Haamujengin supersitruuna-lakritsikakku

Kuvittele miltä maistuu sitruunainen juustokakku yhdistettynä lakritsikuivakakkuun. Tämä maistuu juuri siltä!

Tämä on maidoton juustokakku, jossa on lakritsikuivakakkupohja. Se maistuu supersitruunalta ja lakritsilta  eikä siinä ole tietoakaan kauravispin mausta! Tämä kakku on elämys!

Hih! Laiskan äidin kurpitsat!

Salmiakki ja laku ovat kyllä hyviä yhdessä . Tuli muuten kiiltävä pinta! 

Minusta kakusta tuli hyvän makuinen aikuiseen makuun. Ei liian makea.

Monesti kun alan leipomaan alan leipomalla tavoittelemaan jotain tiettyä makua. Kuvittelen miltä kakku maistuisi etukäteen ja lähden ideoimaan millä tavoin se saavutettaisiin ja tietenkin maidottomana. Olisi niin helppo ottaa Kinuskikissan valmis resepti, mutta maidottomuus tekee asioista vaikeampia. 

Nyt suussani maistui supersitruunainen juustotäyte, vahva lakritsisalmiakki yhdistettynä mehevään kuivakakkuun.  Niin ja resepti pitäisi tehdä kaapista löytyvillä tarvikkeilla!

Meillä on uusi "kuulustelu"-valo. Aika kiva tuo jätesäkeistä tehty tupsuviiri. Sen ohjeen löydät täältä.

Kakku sopii hyvin mustavalkoiseen teemaan. Harkitsin muuten kakkupohjan värjäämistä, mutta ehkäpä parempi näin.

Sain Jyväskylän Confetista yhteistyössä tämän kakkusoihdun. Sen nimi on Jääsoihtu! Vau!
Olipa muuten elämys! Sopisi hienosti myös syksyiseen hääjuhlaan!

Tässä reseptissä sulatin pussillisen lakritsia ja salmiakkia kattilassa veden, margariinin ja glukoosisiirapin kanssa. Kick-patukoita ei löydy maidottomana, eikä muutakaan lakritsitoffeeta. En jaksanut lähteä käymään läpi, mitä lakritsikastikkeet sisältävät. Tätä mustaa mönjää tuli kakkupohjaan ja päälle kuorrutteeksi. Maidoton juustokakkutäyte on tehty yosa-jugurtista, soijasta ja plantin kauravispistä. Liivatteella ja kuivakakkukerroksilla korkea kakku pysyy koossa. Erikoista kakkupohjassa on se että se onkin kuivakakkua! Ja hyvää olikin!

Kuten jo kerroin mummi oli katsomassa tyttöjä, niin minulla oli aikaa leipoa. Täytyy kyllä sanoa että syksy on kyllä todella synkkä. Oma mielikuvitus lentää ja selkäkarvat nousevat pystyyn, kun Pieni kertoo mörön tulevan. Ei ihme että Halloween-juhla ajoittuu vuoden synkimpään aikaan. Ymmärrän kyllä miksi juhlassa pukeudutaan kuolleeksi, jotta pyhät miehet eivät veisi elävää mukanaan. Hui kauhistus! Kaikkea se pimeä teettää ja on teettänyt.

Meillä on jo Pienelle puku odottamassa, hän ei vielä sitä itse tiedä. Äitinsä taas on näyttänyt noita-akalta jo pitkän aikaa, joten asuhommat ovat kunnossa. Juhlat tosin vielä puuttuvat, mutta voidaanhan me pyytää joku kaveri kylään, kun koristeetkin roikkuvat valmiina. Tosin tämän kakun kanssa ollaan jo Halloweenia juhlittu jo moneen otteeseen. 

Teimme Pienen kanssa yhdessä haamuja sokerimassasta ja lakupaloista. Pieni sai kaulia itse valkoista sokerimassaa ja teki puikolla reikiä haamun silmiksi. Mummohaamulla oli kuulema paljon reikiä lakanassa, kun on niin vanha. Ihana kulta!

