Tehkää jotakin kivaa yhdessä
 |
| Koko poppoo yhdessä koossa. Retkeily on kivaa yhdessä tekemistä. |
Papin amen ei tarkoita sitä että elämä jotenkin muuttuisi. Parisuhteeseen pitää yrittää panostaa ja tehdä kivoja juttuja häiden jälkeenkin.
Kamalinta on jos parisuhde muuttuu itsestäänselvyydeksi ja pariskunnan arki kulkee harmaana päivästä toiseen ja kivat asiat koetaan vain kavereiden kanssa. Mitä sitten kun suhteen alussa koetut yhteiset kivat hetket unohtuvat arjen kivikasaan? Kaikissa perheissä on omat ongelmansa. Niistä selvitään kuitenkin yhdessä, kun valoa on näkyvissä.
Meidän yhdessäoloa on kestänyt vuosikausia ennen häitä ja olemme arkea värittäneet tekemällä yhdessä asioita, kuntosalia, ulkoilua, matkoja ja festareita. Häistä tuli yhteinen projektimme, josta riitti yhteistä kivaa tekemistä ja oli asia jota odottaa. Häiden jälkeen yhteiseksi projektiksi tuli vauvan odotus, ihana pieni ihme.
Nyt vauva-arki suostuttelee jäämään omalle mukavuusalueelle neljän seinän sisälle. Päivää pyöritetään tutulla kuviolla ja yhteinen kiva tekeminen jää vähemmälle. Arki neljän seinän sisällä raastaa liika-annoksena hermoja ja parisuhdetta, silloin tarvitaan lääkkeeksi seikkailua ja kivaa tekemistä. Joskus riittää että lähtee yhdessä ulos vaikka kävelylle, kunhan se poikkeaa rutiineista. Sisälle ei saa jäädä.
 |
| Lullinvuori on mielenkiintoinen retkikohde luolineen Jyväskylässä. Hauskoja retkikohteita löytyy yllättävän läheltä, jos osaa etsiä. |
Päiväretkelle Lullinvuoren luoliin
Hankalinta on keksiä että mikä olisi se kiva tekeminen. Aina ei voi syödä ravintoloissa. Onhan se kivaa, mutta vyö ei mahdu kohta kiinni. Löysin tämmöisen
Retkipaikka.fi-sivuston josta voi etsiä kivoja retkikohteita parisuhdetta värittämään. Tänne on listattu useita kohteita kuvitetun retkikertomuksen kanssa. Ei aina tarvitse lähteä ulkomaanmatkalle, että olisi kivaa yhdessä. Lähtekää ihmeessä retkelle, vaikka ihan lähikohteeseen!
Retkeily on ollut osa elämäämme aina, mutta vaunujen kanssa metsään pääsy on mahdotonta. Hommasimme viimein vauvalle kantorepun ja lähdimme seikkailuretkelle Lullinvuoren luoliin. Pakkasimme eväät mukaan ja muutaman puukalikan nuotimakkaroille ja lähdimme liikkeelle.
Ajoimme Muuratsalon kärkeen ja jätimme auton kauaksi hiekkatien varteen. Osa seikkailua oli hiekkaista mökkitietä pitkin kävely ja suunnistus kohti Lullinvuorta. Meillä oli koko perheellä kivaa, minä tuijottelin piennarkukkia, perhosmies perhosia ja ökkiäisiä ja vauva kaikkea mahdollista.
Suuntasimme metsään ja poluille, vauva oli enemmän kuin innoissaan. Paljon oli uutta ja ihmeellistä katseltavaa. Katselimme kauniita sammalmättäitä ja metsää yleensäkin. Tiedättekö sen tunteen, kun olet täynnä iloa pelkästään siitä että tuntee nenässään lämpimän kesäisen metsän tuoksun? No se on mahtava tunne! Kiipesimme kalliota ylöspäin ja kuljimme polkua pitkin vauvan hihkuen innosta. Hänestä on kasvamassa pikku retkeilijä.
Löysimme viimein nuotiopaikan ja saimme makkarat paistettua. Tutustuimme kallion koloihin ja vietimme mukavan päivän yhdessä. Luolat eivät lopulta olleet niin kiinnostavia, kivointa oli lopulta vain metsässä olo yhdessä. Illalla oli mukava käpertyä kainaloon juttelemaan päivän kokemuksista. Tässä linkki josta löytyy lisää
Lullinvuoren retkikohteesta.
Arkea jaksaa paremmin, kun seuraaville viikoille on varattu kivaa yhteistä ohjelmaa värittämään päiviä. On tärkeää että on asioita mitä odottaa. Parasta on kun jotakin mahtavaa tapahtuu ja tietää että sen voi jakaa itselle tärkeän ihmisen kanssa.
