Frozen-mekko lasten juhliin

Äidin ensimmäiset tylliunelmat

Ompelin tytöille tylliunelmia. Hieman hirvitti lähteä tekemään Frozen-mekkoa ihan itse, mutta Pieni kriitikko ja tuleva Frozen-asiantuntija oli tyytyväinen lopputulokseen. 

Itsetehtyyn Frozen-mekkoon otin mallia ilmapallon pienestä kuvasta. Minulla ei taida olla vieläkään hajua miltä oikea mekko näyttäisi. Värit osuivat hienosti yhteen leijuvan mallin kanssa. 

Ihanaa, ihanaa meille on koittanut prinsessa-aika! Melkein kyyneleet vierivät onnesta, kun Pieni kertoi haluavansa prinsessamekon naamiasjuhliin.  Ajattelin että ompelen vanhoihin mekkoihin vain tyllialushameet ja mekot muuttuvat sitten prinsessamekoiksi. Hieman saattoi kihota hikihelmet otsalle, kun Pieni ja iskä sanoivat melkein yhdestä suusta, että mekon piti olla Frozen-mekko. O ou!  

Taas pelastuin himohamsterin kätköjen aarteilla. Niin, en edes muista miksi ostin useamman metrin meren vihreää tylliä, tai kymmenen vuotta sitten pussillisen paljetteja, mintun vihreästä satiininauhasta puhumattakaan. Niin ja keneltä löytyy merenvihreään tylliin sattuva samanvärinen ompelulanka ja ihan sattumalta?  Autossa oli vaatesäkki menossa kierrätykseen ja sieltä poimin vanhan Espritin t-paidan mekkomateriaaliksi. Ehkäpä näiden tarkoitus oli olla pienen prinsessani juhlamekko. Joskus tuntuu että hyvät jutut vain loksahtelevat paikoilleen!

Ei ollut paha tehtävä, mutta veihän se aikaa. Mekko oli helppo ommella ja ihan varmasti ostan seuraavankin kerran pehmeää tylliä jos sitä tulee vastaan. Voisi tehdä tyllihameen jopa itselle.

Täytyy sanoa, että minua ei haittaa tippaakaan, vaikka materiaalit odottavat inspiraatiota, sillä kaapit ovat tyhjentyneet kovasti viime aikojen käsityöbuumin myötä. Ja voihan se olla että juuri nämä kaapissa lojuvat tavarat lisäävät inspiraatioiden määrää, sillä olisihan se aika kurjaa etsiä inspiraatiota kaupasta, kun ruokaostoksillakin pää lyö tyhjää.

Mekosta tuli lopulta hieno ja vapun juhlat olivat aivan ihanat kaikin puolin. Voin ruksia listaan taas yhden jutun yli, mitä itse aina pienenä halusin. Ihana, että näitä prinsessajuttuja voi elää taas uudelleen.

Frozen-mekon huiviyläosa sidotaan löysästi kiinni takaa. Tylli ei purkaudu, joten se oli helppo vain leikata ja ommella kiinni. 

Etuosaan ja kaula-aukkoon ompelin käsin pieniä paljetteja. Kaula-aukossa ja hihoissa oli mintun vihreää satiininauhaa. 

Miten Frozen-mekko tehtiin?

Leikkasin ensin tavallisella trikoomekkokaavalla palat vanhasta pitkähihaisesta t-paidasta ja ompelin kokoon. Valmiiksi ommeltu paidan helma toimi mekon helmana ja hihoista sai leikattua näppärästi pienemmät. Tajusin, että olisin päässyt helpommalla jos olisi ollut valmis trikoomekko valkoinen tai vaaleansininen. No pääsinpä ompelemaan.

Leikkasin sitten kainalon kohdalta trikoomekon poikittain halki, jolloin mekkoon tuli empire-tyylinen leikkaus.

Leikkasin 10 cm pidemmän palan tylliä sen koko leveydeltä ja vielä toisenkin palan takaosaa varten. Ompelin tyllin etuosan ja takaosan palat yhteen reunoista. Sitten harsin pitkillä pistoilla yläosan reunaan rypytystä varten langan ja rypytin yläosan kiristämällä lankaa.

Lopuksi ompelin rypytetyn tyllin kiinni halkaistun trikoomekon palojen väliin. Sain rypytyksen menemään tasaisemmin kun nuppasin saumat trikoomekon saumojen kohtaan.

Viimeiseksi ompelin kaula-aukkoon satiininauhan ja ompelin siihen käsin pieniä paljetteja.  En malttanut lopettaa, vaikka tässä vaiheessa mekko näytti jo hyvälle.

 Leikkasin vielä yhden leveyden tylliä ja tein siitä huivimaisen yläosan. Harsin sen kiinni muutamilla pistoilla ja sen idea oli että se solmitaan rusetiksi taakse. Loppu ilta menikin sitten paljettien ompelussa tyllihelmaan ja yläosaan.