Maidoton Haamujengin Supersitruuna-lakritsikakun resepti

Raaka-aineet:

Kakkupohja:

4 munaa

2,5 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 dl kauramaitoa ( käytin oatlya)

n. 1 dl lakritsimönjää

Lakritsimönjä:

1 pussi Pandan lakuja

1 pieni rasia salmiakkia

0,5 dl glukoosisiirappia

3 rkl maidotonta margariinia ( käytin flora laktoositon)

1 dl vettä 

Sitruunatäyte:

1 prk Yosa-sitruunajogurttia

1 prk Planti kauravispi

1 rkl Luomu Soijavalmiste 

2 sitruunan kuori

2 sitruunan mehu

3 liivatelehteä
1 dl sokeria ( saa laittaa lisää jos haluaa)

Valmistusohje:

Käyttämänivuoka oli  17 cm Ø ja 7,5 cm korkea Lidlistä. Jos on mahdollista että on kaksi samanlaista vuokaa, jaa taikina kahteen vuokaan. Korkeassa vuoassa saattaa jäädä kakku keskeltä raa-aksi jos taikinaa ei jaa.  Käytin lopuksi reunakalvoa, jonka avulla kakun voi hyydyttää yli vuoan. Jos teet kakun matalaan isoon vuokaan reunakalvoa ei tarvita.

Tee ensin pieni satsi lakritsimönjää kakkupohjaa varten.
Pilko lakritsi pieniksi paloiksi. Laita kattilaan 1/4 lakritsista, 6 salmiakkia, pieni nokare margariinia,  ruokalusikallinen glukoosisiirappia ja loraus vettä. Kuumenna seosta liedellä niin pitkää kun lakritsi ja salmiakki sulavat nesteeksi. Hämmentele ja keittele hiljalleen. Tässä menee hetken aikaa ja vettä voi lisätä ajoittain.

Tee kakkupohja.

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Voitele vuoka maidottomalla margariinilla.

Sekoita kuivat aineet keskenään: vehnäjauho, leivinjauhe ja vaniljasokeri.

Vatkaa munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi.

Lisää jauhot käyttäen siivilää.  Sekoita kumikaapimella sekaisin.

Lisää maito ja sekoita.

Lisää jäähtynyt lakritsimönjä ja sekoita.

Kaada taikina vuokaan. ( Jos sinulla on 2 samanlaista vuokaa, niin olisi parempi jakaa taikina kahteen vuokaan. Silloin kakkupohja kypsyisi tasaisemmin. )

Laita uuniin ja anna olla uunissa n. 45 min.

Ota uunista ja irrota vuoasta.

Tee juustokakkutäyte.

Pese sitruunat kunnolla tiskiharjalla.

Raasta sitruunan kuoret, vältä valkoista kuoriosaa.

Laita liivatelevyt kylmään veteen likoamaan.

Vatkaa kauravispi vaahdoksi.

Laita puolet sitruunamehusta kattilaan, kiehauta ja liota liivatelehdet kuumaan mehuun. Anna jäähtyä. Lisää 3 rkl sokeria ja sekoita.

Sekoita keskenään yosa-jugurtti, kauravispi ja soijavalmiste. Kaada liivatemehuseos mukaan ja sekoita.

Lisää sitruunankuori ja loppu sitruunan mehu. Sekoita.

Lisää 1 rkl sokeria.

Tässä vaiheessa voit maistaa ja lisätä sokeria jos maku on liian hapan, niin lisää sokeria.

Kokoa kakku:

Leikkaa kakku 4 osaan tai noin 2,5 cm korkeisiin siivuihin.

Pese vuoka ja vuoraa se elmukelmulla.

Lado pohjalle kuivakakku, sen päälle juustokakkutäytettä. Lado kerroksittain niin että ensimmäisenä ja viimesenä on kuivakakkupohja.

Laita kakku hyytymää  jääkaappiin. Hyvä olisi antaa kakun nukkua yön yli.

