tiistai 29. marraskuuta 2016

Kuvia Päijänteen rannalta

Kuvia kaamoksesta Päijänteen rannalta. Hiljaista ja hämärää.



Hiljaista! Ei kuulu muuta kuin ritinää rantaviivasta. Päijänne alkaa hiljalleen jäätymään. Nyt on päivän kirkkain hetki ja on silti pimeää. Kaamos tuntuu täälläkin.


Kaikki on niin tyyntä. Ihan kuin koko järvi nukkuisi. Tapahtuisi edes jotain. Minna Canth kirjoitti vuonna 1884: Kaikkea muuta kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää!


Täytyy ravistautua hereille ja avata silmät. Talviunet ovat karhuja varten.








Kun asioita katsoo virkein silmin ne näyttävät ihan toiselle. 

Pienen mielestä nyt on hyvä päivä onkia mummin kanssa. Ei haittaa vaikka ei ole siimaa tai koukkua, tarkoitushan on vain onkia. Oli sitten vaikka vähän hämärää.



Osallistun näillä kuvilla Pienen linnun Makrotex-valokuvahaasteeseen jonka aiheena on  pimeys.

Joku varmaan yhden näistä kuvista bongasikin jo etukäteen Instagramissa.

perjantai 25. marraskuuta 2016

Jouluverhokriisi ja kukkailoittelua

Mistä löytyisi kauneimmat jouluverhot?
Mistä löytyisi ne kauneimmat jouluverhot? Päässä soi vain jouluverhot, jouluverhot, jouluverhot. Uudet on saatava ja vähän äkkiä.



Tiedätkö sen tunteen kun iskee lähes pakkomielle, että jotain on saatava. Nyt päässä soi jouluverhot, jouluverhot, jouluverhot. Klikkailin päivittäin Cellebesin, Halensin, Elloksen, Hemtexin, Hobbyhallin ja Finlaysonin valikoimaa. Ärsytti suunnattomasti, kun mikään valmiista verhoista ei houkutellut ja ne haluamani olivat loppuunmyytyjä.

Ihastuin Noksun kuusiverhoihin ja kuusi on kyllä nyt tredijuttu tänä jouluna. Sellaiset valkoiset pikkukuusikuvioiset olisi voineet olla myös kivat, mutta löysin ne liian myöhään. Meinasin hairahtua ostamaan punatulkkuverhoja, mutta ne eivät lopulta pirskahdelleet. Nyt Black Friday-viikonloppuna verhoja saisi sitten hyvillä alennuksilla, mutta minullapa on jo verhot.

Kokosin suosikkejani  2016 jouluverhoista. Kivoimmat ovat nuo ylimmät kuusiverhot


Ostovimmani jäi kuitenkin päälle ja kävin tyynnyttämässä sitä Prismassa ja ostin verhojen hinnalla kaikkea. Sainpa siis edes suklaata ja kukkia. Onneksi oli kukkakimput alennuksessa, niin oli mahdollisuus osallistua Mansikkatilan mailla -Kukkailoitteluun.

Onneksi löytyi 1,50 eurolla kaunis kukkakimppu. Olisikos jääneet yli viime viikonlopusta?  Kestäviä.


Mummi toivoi Pienelle söpöä lyhtyä Led-kynttilöineen. 



No mutta hienointa on, että tarve sai tosiaan pääni raksuttamaan. En lopulta edes tiennyt millaiset verhot haluan. Yleensä se menee "tiedän kuin näen" -periaatteella. Millaiset jouluverhojen pitäisi olla? Punaiset, ei ikinä! Raidallisetkin on jo vähän nähty. Päädyin mietteissäni siihen, että haluan puuvillaa, pitsiä ja mustavalkoista.  Pahinta on tosiaan kun ei tiedä mitä haluaa ja kun oma tyylini on ehkä läävägeenisyydestä johtuen melko sekava. Tykkään vain niistä jutuista, mistä oikeasti tykkään, oli se tyyliltään mitä tahansa.