Kesäheinälle ompelin trikoomekon alle tyllialushameen. Se oli helpoin ikinä. Taitoin tyllin ja ompelin sen kiinni resoriin. Resorin olisi voinut leikata vaikka lyhyeksi käyneistä housuista. 

Muistatteko vielä kun kerroin ommelleeni tähän pukuun tossut? Niin ne pysyivät jalassa muutaman hetken ja pari hetkeä myöhemmin myös sukat hävisivät jaloista. Taas kerran!  Tämä ihana Nuppu Printin Lumilija trikoo oli löytö käsityömessuilta.

Meillä oli ihana vappu ja nautimme juhlista!  

Kurkatkaapa Facebookin puolelle, sinne on ilmestynyt uusia kirjoittamiani lehtijuttuja. Lisäilen niitä sinne sitä mukaan, kun niitä tulee vastaan.  Jos blogi on uusi tuttavuus, niin sitä on helppo selata blogit.fi-sivuilla. Sieltä näkee yhdellä silmäyksellä kiinnostavimmat jutut. Bloggerissakin saa seurata. ♡

 Kommenttia saa jättää nimettömänäkin.. ♡♡

Itse tehty raakasuklaamuna pääsiäiseksi

Onnistuuko maidoton suklaamuna helposti?

Maidottomat ja vegaaniset suklaamunat ovat vähän kiven alla. Kokeilin tehdä suklaamunia raakasuklaasta, sillä sitä ei tarvitse temperoida. Haukkasinko liian ison munan? Juu, pienemmillä munamuoteilla onnistuu paremmin!

Mies osti minulle Confetista munamuotin, kun mietittiin mistä saataisiin Pienelle maidottomia suklaamunia. Kokeilin tehdä itse maidottomia ja vegaaneja suklaamunia raakasuklaasta. Muistin ettei raakasuklaan kanssa tarvitse miettiä temperointia ja raakasuklaa lähtee nätisti muotista ulos. Kaappini kätköistä löytyi raakasuklaakurssilta saatua Foodin M!lk 52 raakasuklaata klik* ja pari palaa Goodion Chai raakasuklaata.

Olin vähän hölmö kun halusin heti ison muna muotin, sillä pieni olisi ollut kalliin raakasuklaan kanssa käytännöllisempi. Ehkä juuri sen takia homma ei mennyt kuin Strömsössä.

Nämä CakeStarin suklaamunamuotit olivat vähän liian isoja. Pienempi koko olisi ollut näppärämpi.

Foodin raakasuklaa M!lk 52 on hyvän makuista ja sitä ei tarvitse temperoida. Hyvä vinkki kakkukoristeisiin. 

Sulattelin suklaan vesihauteessa, valutin raanasta isompaan leivontakulhoon kuumaa vettä ja laitoin suklaata sulamaan sen päälle pienempään kulhoon. Suklaa suli nopeasti. Sitten levitin kumikaapimella paksun kerroksen suklaata munamuotteihin ja heiluttelin suklaata tasaiseksi kerrokseksi muotissa. Ei kovin vaikeaa!

Suklaa levittyi helposti munamuotteihin.

Annoin suklaan jähmettyä pakastimessa ja otin sitten munat muotista ulos. Suklaa lähti painamalla kevyesti muotin reunoilta. Kun suklaa alkoi pehmenemään laitoin muotin takaisin pakkaseen ja kun otin suklaan uudelleen pakkasesta suklaa tuli kuin itsestään ulos. Helppoa! 

Raakasuklaa lähti helposti pois muotista pakastamisen jälkeen. Siinä on kaunis kiiltävä pinta ilman temperointia.

Sitten olisin liittänyt munat yhteen suklaalla, mutta massa loppui kesken. Tajusin, että minun olisi pitänyt laittaa muotti jähmettymisvaiheessa ylösalaisin, jotta reunoihin olisi tullut paksut kerrokset yhteen liittämistä varten. No ei kaikki aina onnistu ensimmäisellä kerralla. Ensimmäinen suklaamuna on ihan just se ensimmäinen. 

Kivaa! Täytyy hakea lisää suklaata ja testata uudelleen. Aika nopea homma lopulta! Minulla on yhden raakasuklaamunan kanssa syömistä pääsiäiseksi, mutta Pienelle raakasuklaa on liian tuhtia tavaraa.

Suklaamunan reunat olisivat tarvinneet enemmän suklaata. Raakasuklaalla onnistuisi paremmin se kokiskakkukin. 