Kumoa kakku lautaselle, saat kakun irrotettua helposti elmukelmun avulla.


Tee sitten lakritsi täyte. Pilko lakritsit. Laita aineet kattilaan ja keitä, kunnes lakut ja salmiakit ovat lionneet massaksi. Voi lisätä keittäessä hiukan vettä ajoittain.

Kun lakritsimönjä on hiukan jäähtynyt kaada se kakun päälle. Anna valua.


Voit askarrella sokerimassasta ja lakupaloista haamuja kakun koristeeksi.

Tältä se näyttää maidoton juustokakku, kuivakku ja nakukakku yhtäaikaa. Maku oli juuri sellainen kuin halusinkin. Supersitruuna yhdistettynä lakritsin ja salmiakin makuun. Oli ihan yliveto idea laittaa lakua kakkupohjaan. Lusikoidessa kiittelin itseäni! Lakutäyte olisi helpompi tehdä Kick-patukoilla, mutta meidän kakussa ei saa olla maitoa. 

Ihanan karmivaa viikonloppua!

Törmäsin vasta  Baby Shopin juhlatarvikkeisiin. Ihan mielettömän söpöjä juttuja! Olisi pitänyt eksyä tänne aikaisemmin! Haluan nuo kaikki!

Halloween tasseliviiri kotikonstein

Halloween lähestyy oletko valmis?

Askartelin kotoa löydetyistä materiaaleista hienon mustan tasseliviirin. Nämä viirit ovat olleet suosittuja häissä ja synttärijuhlissa. Miksei se sopisi mustana hyvin myös Halloween juhlaan! Kurkkaa mistä viiri on tehty ja kuvalliset askarteluohjeet!

Itsetehty viiri sopi hyvin meidän juhlaseinälle. Ei kai se haittaa vaikka valokuvat jäivät alle? Jätesäkistä tuli myös kaunis kiiltävä kaitaliina pöydälle. Eikä haittaa jos tulee vähän sotkua.

En tiedä kuka on valmistanut tämän upean mustan goottikynttelikön, mutta tykkään siitä kovasti.
Se löytyi kirpputorilta joskus kauan sitten. 

Ihan karmivaa Halloween kolkuttelee jo ovella. No onneksi ovelle ei kolkuttele ketään hirmuista, mutta ehdin jo kuvitella millaista olisi järjestää Halloween-kemut. Saimme mummin kylään katsomaan tyttöjä ja pääsimme miehen kanssa viettämään laatuaikaa kaupassa. Jee! Kaupasta oli musta pahvi loppu, joten haaveet pahvilepakoista sai jäädä. Onneksi minulla taas välähti! Ehkäpä kaapista löytyisi materiaalia juhlan koristeisiin. Tiedättekö mitä kaikkea voi tehdä 150 l jätesäkkeistä?  Niistä vain leikkelemään!

Päätin leikellä yhden jätesäkin tasseliviiriksi. Se kävi nopeasti sillä kun jätesäkin jättää avaamatta, voi leikata tuplamäärän soiroja samalla kertaa. Leikkasin soirot reunasta reunaan ja jätin yläosat leikkaamatta auki. Siitä tasseli olisi helppo kiinnittää.

Pieni oli löytänyt rikkimenneen mustan helminauhan jemmoistani ja heitteli helmiä ympäri kotia. Käytiin ajatuksissa kaikki helmi-kauhuskenaariot mummin kanssa läpi!  Aika vaarallisia! Lopulta Pieni luopui helmistä ja päädyttiin siihen että tasselit olivat hyvä säilytyspaikka noille ihanille aarteille. Ne tekevät tasseliviiristä viimeistellymmän, eikö vain?

