Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keramiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keramiikka. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. huhtikuuta 2017

Söpö noitamekko ja pääsiäisruohoa

Meillä on kovasti valmistauduttu palmusunnuntain tuloon. Ompelin pikku noidalle mekon ja Pieni hoiti  pääsiäisruohon istutukset. Kurkkaa mitä kaappien kätköistä löytyi "rairuohoksi".

Pääsiäinen on ihan kohta ja olemme jatkaneet valmisteluja. Ompelin tytölle Marimekon kankaasta frilla-kauluksellisen noitamekon. Kangas oli siihen kuin tehty pienine vesipisaroineen. Malli mekkoon löytyi kirjastosta lainatusta Mekkotehtaan kaavakirjasta, mutta kaava meni jo omalla tutulla mekkokaavalla. Kankaan löysin edullisesti Fb-kirppikseltä ja siitä vielä riittää mekkomateriaalia.

Mekon yläosa on ommeltu kaksikertaisena jolloin kauluksen ja hiha-aukkojen saumat jäivät piiloon vuoren  sisään.  Kauluksen rypytys on tehty harsimalla kaksi ommelriviä kaitaleen reunaan ja vetämällä langoilla kaitale tasaisesti ryppyyn. Kaulus on harsittu kiinni etuosaan ja sitten vasta ommeltu vuoriosa kiinni . Sen jälkeen ompelin olkaimista yhteen vuoren sisäpuolelta. Siinä olikin miettimistä, että missä järjestyksessä näitä vuorellisia ompeluksia oikein tekee, että saumoista tulee siistit.


Ehkä parasta ompelussa on itselleni tuo miettimistä vaativa osuus, sillä aivoni kaipaamat tässä vauvasumussa treeniä. Ja nyt sain ompelukoneellakin tehtyä nättiä päällisommelta kaulukseen ja helmaan.

Pieni sanoi ihana ja en ehtinyt sitä edes viimeistelemään, kun se jo jäi taaperotytön päälle. Kysyin Pieneltä että mitä sitten tehtäisiin ja vastaus oli että: "askallellaan!". No tässä askartelussa sotkimme sitten näpit multaan ja rairuohoksi tuli mitä sattui kaapista löytymään viimevuotiset ohran jyvät ja sinapinsiemenen näköistä japaninkaalia. Laitoin kuppeihin mullat ja Pieni sai hoitaa loput.



Löysin laatikon pohjalta viimevuotisia ohranjyviä ja niitä oli mukava ripotella astioihin.


Näppärät pienet sormet.


Sitten laitettiin vähän toisenlaisia siemeniä.


Tällä kertaa olisi kehdannut ottaa kuvia saumoistakin, sillä mekosta tuli tosi siisti. Ei uskoisi että olen vasta-alkaja tässä ompelubuumissa. 


Ohranjyvien kanssa Pieni laittoi japaninkaalin siemeniä ja kasvettuaan se toimii hyvin wokissa ja salaatissa. Siemenet jäivät viime vuoden Lovely Lavender-juhlatapahtumasta, joka järjestetään tänäkin vuonna.


Siemenet istutettiin sunnuntaina ja olivat tässä vaiheessa torstaina aamupäivällä. Aika nopeita itämään nuo japaninkaalit. Nuo pienet marmorimunat ovat myös itse tehty keramiikkakurssilla nerikomi-tekniikalla.

Osallistun tällä postauksella joka perjantaiseen Mansikkatilan mailla Kukkailotteluun, johon voi käydä linkkaamassa oman kukka-aiheisen postauksensa ja jättämässä terveisensä muiden osallistujien postauksiin. Mukava saada viestejä ja löytää uusia ihania blogeja luettavaksi. Kukkaihmiset mukaan vain!


perjantai 9. joulukuuta 2016

Joulun värit ja kukkailoittelua

Meidän joulun värit löytyivät amarylliskimpusta

Tämänkin joulun suosikkikukka voisi olla leikkoamaryllis. Tässä teillekin kukkailoa ja paljastan mitkä ovat meidän joulun värit! 


Amarylliskimppu sopi kuin nakutettu pitkään kaapissa olleeseen maljakkoon. Tuosta lasisesta kulhosta ei voi salaa syödä suklaata kun sen avatessa kansi kumahtaa. 