Lopulta muistin ruotsalaiset maalaisromanttiset sisustusblogit ja instakuvat. Pengoin kangasnipuista kaikenlaista ja päädyin ompelemaan verhot  kangaspaloista. Löysin Anttilasta osatamani metrin palasen raitakangasta, pitsikapan ja Ikean Knoppe-lakanan (se on hyvä kaikkeen muuhun paitsi lakanaksi). Sommittelin kankaat nuppineulojen kanssa yhteen ja testailin kangasmyttyjä ikkunassa. Ihana luomisvimma!

Sitten kun pääsin viimein ompelemaan, en olisi malttanut lopettaa millään. Me ollaan taas ompelukoneen kanssa kavereita. Mummi on ollut meillä hoitamassa pieniä, niin olen saanut luoda ja työstää inspiraatioitani rauhassa. Ihanaa! No nyt syntyi sitten valkoiset pitsiverhot, mutta ei niissä nyt sitä joulua ole. Vielä. Palataanpa siihen myöhemmin.

Yhdistin itsetehtyihin verhoihin raitakangasta, pitsikapan ja Ikean Knoppe-lakanan. Sopii hyvin joulutähteen, sen ohje ja kuva vanhoista verhoista löytyy täältä .


Minun!

Lisään verhoihin joulua, kun ehdin. Verhoista tuli aika monikäyttöiset ja saisin kaappia vähän tyhjemmäksi. Onhan meillä punaista keinutuolissa, joka on muuten ihan samanlainen mikä oli minulla pienenä.

tiistai 22. marraskuuta 2016

Keramiikkavetimet, handmade with love

Tein savesta nuppeja naulakoksi ja vitriiniin



Niin ihanat vetimet! Löysin uudet keramiikkanupit  vasta maalattuun vitriiniin. Ne olivat keramiikkakurssin tuotoksia viime vuodelta.



Ihanaa! Voin viimein esitellä teille nuppini! Siis keraamiikassa tekemäni vitriinin ovien vetimet, jotka odottivat melkein  vuoden käyttöön pääsyä. Nyt kun maalasin vitriinin saatoin vaihtaa kahvatkin itse tehtyihin.

Vitriinissä säilytän Lomonosovin kuppejani, joten valkoinen keramiikka sopi kivasti kaveriksi. Tosin onhan nuppini aika kotikutoisia keisarilliseen posliiniin verrattuna, mutta meillä taitaa ainakin tavarat olla sulassa sovussa vinksin vonksin.

Olin piilottanut kauniit kuppini kaapin perukoille, mutta nyt tavarapaljoudesta karsitussa vitriinissä ne pääsevät paremmin esille ja käyttöön.


Ihanaa kimallusta. Vitriinistä tuli upea kun laitoin sisään lasipalloista tehdyn valonauhan. Osallistun tällä kuvalla Pienen linnun Makrotex-haasteeseen, jonka aiheena on kimallus. Muistatteko nämä astiat tästä heinäkuisesta postauksesta?  



Ilman kimaltelevia jouluvaloja kauniit kupit jäävät vitriinissä vähän pimentoon.



Tein nuppeja erilaisia, jotta voisin käyttää niitä eri paikoissa. Osa nupeista on menossa naulakoksi, mutta en ole vielä raaskinut tehdä reikiä ehjään vasta maalattuun seinään.

Minulla on niin monta projektia nyt käsissä vauvan ja taaperon lisäksi, joten keramiikan tekokin jäi tältä syksyltä. Keramiikkakurssia on kyllä kova ikävä. Nuppien teko olisi nopeaa touhua, jos saisi kädet vapaaksi ja pöydän puhtaaksi savilällistä. Näitä olisi tosi ihanaa antaa lahjaksi.

Eihän sitä koskaan tiedä vaikka kohta meillä kotona olisi savea joka paikka täynnä. Näen jo sieluni silmin Pienen istuvan pöydällä muovailemassa ja ne kaikki pienet kämmenenjäljet seinissä. Pitää vain taas innostua oikein kovasti!