HALLOWEEN TASSELIVIIRIN ASKARTELUOHJE

Kiinnitin jätesäkin suikaleet helmiin kiinni rautalangalla. Rautalangan lenkillä viirit oli helppo kiinnittää nauhaan  ja painaa kiinni oikeaan kohtaan nauhassa. Arvatkaapa mistä tuo ihana mustavalkoinen paperinaru on peräisin? Ihana Kati toi Baby Showereihin kauniisti pakattuja lahjoja, joissa oli tuota narua. Tämä himohamstraaja säilytti narun aarteenaan, saattaahan sitä joskus vielä tarvita!

1. Tasseliviiriin tarvitset: 150 l jätesäkin, rautalankaa, helmiä ja narua viirin ripustamista varten. Leikkaa jätesäkistä vaakatasossa soiroja, leikkaa toinen reuna auki ja toinen kiinni. Leikkaa pieni reikä kiinnijätetyn soiron keskikohtaan.

2. Tee rautalankaan lenkki ja pujota helmi lenkkiin. 

3. Pujota rautalanka"kädet" jätesäkkiin tehdystä reiästä läpi. Ja kiepauta rautalanka"kädet" helmen alla olevan rautalanka"kaulan" ympäri.  

4. Ripusta tasseli roikkumaan naruun lenkistä. Voit puristaa rautalangan kiinni, jolloin tasseli pysyy oikeassa kohdassa narulla. Ripusta viiri vaikka taulukoukuilla kiinni seinään. Juhli kunnolla!

En raaskinut ostaa kurpitsoja kaupasta, mutta meillä on näitä satsumia.

Mielessä kävi myös kolmioviirien ja lepakoiden teko, mutta jätetään se nyt ensi kertaan. Laitan jossakin vaiheessa myös super ihanan sitruunakakun ohjeen. Se tekee juhlapöydästä juhlapöydän.

Osallistun tällä postauksella Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on keltainen. Sopii hyvin koska, meidän synttäreistä jääneessä ilmapallopussissa ei ollut oransseja palloja.

Kurkkaa lisää Halloween-juttuja täältä! Viime vuonna selvitin kurpitsan tarinaa. 

Arvatkaapa mitä tilasin jo?  Muumi kirjajoulukalenterin! Oli pakko jo tilata ennen kuin loppuu!

Neulekaitaliina jättiläisen puikoilla ja syyskukkia

Neuloin trikookuteesta kaitaliinan

Neuloin jättiläisen puikoilla kauniin kaitaliinan, olipa helppo ja nopea käsityö! Kurkkaa myös vinkkini syksyiseen kukka-asetelmaan.

Valkoinen neulottu kaitaliina näytti kukkien kanssa raikkaalta. 

Kerrankin meilläkin oli jotain punaista. Punaiset gerberrat, marjat ja lehdet sopivat kauniisti syksyyn.

Minulla oli vielä jäljellä omppuja.

Löysin himohamstraajan kätköistä jättimäiset neulepuikot. Ne oli hypännyt ostoskoriin KodinYkkösen konkurssimyynnistä. Mietin silloin mitä tekisin 10-kokoisilla neulepuikoilla, mutta kun ostin kauppareissulla testiin Sisäpiha-trikookuderullan, niin puikoillekin tuli käyttöä. 

Saimme häälahjaksi ihanan tästä samanlaisesta kuteesta  virkatun maton ja  minua on kiehtonut mitä kaikkea tuosta kuteesta voisikaan tehdä.  Luin Sisäpiha Kaupunkilanka-rullasta että lanka syntyy tekstiiliteollisuuden jätepaloista, jotka muuten menisivät hukkaan.  Näppärää!

Mietin ensin että teen maton Pieneen leikkikeittiöön, mutta minulla oli vain yksi kerä lankaa. Joo tiedän, kaupassa iski nuukuus. No tämä kerä meni harjoitteluun ja neuloin sitten kaitaliinan keittiön pöydälle.  Aloitukseen tuli 15 silmukkaa ja kudoin sileää neuletta, kunnes kerä loppui ja päättelin.

