusenkoristeen ohje on helppo. Leikkaa 5 terälehteä. Ompele terälehtiin muutama harsinpisto, pujota helmi, ompele terälehti. Tee noi vuorotellen. Kiristä langan päät yhteen ja solmi. Koriste on valmis.

Osallistun tällä postauksella kauniin Mansikkatilan mailla-blogin Kukkailoitteluun. Onneksi viime kukkailoittelussa nähdyt kukat ovat kauniita vieläkin. Ruusun tosin upotin jo jäälyhtyyn. 

Ihanaa 2. adventtia! 

Kurkatkaapa nuo Drops-langat tuolta Adlibrikseltä. Alpakkalangoissa oli nyt 25% ale. Joululahjoja mummeille, jotka voivat tehdä niistä lisää joululahjoja. Moninkertainen ilo siis!

Jouluverhokriisi ja kukkailoittelua

Mistä löytyisi kauneimmat jouluverhot?

Mistä löytyisi ne kauneimmat jouluverhot? Päässä soi vain jouluverhot, jouluverhot, jouluverhot. Uudet on saatava ja vähän äkkiä.

Tiedätkö sen tunteen kun iskee lähes pakkomielle, että jotain on saatava. Nyt päässä soi jouluverhot, jouluverhot, jouluverhot. Klikkailin päivittäin Cellebesin, Halensin, Elloksen, Hemtexin, Hobbyhallin ja Finlaysonin valikoimaa. Ärsytti suunnattomasti, kun mikään valmiista verhoista ei houkutellut ja ne haluamani olivat loppuunmyytyjä.

Ihastuin Noksun kuusiverhoihin ja kuusi on kyllä nyt tredijuttu tänä jouluna. Sellaiset valkoiset pikkukuusikuvioiset olisi voineet olla myös kivat, mutta löysin ne liian myöhään. Meinasin hairahtua ostamaan punatulkkuverhoja, mutta ne eivät lopulta pirskahdelleet. Nyt Black Friday-viikonloppuna verhoja saisi sitten hyvillä alennuksilla, mutta minullapa on jo verhot.

Kokosin suosikkejani  2016 jouluverhoista. Kivoimmat ovat nuo ylimmät kuusiverhot. 

Ostovimmani jäi kuitenkin päälle ja kävin tyynnyttämässä sitä Prismassa ja ostin verhojen hinnalla kaikkea. Sainpa siis edes suklaata ja kukkia. Onneksi oli kukkakimput alennuksessa, niin oli mahdollisuus osallistua Mansikkatilan mailla -Kukkailoitteluun.

Onneksi löytyi 1,50 eurolla kaunis kukkakimppu. Olisikos jääneet yli viime viikonlopusta?  Kestäviä.

Mummi toivoi Pienelle söpöä lyhtyä Led-kynttilöineen. 

No mutta hienointa on, että tarve sai tosiaan pääni raksuttamaan. En lopulta edes tiennyt millaiset verhot haluan. Yleensä se menee "tiedän kuin näen" -periaatteella. Millaiset jouluverhojen pitäisi olla? Punaiset, ei ikinä! Raidallisetkin on jo vähän nähty. Päädyin mietteissäni siihen, että haluan puuvillaa, pitsiä ja mustavalkoista.  Pahinta on tosiaan kun ei tiedä mitä haluaa ja kun oma tyylini on ehkä läävägeenisyydestä johtuen melko sekava. Tykkään vain niistä jutuista, mistä oikeasti tykkään, oli se tyyliltään mitä tahansa.

Lopulta muistin ruotsalaiset maalaisromanttiset sisustusblogit ja instakuvat. Pengoin kangasnipuista kaikenlaista ja päädyin ompelemaan verhot  kangaspaloista. Löysin Anttilasta osatamani metrin palasen raitakangasta, pitsikapan ja Ikean Knoppe-lakanan (se on hyvä kaikkeen muuhun paitsi lakanaksi). Sommittelin kankaat nuppineulojen kanssa yhteen ja testailin kangasmyttyjä ikkunassa. Ihana luomisvimma!

Sitten kun pääsin viimein ompelemaan, en olisi malttanut lopettaa millään. Me ollaan taas ompelukoneen kanssa kavereita. Mummi on ollut meillä hoitamassa pieniä, niin olen saanut luoda ja työstää inspiraatioitani rauhassa. Ihanaa! No nyt syntyi sitten valkoiset pitsiverhot, mutta ei niissä nyt sitä joulua ole. Vielä. Palataanpa siihen myöhemmin.

Yhdistin itsetehtyihin verhoihin raitakangasta, pitsikapan ja Ikean Knoppe-lakanan. Sopii hyvin joulutähteen, sen ohje ja kuva vanhoista verhoista löytyy täältä .

Minun!

Lisään verhoihin joulua, kun ehdin. Verhoista tuli aika monikäyttöiset ja saisin kaappia vähän tyhjemmäksi. Onhan meillä punaista keinutuolissa, joka on muuten ihan samanlainen mikä oli minulla pienenä.