Nämä valkoisella lasitetut nupit pääsivät vitriiniin. Sopii upeasti paperin valkoiseen maaliin.


Kun tietää että kahta samanlaista nuppia ei pysty vielä tekemään, niin niistä on hyvä tehdä kaikista kunnolla erilaisia. 


Vetimissä on sisällä pieni reikä mihin voi liimata ruuvin kiinni. Hauskoja ja erilaisia.







Ellos alekoodi: 345733
40% alennusta kalleimmasta tuotteesta + 2 Iittalan kivituikkua kaupan päälle* 

Kun tilaat väh. 50 eurolla Edut koskevat uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Edut ovat voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää, kuitenkin vain 20.12.2016 asti, ja ne voi käyttää vain kerran. Kivi-lyhtyetu koskee vähintään 50 euron tilausta. Vain 1 Kivi-lyhtysetti kaupan päälle/asiakas. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Etuja ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Design by -tuotteisiin eikä Ei alennusta -tuotteisiin.
Kassalla käytettävä koodi 345733

perjantai 18. marraskuuta 2016

Itse tehty paperitähti

Tuiki tuiki tähtönen...

Askartelin ikkunaamme kauniin paperinvalkoisen joulutähden. Piirsin tähteen koristeet mustalla tussilla ja leikkasin reiät rei-ittimellä. Tein askartelumallin, jotta tätä voi kokeilla myös kokematon askartelija.


Tämä meidän uusi tähti sopii paremmin keittiöömme Ateenan aamujen kanssa. 


Askartelin eilen suuren paperitähden. Homma alkoi siitä kun lähdin kaivamaan joulukoristeita ja valoja esiin. Kaikki löytyi siististi omasta lastikostaan, mutta kaupasta ostetusta tähdestä oli pettänyt liimaukset. Lähdin sitä korjaamaan ja huomasin miten helppo se olisi tehdä itse. Niin ja saisin viimein sen suuren paperin valkoisen joulutähden.

Tähdestä tulee niin mieleen meidän Pieni joka haluaa lohduttaa itkevää vauvaa laulamalla kovaan ääneen: Tuuiki tuiki täh-tö-neen! Voi söpöys! Tuli muuten mieleen, että se pitää olla ehdottomasti laululistalla taaperoiden juhlissa ja illanvietoissa niiden uppooutojen laulujen sijaan. Sillä pienetkin haluaa laulaa!


Ihmettelin miksi en ole askarrellut näitä tähtiä aikaisemmin? Ei edes ollut vaikeaa. Ainut vaikeampi juttu on liimaus, mutta ei sekään niin paha ollut. Ajattelin ystävääni Katia ja mieleeni tuli heti nämä tussikoristukset. Hän on vaivihkaa ujuttanut näitä mustavalkoisia ajatuksia päähäni.

Täytyy vielä viritellä valo sisälle, ne pienet patterilla toimivat Led-valoketjut voisi ujuttaa tähteen.


Paperitähden askarteluohje


Ajattelin että teen ensin yhden malliksi ja teen siihen mahtavat koristelut. Piirsin rikkoutuneesta tähdestä kaavat ja leikkasin 5 kappaletta sakaroita. Minulla oli käsillä A3 akvarellipaperia. Sitten tein sakaroihin taitokset ja vähän sommittelin. Vedin taitosviivat puikolla viivotinta apuna käyttäen. Silloin taitteesta tulee siisti ja oikeaan kohtaan.

Mitenkäs ne hulppeat koristeet? Nyt vain otin mustan tussin käteen ja sohin sakaroihin jotain. Tein lisäksi reikiä rei-ittimellä. Hankalin homma on liimaus ja kokoaminen. Mutta pala kerrallaan tähti asettui muotoonsa. Yksinkertainen on kaunista!


Paperitähden askartelukaava ja mallipala.