Tai no ei nämä minun juttuni mene  niin kuin Strömsössä.   Oikeasti purkailin ja sommittelin aika pitkään työn kanssa. Neuloin ensin 30 silmukan aloituksella ja pidennetyillä silmukoilla, ei tullut kiva. Purin työn, kudoin sileää neuletta 12 silmukan aloituksella ja taas purkasin tekemiseni. Onneksi trikookudetta on helppo ja nopea neuloa. Tämä homma sopii hyvin sellaisille, jotka haluaa heti valmista!

Eikö kaitaliinasta tullutkin kiva? Taidan joskus ostaa uuden rullan ja jatkaa liinaa hiukan pidemmäksi. Ja kokeilla sitä virkkausta.

10-koon puikoilla saa neulottua nopeasti. Niillä tulee pikapikaa valmista ja voi sanoa hyvissä mielin olevansa käsityöihminen.  

Kun on kukkia, niin voi taas harjoitella kameran käyttöä. Käytössä on Olympuksen E-PL 6 ja kittilinssi 14- 42 mm. 

Trikookuteesta voi tehdä vaikka mitä, jos vain raaskii ostaa useamman rullan kerralla.
Ehkäpä en ole ensikerralla niin nuuka.

Ihanaa kukkailoittelua!

Osallistun tällä postauksella Kukkailoitteluun Mansikkatilan mailla. Kukat ovat peräisin Lidlin päivän kimpusta ( 3,95 e ), josta napsaisin muutaman kukan tähän. Hain pihalta villiviinin terttuja ja syksyn lehtiä, sekä yli menneen hortensian oksia. Kukka-asetelman saa nopeastikin, kun vain viitsii.  Mutta kukkakaupan asetelmaan verrattuna tämä oli suorastaan edullinen! Maljakon esittelin jo täällä.

Ihanaa viikonloppua!

Kurkkaa Adlibriksen lankariehan tarjoukset! Nyt saa alle kahden euron Baby Merino-lankaa! Jes! Ne kampanjatarjoukset näkyy sen kampanjasivun vasemmassa reunassa.

Prinsessan mokkapalamuffinssit

Suklaamuruja keittiössä

Leivoin taaperon kanssa suklaisia mokkapalamuffinsseja. Tässä postauksessa piilee varoituksen sana niille, jotka haluavat tarjota näitä esimerkiksi lastenjuhlissa.  

Mokkapalamuffinsseista tuli tosi nättejä.

Leivoimme Pienen kanssa mokkapalamuffinsseja. Ajattelin tehdä niitä ristiäisiin, mutta nostin lopulta kädet ylös leipomisien kanssa. Hyvä päätös!


Leipominen on ihan kivaa, mutta se sotku mikä siitä nyt tulee on jotain ihan tavatonta. Tai oikeastaan astiat saa näppärästi pesukoneeseen ja pöydät pyyhittyä, mutta millä tavoin siivotaan naama suklaakuorrutteessa juoksentelevan taaperon jälkiä? Kokeilimme paperisia muffinssivuokia, mutta niiden kanssa oli mahdotonta syödä murustamatta. Eli tämän testin jälkeen unohdamme todellakin mokkapalamuffinssit, kunnes taapero ja tämän äiti osaavat syödä sotkematta. Palaan tähän joku päivä miksi prinsessojen pitää erityisesti olla sotkematta suklaan kanssa.

Siskoni toi Pienelle lahjaksi söpön kruunun heidän käydessään pelaamasta palloa lähistöllä.

Tämä oli se minun hetkeni: hiljaisuutta, kahvia, herkkua ja kamera.

Pieni tykkäsi eniten muffinssien kuorrutteesta ja onhan mokkapalan kuorrute ihan taivaallisen hyvää.  Koko pellillinen muffinsseja katosi nopeasti lautaselta ja luulin niiden kadonneen parempiin suihin. Kuitenkin sieltä täältä kotia löytyi piilotettuja muffinsseja joista oli haukattu kuorruttetta pois.  Löytäessään muffinssin äiti sitten söi herkun kahvin kanssa.  Herkku oli myös helppo löytää jäljittämällä. Huoh! Onneksi kuivuessaan kuorrute ei enää sotke niin paljoa, eikä se siltikään menetä makuansa jos siitä oli jotain jäljellä.