Pienelle teen munat tummasta suklaasta. Kaupasta löytyy Pandan, Brunbergin tai Lidlin Fincarren tummaasuklaata jotka ovat maidottomia. Niissä lukee, että saattaa sisältää vähäisiä määriä maitoa. Meille ei ole tullut niistä oireita. Onneksi! Tummasuklaa pitää temperoida, mutta mikrolla siitäkin selviää. Hyvä ohje löytyy Kakkumonsterin sivuilta. 

Maidottomat ja vegaanit pääsiäisherkut ovat vähän kiven alla. Olen kaupoista yrittänyt löytää maidottomia suklaamunia, mutta omiin silmiiin on löytynyt vain Pandan Tipu-nameja. Fazerin Mignon-munista tulee tänä vuonna allergiaoireet, onkohan massaan päässyt vähäinen määrä maitoa?

Muna oli koossa vain hetken ja se meinasi kadota parempiin suihin. Piti nostaa muna piiloon odottamaan teehetkeä.

Ihan itse tehty CD-hylly köynnösritilöistä

Paljastuksia himohamstraajan kätköistä! 

Tein itse CD-hyllyt puutarhakaupoista saatavista köynnösritilöistä. Tein itse ja säästin!

Yhteen välikköön mahtuu 15 CD-levyä, jotka makaavat hyllyssä painollaan ja erillistä hyllylevyä ei tarvita. 

Mittasin ritilöiden välin niin, että se on juuri CD-levyn kokoinen.  Hylly ei vie käytävässäkään juuri tilaa.

Meillä oli ongelma saada useita satoja CD-levyä mahtumaan vanhaan himohamstraajan kotiin. Koska levyjä oli paljon, rahaa vähän ja koti pienen pieni CD-levyjen järjestäminen aakkosittain ja vielä kivan näköisesti oli aika vaikeaa. En löytänyt kivaa hyllyä mistään.

Keksin rakentaa omat CD-hyllyt puutarhamyymälöissä myytävistä köynnösritilöistä. Ostin isojen ritilöiden lisäksi pienen saman värisen ritilän, josta sahasin ritilöiden väliin tulevat tukipalat  ja paukutin palaset kiinni nauloilla meidän keittiön lattialla.  Kun kahden köynnösritilän väliin naulaa pienet puupalikat, niin näppärän kokoinen CD-hylly on valmis. Se piti ainoastaan ruuvata seinään kiinni, jotta hylly pysyi tukevasti pystyssä. Jälkeenpäin tajusin että tukipalikoiden ruuvaus olisi ollut tukevampi ratkaisu. 

Nyt muuttomme jälkeen ritilähyllyt eivät sopineetkaan uuden kodin sisustukseen ja ritilät odottavat nyt uutta käyttöä meidän takapihalla. Koska idea oli minusta niin hyvä kuvasin nuo itse tehdyt CD-hyllyt ennen muuttoa. Ajattelin että tästä pitää ehdottomasti joskus postata. En tiedä ostaako kukaan enää CD-levyjä. Meillä levyt ovat nyt piilossa Konmaria kaapin kätköissä. Miehen mielestä Konmari vie tai piilottaa meidän kaikki tavarat. Tosin nyt vauva-aikana tuntuu siltä, että kaikki tavarat ovat tulleet yksitellen esiin piiloistaan. Hylly sopisi myös kirjoille tai DVD-levyille jos löytää jostakin ritilöitä pidemmällä hyllyjaolla. Itse ostaisin ehkä valmiiksi valkoiset ritilät, jottei niitä heti tarvitsisi maalata kalkkimaalilla.

CD-kokoelmien yhdistäminen oli mieheni kanssa yksi tärkeimmistä parisuhteen etapeista. Se oli mullistavaa sitoutumisen kannalta, sillä yhdistämisen jälkeen lajittelu minun ja hänen levyihin olisi ollut todella hankalaa. Hauskaa oli huomata, että musiikkimakumme meni yksiin, mutta siitä huolimatta meillä molemmilla oli vain yksi sama levy ja se oli Metallican "Black"-albumi. Itseasiassa meillä on niitä nyt kolme kappaletta, sillä levyt kuuluivat meidän himohamstrauskohteisiin. Tai no onneksi eivät enää.

Tummanruskeana hyllyt sopivat myös muuhun sisustukseen vanhassa asunnossa. 

Jäin kaipaamaan sitä miten helppoa oli valita oikea levy hyllystä. Pienikin huomasi tämän opittuaan konttaamaan ja nyt levyt ovat kaapin kätköissä turvassa. 

Osallistun Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka teemana on sisustus.

Oli muuten ihan pakko lisätä nämä upeat kukka-asetelmat postaukseni loppuun. Sain ne eilen yllätyslahjana pihan pieniltä tytöiltä. Tämän jälkeen päädyimme leikkimään kukkakauppaa ja meidän pienikin oli kukista innoissaan. Kesäheinä ei vielä ymmärtänyt kukkien päälle. Ihanaa viikkoa!