Tarvitset: 
5 kpl A3 -paperia, Liimaa, Sakset, Viivotin, Puikko, Rei-itin, Tussi, Lankaa ripustamista varten

1. Taita ensin A3-kokoinen paperi kahtia. Mallaa tuo A3-paperitaite kohta, oman paperisi taitteeseen.

2. Piirrä ja leikkaa kaksipuoleisena.  Leikkaa sakaroita 5 kappaletta. 

3. Käytä puikkoa ja viivotinta ja tee taitteet puikkotaitekohtiin. 

4. Koristele sakarat.
5. Liima pitkä liimataite sakaran takaosan samanlaiseen pitkään liimataitteeseen, niin että sauma jää sisäpuolelle. Liimaa samalla tavalla kaikki sakarat. 
6. Liimaa sakarat toisiinsa kiinni lyhyestä liimataitteesta, sen vastakappaleena on toisen sakaran liimataitteeton kohta.  

7. Tee pieni reikä ripustusnarulle.
8. Jos tähden keskelle jää ruma aukko, liimaa siihen paperinpala tai tarra. 

Tästä voi tehdä pienempiä harjoituskappaleita A4-kokoisesta paperista. Jos haluat piirtää sakaran vapaalla kädellä ajattele että sakara on tylpän leijan muotoinen, jossa on kaksi saumavaraa.  
Tämä joulutähti on vielä prototyyppi. Mietin jo etnisen näköistä silkkipaperikoristetta, mutta kaikki riippuu vaan siitä miten  paljon saan aikaa askarteluun.



Mietitkö jo itse miten oman tähtesi koristelisit? 


Nyt voi odotella joulua! Odotan jo niin innolla Muumi kirjajoulukalenterin avaamista. Mitäköhän siellä sisällä on?

Muumi kirjajoulukalenteri.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Itsetehty vauvan leikkimatto

Tein itse ja säästin!


Ompelin itse vauvalle leikkimaton ihanasta Muumi-kankaasta. Helppo urakka ja sain myös tyhjennettyä kaappeja.  Kankaanpalat ja tarpeeton peitto pääsi kaapista arvoiseensa käyttöön. ♡♡♡



Toinen puoli leikkimatosta on paksua Bongo-Bongo Muumi-panamakangasta. Ostin kankaan Finlaysonin verkkokaupasta, hyvällä aleella.



Meidän Kesäheinä on jo niin iso että hän  mielellään haluaisi ryömiä ja puskea itseään eteenpäin. Sitterissä leikitään jo lelukaarella ja kovasti neiti on touhua täynnä. Katsoin kaihoisasti kauniita leikkimattoja nettikaupoista ja tajusin että en voi ostaa kaikkea.


Kuolaamani leikkimatto.


Muistin että olin tilannut Finlaysonilta ihanaa paksua Muumisarjakuva-puuvillakangasta ja olin siitä alunperin tekemässä vauvan sängyn pehmuksia. Olen koukussa Finlaysonin Muumi-kankaisiin ja heti kun sähköpostiin kolahtaa ilmoitus alennuksista olen jo tilaamassa uusia Muumeja. Sillä rahalla olisi saanut sen leikkimaton, no jaa.

 Ompelu oli jäänyt suunnitteluasteelle ja nyt revin itselleni aikaa ompeluun. Kaikki tarvikkeet löytyivät himohamstraajan kaapista. Löysin Anttilasta ostamani pinkkiraidallisen paksun  puuvillakankaan. Se sopi täydellisesti pariksi muumikuosille. Tykkään kovasti Bongo-bongo-kankaasta, jossa Muumipeikko esiintyy Tarzanina ja Niiskuneiti on Jane. Meillä on vauvalla jo pussilakanasetti samalla kuviolla.