Annan vielä hauskan vinkin. Jos joskus haluatte hetken hengähtää kahvikupin kanssa ja tarvitsette kivaa tekemistä taaperolle, niin kaatakaa pari lusikallista nonparellejä pöydälle. Siinä menee hetki, kun pienet sormet saavat poimittua ne suuhunsa. Ja äidille saa kivaa tekemistä unohtaessaan herkut pöydälle. Se on välillä sellaista.

Mokkapalamuffinssit on kyllä nätimpiä tarjottuna näin, kuin perus ruutuina. Tosin paperi aiheutti vähän päänvaivaa. 

Paperista huolimatta muffinssit katosivat yksitellen.

Mokkapalamuffinssin resepti 

Raaka-aineet:
Muffinssit:

4 kpl kananmunaa
2,5 dl hienoa sokeria
1 dl Oatly kaurajuoma
4 dl vehnäjauhoja

1 dl tummaa kaakaojauhetta
2,5 tl leivinjauhetta
50 g Keiju laktoositonta margariinia
50 g maidotonta tummaa suklaata ( käytän Lidl:n Fin Carre tummaa suklaata, jossa lukee että saattaa sisältää jäämiä)

Mokkapalatäyte:

n. 3 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl sulatettua laktoositontan/maidotonta margariinia
2 rkl vahvaa kahvia

Valmistusohje:
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Voitele  muffinivuoka (paperisia ei tarvitse voidella) .

Pilko suklaa muruiksi. Paras on leikata suklaa keittiöveitsellä suklaan kääremuovin päällä.

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaakaojauhe keskenään. Jos annat taaperon tehdä tämän, muista lisätä jauhoja hiukan enemmän, sillä todennäköisesti osa jauhoista mitataan uudelleen lattian tai pöydän kautta.

Sulata margariini.

Vatkaa kulhossa muna ja sokeri paksuksi valkoiseksi vaahdoksi.

Sekoita kevyesti jauhoseos vaahtoon kumikaapimella.

Kaada sula margariini taikinaan ja sekoita kevyesti.

Lisää kaurajuoma ja vatkaa taikina sekaisin.

Kaada taikina vuokiin.

Laita muffinssien keskelle suklaamuruja ja paina murut sisälle taikinaan.

Laita vuoat uuniin pellin päälle. Anna olla uunissa 12 minuuttia.

Ota pois uunista ja anna jäähtyä.

Sulata  margariini.

Keitä oikein vahvaa kahvia.

Lisää tomusokeri ja kaakao margariiniin. Sekoita.

Lisää kahvi ja sekoita. Jos kuorrute on liian löysän oloista lisää tomusokeria ja sekoita, kunnes seos on paksua ja tasaista. Itse sekoitan kumikaapimella.

Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Jos pohja ei ole jäähtynyt kuorrute sulaa päälle ja imeytyy pohjaan. Voit myös pursottaa jäähtynyttä täytettä.

Koristele jos haluat.

Kun kuorrutteeseen laittaa kunnolla tomusokeria ja antaa sen jähmettyä, niin se on kivaa pursottaa. 

Saimpa minäkin kerrankin sen bokeh-efektin. 

Osallistun tällä postauksella Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on keittiössä. Kivat nonparellit eikö?

Tassutossut ja tumput vauvalle

Neuloin itse suloiset vauvasukat ja lapaset

Neuloin meidän vauvalle herttaiset tassulapaset ja sukat. Valkoiset pienet tumput ovat kuin kissantassut. 

Valkoisiin lapasiin huovutin neulalla pienet anturat. Sopii hyvin "karhupukuun".

Tulimme juuri lenkiltä sisälle ja sain samalla napsaistua muutaman kuvan teillekin. Hereillä ollessaan näistä viuhtokäsistä ei kuvissa näkyisi, kuin valkoisia viivoja.