Pehmusteeksi löytyi poikamiesajan peitto joka oli jäänyt marittamatta. Sitä ei ollut saanut heittää pois. Ei, vaikka kuinka tekisi mieli. Konmari ei onneksi ole kieltänyt askartelua toisen tavaroista. En edes tiedä miksi meillä on kaapissa peittoja armeijalle, vaikka vierassängyssä on jo peti valmiina. Ehkä kuvittelin että peitot tuottaisivat iloa meidän lukuisille vieraille ja kaikille niille yökyläilijöille. Täytyy kierros ottaa uusiksi.

Leikkasin peiton pienemmäksi ja ompelin siihen ympärille valkoisen lakanan. Lakana oli ihan sitä varten ettei peiton kuvio kuulla kankaista läpi. Ostan silloin tällöin edullisia ohuita puuvillalakanoita käsityöaskarteluja varten. Ne sopivat hyvin mallimateriaaliksi ja aluskankaiksi.

Urakka oli lopulta helppo, kun suunnittelutyö oli tehty. Ompelukonekin oli suopealla tuulella. Oli kyllä ihanaa saada tavaraa pois kaapista lojumasta ihan oikeaan käyttöön ja sain pidettyä itseni kurissa etten tilannut mitään. Tosin mieli teki...

Mutta mikä tärkeintä Kesäheinä on leikkimattoon todella tyytyväinen ja nytkin harjoitellaan kovasti kääntymistä ja puskemista eteenpäin.



Toinen puoli leikkimatosta on pinkkiä raitakangasta.
Kun reunan kääntää leikkimattoon tulee kiva tyyny.


Kun kotoa ei pääse ostoksille voin juosta hyvien alennusten perässä verkkokaupoissa. Molon Fonda paita löytyi Stylepitiltä, jossa on aina hyviä alennuksia. Sieltä tilasin joskus myös Phister &Philina-vaatteita ja pikkujoulumekon. 

Leikkimatto sopii kivasti myös olohuoneeseen ja siinä kelpaa köllötellä.

Isosisko tykkäsi myös leikkimatosta. Hienoa, nyt tytöt mahtuvat leikkimään matolla yhdessä. Huomasin, etten ole saanut vieläkään tyttöjä puettua pinkkiin. 

Iskän vanhan peiton leikkasin pienemmäksi ja päällystin lakanalla. Nyt tuo sydänkuvio ei paista Muumi-kankaasta läpi. Pitäisi ommella kyllä enemmän. En raaskinut heittää peitonpaloja roskiin, kun löysin niille jo uuden kohteen. Nyt kun saisin vielä hetken ompeluun.


Blogiani on kiva seurata blogit.fi:ssä. Sieltä on helppo kurkata kiinnostavimmat postaukset. Nyt kun postauksia on yli 300 niiden selaamiseen tarvitaan jo vähän apuja.

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Ihanaa isänpäivää!

Hys! Isänpäiväsalaisuuksia!

Meillä vietettiin kolmatta isänpäivää se oli ensimmäinen meidän Kesäheinälle. 

World's Best Dad! Iskä sai kahvipaahtimo Pavun kahvia sänkyyn kuvamukista jossa toisella puolella oli oman tyttären kuva. Iskä oli otettu myös kahvista! 



Valmistelimme salaa isänpäivää. Hysss! Ei kerrota iskälle! Ja vastaukseksi pieni painoi sormensa huulilleen ja sihahti hysss ovela ilme kasvoillaan! Meillä oli yhteinen salaisuus.

Askartelimme iskälle ja vaarille kortit. Korttien teko olikin  Pienestä mukavaa, varsinkin kun äiti lopetti auttamisen. Pieni kertoi olevansa taiteilija ja ymmärsin viimein antaa hänen tehdä itse. Pieni askarteli perhostarroja kortiin, kuin vanha tekijä ja suhi kultamaalia varmoin ottein. Hymähdin, niin tietenkin. Kuulostipa jotenkin tutulle.