Hassu kuin kissan tassu! Neuloin vauvalle ihanat tassusukat ja lapaset. Idean sain neulomastani peitosta johon huovutin pupun kuvan. Mietin jo silloin mitä kaikkea voikaan huovuttaa neuleen pintaan ja tämä idea välähti miltein heti. Tosin toteutukseen meni pieni tovi. Kylmät ilmat tulivat ja meidän vauva kasvaa hirveää kyytiä, joten tassutumputkin tulivat tarpeeseen.

Tämä oli nyt ensimmäinen testi idealleni ja ehkä seuraavaan pariin sommittelen noita tassun anturoita vähän pidempään. Oli taas niin kiire saada valmista. Puikkojen tai huovutusneulan kanssa ei oikein voi pitää vauvaa sylissään ja kun vauva saadaan untenmaille, niin Pieni taapero ojentaa jo käsiään omaan sylivuoroon.  Nauratti että Kesäheinä ehti jo viikossa kasvaa ulos sukistaan. Onneksi sukkia riittää Kesäheinälle pitkäksi aikaa neuloinhan niitä jo raskausaikana, mutta Pienelle pitäisi sukat neuloa seuraavaksi.

Ulkona käy kova tuuli ja kylmyys ja pimeys tuntuvat tulevan sisälle asti. Olen vähän kahden vaiheilla, joko alan pukea vauvaa vaunulenkeille untuvapukuun. Vielä on vauva pysynyt lämpöisenä vaikka eilen satoi hiljalleen lunta. Nyt vauvalle on laitettu valkoinen karhupuku, äitiyspakkauksen makuupussi ja päälle olen kietaissut vielä villapeiton.  Vaunun koppa suojaa päällimmäisenä viimalta ja sateelta. Nyt nuo merinovillaiset lapaset ja sukat lämmittävät vielä puvun sisällä. 

Tumput ja sukat ovat kudottu valkoisesta Novitan BabyWool-langasta. Katsoin että Adlibrikselle oli tullut edullisia Baby merinovillalankoja. Aloitukseen 40 silmukkaa ja käytin ohuimpia puikkoja mitä löysin korista olisiko 2 tai 2,5 ?. 

Sukkiin olisi voinut tehdä kärjen kavennuksen toisella tavalla. No jaa, tämähän oli vasta suunnitteluasteella.

Tassusukistakin tuli aika hellyyttävät, eikö?

Olen muuten oikeasti miettinyt, miksi Kesäheinälle ei ole hirveästi pinkkejä vaatteita. Onkohan söpömmät kuosit olleet sinisenä, vai onkohan niissä ollut parempi alennus? 

Valittelin viimeksi, että nyt joutuu taas etsimään ihmisvaatteita netistä. No siinä kävi taas niin, että tilasin Pienelle lämpimän fleece-kerraston ja farkut. No ehkäpä jatkan tätä kulkuani juoksuhousuihin ja teknisiinkerrastoihin vuorautuneena. Eihän siellä leikkipuistossakaan ole näkynyt pitkään aikaan ketään.  Paitsi se lehtiä kottikärryillä työntänyt mies juuri silloin, kun leikin liukumäessä apinaa. Sellaista se on välillä.

Omenatäti ja ihanaa hilloa

Kori täynnä omppuja

Omenapuut ovat täynnä omenia. Törmäsimme vaunulenkillä mukavaan tätiin, joka antoi meidän kerätä omppuja heidän puustaan. Nyt on meilläkin omenahillot keitettynä.

Nämä omenat menivät meillä aikaisemmin jo niihin muffinsseihin. Kaipasin hilloa varten vaaleita kirpakampia omenoita. 

Haluu omppuja! Hihkui pieni ja hamusi ihanan näköisiä omenoita leikkipuiston lähellä olevasta puusta. Naamani lehahti punaiseksi, kun omenapuun omistaja nousi puuhistaan kurkistamaan tielle pientä huutajaa. Hän tuli lähemmäksi hymyillen ja kysyi:  "Haluatteko omenoita? Kyllä niitä saa ottaa. Niitä riittää! ". Olin jo sanomassa, EI, en kehtaa, mutta ajattelin, että pieni omenoita keräävä taapero saattaisi piristää myös rouvan arkea ja voihan omenoita olla joskus ihan vaivaksi asti. Niin ja se piirakkakin on niin hyvää.  Kyllä kiitos! Kyllä me voisimme omenoita ottaa!

Pienestä oli hauskaa, kun tönimme omenapuita ja omenat tipahtelivat puusta. Täti näytti isoja punaisia ja valkeita omenoita ja kertoi että linnutkin pitävät niistä. Pieni oli haltioissaan. Hän yritti hyppiä omenoita kiinni, mutta oksat olivat vähän liian korkealla. Keräsimme omppuja pussiin ja omput kulkivat näppärästi tuplavaunujen alaosan korissa. Pieniä iloja, tai oikeastaan tosi isoja iloja! Tulimme kotiin leveästi hymyillen ison  saaliimme kanssa. Nyt niitä riittää.

Äitini toi  meille myös omenoita ja kauniita kehäkukkia. Kehäkukista tulee mieleen lapsuuden syksyt. Niitä oli aina meillä pellossa. 

Pieni sai ihanan elämyksen ensimmäisistä puusta tippuvista omenista. 

Niin mitä omenista tehtiin?

Keitin ison kattilallisen omenahilloa ja nyt hilloa on laittaa kääretortulle, mysliin, puuroon ja vaikka lettuihin. Muistin että kohta Kesäheinäkin saisi hilloa maistaa. Aika menee niin nopeasti. Koko koti oli täynnä ihanaa omenan tuoksua. Se tuoksu oli jotain aivan ihanaa, sen kun saisi purkkiin säilöttyä ja lähetettyä teille. Niin ja olihan se pakko tehdä vielä omenakakku. Taisi olla jo kuudes omenamuffinssitaikina. Ehkäpä laitan siitä joskus vielä kuvia.

Kävelimme taas talon ohi ja nyt Pieni hihkaisi:" Omenatäti!".

Ei tämä syksy ole lopulta niin paha.

Tein hillon keittämällä hillo-ja marmeladisokeria omenoiden kanssa. Tuota sokeria ei tarvita niin paljon ja siinä on luonnonmukaiset säilöntäaineet valmiina. Kuumana hillo näyttää vielä juoksevalta, mutta se jämähtää jäähtyessään.

Riihimäen Hans Nyqvistin Kantti-tölkit pääsivät viimein käyttöön. Niissä on hyvä säilöä hilloa tiiviiden kansien vuoksi. Pesin purkit ensin tiskikoneessa ja sitten kuumensin vielä uunissa pöpöt pois. 

Kun hillopurkit ovat yhtä kuumia kuin hillo, niin hillon voi purkittaa huoletta. Pitää varoa koskemasta purkkien sisään, sillä hillo voi mennä pilalle ennenaikaisesti. Ja muutenkin, hillo on tosi kuumaa!  Tarkoitushan on että hillo säilyy. 

Ihania omenaunelmia! ♡♡ Omenahillo on muuten ihana vieraslahja syyshäihin! Ja taas voi käyttää niitä koristeltuja pilttipurkkeja. 

Osallistun tällä postauksella Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka teemana on Lokakuu.

Välipostaus:
Kurkatkaapa muuten tuo Stylepit-verkkokauppa. Sieltä löytyy Molon, Minirodinin, Phister&Philinan vaatteitta ja jotain Esprit vaatteita äidillekin. Ja ihania juttuja lastenhuoneisiin. Sain alennuskoodin jolla saa yli 69 e ostoksista 10% alennuksen koodilla: ADOCTFI2K0 

Tulee tarpeeseen sillä Jyväskylästä oli hävinnyt kaksi suosikkivaatekauppaa ja mun vaatekaappi ei pirskahtele yhtään. Nyt epätoivoisesti etsin jotain ihmisvaatteita netistä.