Leivoimme myös tiikerikakun iskälle, koska sitä iskä oli toivonut jo pitkän aikaa. Pieni mittasi jauhot ja sokerit ja välillä kiipesi alas viihdyttämään babysitterissä katselevaa siskoaan. Reipas tyttö.  Hän olisi ehdottomasti halunnut myös vatkata. En ihan vielä anna vatkainta, ettei kakkuja aleta leipoa heti, kun silmä välttää. Keittiön kaapeille kun kiivetään jo sujuvasti. Pikku Masha. Piilotimme kakun kaappiin yöksi.

Pienestä oli niin jännää pitää yllätys iskältä. En meinannut itsekään saada unta, etten nukkuisi pommiin omasta vuoden ainoasta kahvikeittovuorosta. Hain kahvipaahtimo Pavusta iskälle ihan oman sekoituksen kahvia. Se tuoksui valtavan hyvälle ja salaisuus meinasi paljastua, kun koko eteinen tuoksui kahville.

Hiivimme aamulla alakertaan Pienen kanssa ja Kesäheinä jäi iskän viereen vahtimaan selustaa ja pitämään iskä kiireisenä jos hän sattuisi heräämään. Pieni voiteli iskälle leipiä ja oli niin innoissaan. Hyss! Täytimme tarjottimen aamupalalla ja herätimme iskän! Hyvää isänpäivää!

Tiikerikakku on hyvää kun sitä saa tarpeeksi harvoin. Resepti täällä, nyt ei ollut sitruunankuorta. Teimme taas kaksi pientä kakkua.


Kesäheinän tehtäväksi jäi hoitaa iskän viihdyttäminen. 

Pienikin osaa kirjoittaa aakkosleimasimilla, kunhan äiti antaa leimasimet oikeassa järjestyksessä.

Pieni piirsi leimasinkynällä kuvion korttiin ja ripottelin kuvion päälle kohokuviointipulveria ja kuumensin kuumailmapuhaltimella kiinni. Ohje täällä. Osa on kultamaalia. Eihän kultaa voi olla liikaa!

Marraskuussa vietetään isänpäivää aina kuukauden toisena sunnuntaina. Osallistun Pienen linnun MakroTex-haasteeseen jonka aiheena on Marraskuu


Blogiani on kiva seurata blogit.fi:ssä. Sieltä on helppo kurkata kiinnostavimmat postaukset. Nyt kun postauksia on yli 300 niiden selaamiseen tarvitaan jo vähän apuja.

torstai 10. marraskuuta 2016

Stressitön joulu -blogihaaste

Voiko joulu olla joulu ilman stressiä?





En todellakaan tiedä! Sain Oliver teki meistä perheen blogin Liinalta haasteen stressittömästä joulusta. Voihan stressittömyyttä ja törsäämättömyyttä yrittää, vaikka minulle stressi on eräänlainen polttomoottori, jolla pusketaan läpi kivireen kanssa umpihangessa. Kuitenkin joulua askarrellaan meillä pitkään ja hartaasti.

Miksi sitä joulua sitten stressataan niin kovasti? Onko se niin että kaikki mikä poikkeaa normaalista rytmistä aiheuttaa epämukavuutta. Itse olen huomannut että pääsee helpoimmalla, kun tekee niin kuin on aina tehnyt, niin homma sujuu normi urillaan.  Joulustressiä voi kyllä yrittää mennä piiloon sulkemalla joululta ovi, mutta jouluihmiset kantavat sen sisään jokatapauksessa.

Mitäh! Voiko mitään hienoa saada aikaan ilman stressiä?




Tässä omat vinkit lievittämään joulustressiä:



1. Itse tehdyt joulukortit! Ota ihmeessä valokuva ja tilaa kuvista valmiit kortit vaikka ifolorilta. Niin ja tilaa samalla nippu lapsista otettuja kuvia, jotka voi laittaa lisäksi kortin mukaan.  Nämä käyvät myös pienestä lahjasta.

Askartele pari hienompaa korttia tyttöjen kanssa sitten korttitalkoissa glögin voimalla ihan vain huvin vuoksi. Voit toki askarrella 30 kappaletta täydellisesti skräpättyjä kortteja lapsiesi kanssa ja hangata irti maalia/ glitterliimaa/mustetta huonekaluista ja laminaateista. Tiedän mistä puhun! Tehtiin vasta 2-vuotiaan kanssa kaksi isänpäiväkorttia. Pidä sähköpostissa osoitelistaa, jolloin osoiteita ei tarvitse etsiä ympäriinsä.


2. Joululahjat on hyvä ostaa alennusmyynneistä pitkin vuotta. Aina tulee jotain vastaan jonka tietää ilahduttavan jotain tiettyä. Pitäisi yrittää suosia kotimaisuutta. Lahjoja voi tehdä pitkin vuotta itse. Toki se on nyt vähän myöhäistä. Meillä osa lahjoista on jo marraskuussa hankittu ja tehty. Onneksi netti on verkkokauppoja pullollaan ja lahjat tulevat kotiin tai ainakin  lähipostiin asti. Ajatuksena voisi olla mitä saaja haluaisi muttei raaski itselleen ostaa, jotain pientä kotimaista.

3. Sukulaiset! Pitäisi varmaan ajella mummit ja kummit läpi. Ja jouluna menee monta päivää autossa istumiseen. Mitäpä jos ollaankin vain kotona ja nähdään suku joulun jälkeen?  Tai vietetään joulu yhdessä paikassa. Ei kai se niin päivän päälle ole ja kaikilla on joulurauha. Kukatkin saa sitten vähän edullisemmin. Joulukortithan kuvineen menivät jo!

 Jouluvalojen kanssa saa hauskoja korttikuvia.


4. Raha! Meillä ehkä eniten stressaa kun kaikki maksaa! Kun hinta tuntuu härskiltä jätä ostamatta. Ei kaikkea mahdollista tarvita jouluna.  Olen joskus myynyt auton että saa rahaa lahjoihin. Ehkäpä tarvitsen nyt sitä autoa enemmän, kuin saaja lahjaansa. Jos rahaa ei ole, niin sitä ei vain ole.

5. Ruoka! Tämä ehkä stressaa eniten, koska meillä tykätään syödä jouluna hyvin. Neuvoni tähän on se että tee sitä mitä osaat ja mistä tykkäät. Meillä syödään kalaa, kalkkunaa ja hanhea. Aion kuoria ja pilkkoa vihanneksia valmiiksi pusseihin ja heittää sitten niitä uunipellille sitä mukaan kun syödään. En tiedä aionko edes lähteä tekemään maidottomia laatikoita. Ehkä?

Tuli mieleen että varmaan helpottaisi jos ruokastressin jakaisi ja joulu rakennettaisiin nyyttäriperiaatteella. Tarkoittaa sitä että kyläpaikkaan vie valmiin ruoan!  Ei tosiaankaa saa mennä kiireen keskellä toisen keittiöön touhuamaan omia juttuja, mutta jos emäntä haluaa nostaa jalat ylös keittiö on sinun.

6. Kauppa! Mieheni sanoi hyvän vinkin! Ruokakauppaan pitää varata aikaa ja hyvä lista. Ja mitkä unohtuu kauppaan, ne unohtuu kauppaan.

7. Ärsyttää! Syö suklaata! Aina kun tekee mieli äkäillä ja kiukuta henkäise syvään. Ota pala suklaata ja pistä silmät kiinni. Kyllä se siitä.

Muista nauttia sinisistä hetkistä. 


No, joo joo! Kiitos Liina, lupaan yrittää! Kurkkaa millainen joulu meillä oli viime vuonna. 


Joulu tulee joka vuosi! Yritetään tehdä siitä yhdessä stressitön ilon ja valon juhla!

Alkuperäinen haaste löytyy Oranssia-blogista.

Haastan mukaan seuraavat blogit:

Valkoisen vuoren rinteillä
Sarin kotona
Villa Nanna
Pilkkeitä

Ja meinasi melkein unohtua:
My Woodland Garden