Mies toi kaupasta meille kauniin leikkoamarylliskimpun, ja sitä ihan hiippailee keittiöön ihailemaan sen kauneutta syömään suklaata. Ruokakaupoissa on kyllä ollut viime aikoina upeita leikkokimppuja ja tämä kimppu oli löytynyt Citymarketista alle seitsemän euron.  Nyt katoin pöytään Pentikin pellavaliinan jota toivoin joskus kauan sitten joululahjaksi. Kukat päätyivät Lantern-maljakkoon. Kukat ihastuttivat itsenäisyyspäivän vieraita ja tervehtivät myös tänä viikonloppuna kyläilevää kummisetää.
. 

Upea tuo vihreä havu! Kuka tietää mikä havu on kyseessä?

Meidän adventtikynttilät lepäävät itse tekemälläni keramiikkalautasella. 


Kohta on jo kolmas adventti, vähiin käy aika. Onneksi joulu on jo vallannut kodin.  Joko sinä päätit mitkä ovat teillä joulun värit? Se oli tänä vuonna vähän vaikeaa, kun joka joulu on pitänyt olla vähän erilaista. Meillä värikartalla on nyt puhdas valkoinen ja tehosteväreinä tumman vihreä ja punainen. Aika perinteistä eikö vain? Nuo värit ovat leijailleet kotiin pala palalta.
Tuo Pentikin käpy oli aivan ihana joulukuvio. Voi kun kuosi tulisi takaisin. Toivoin sitä lahjaksi näköjään vuonna 2010. Tässä vanha lahjakuvasto.

Meillä asuu nyt vanha Bruno-leikkihevonen. Olin antamassa sitä joululahjaksi tytöille, mutta tämäkin salaisuus paljastui.  Heppaa kuljetetaan ympäri alakertaa ja ratsastetaan pieniä hetkiä. Onneksi tytöt ovat olleet hellävaraisia.



Luin vanhan työkaverini kolumnin ja minua punastutti. Hihittelin itsekseen kun kun kävin kolumnnia läpi rivi riviltä. Joulunatsi! Olin hankkinut meille  vasta Bruno-hepan joulukorttikuvia varten ja ihastelen miten joulu on vallannut kotimme. Niin todella, meilläkin on joulu levinnyt kirjoneulelapasista juuri niiden jouluverhojen jälkeen. Kaisa on niin oikeassa, ne vintage-kelkat ovat niin ihania! Käy lukemassa Joulunatsi-kolumni täältä! 


Miten pitkällä teillä ollaan jouluvalmisteluissa. Asuuko teilläkin joulunatsi?


Halusin tuoda kukat myös teidänkin iloksi, onhan tänään taas Kukkailoittelu-päivä! Mansikkatilan mailla-blogin kukkailoittelussa löytyy lisää kukkailoa ja sinne voi käydä lisäämässä oman linkin kukkakuviin! Kiitos Taina!

Ihanaa viikonloppua!


Tänään Lekmerin joulukalenterissa Reimat -50% !

tiistai 22. marraskuuta 2016

Keramiikkavetimet, handmade with love

Tein savesta nuppeja naulakoksi ja vitriiniin



Niin ihanat vetimet! Löysin uudet keramiikkanupit  vasta maalattuun vitriiniin. Ne olivat keramiikkakurssin tuotoksia viime vuodelta.



Ihanaa! Voin viimein esitellä teille nuppini! Siis keraamiikassa tekemäni vitriinin ovien vetimet, jotka odottivat melkein  vuoden käyttöön pääsyä. Nyt kun maalasin vitriinin saatoin vaihtaa kahvatkin itse tehtyihin.

Vitriinissä säilytän Lomonosovin kuppejani, joten valkoinen keramiikka sopi kivasti kaveriksi. Tosin onhan nuppini aika kotikutoisia keisarilliseen posliiniin verrattuna, mutta meillä taitaa ainakin tavarat olla sulassa sovussa vinksin vonksin.

Olin piilottanut kauniit kuppini kaapin perukoille, mutta nyt tavarapaljoudesta karsitussa vitriinissä ne pääsevät paremmin esille ja käyttöön.


Ihanaa kimallusta. Vitriinistä tuli upea kun laitoin sisään lasipalloista tehdyn valonauhan. Osallistun tällä kuvalla Pienen linnun Makrotex-haasteeseen, jonka aiheena on kimallus. Muistatteko nämä astiat tästä heinäkuisesta postauksesta?  



Ilman kimaltelevia jouluvaloja kauniit kupit jäävät vitriinissä vähän pimentoon.



Tein nuppeja erilaisia, jotta voisin käyttää niitä eri paikoissa. Osa nupeista on menossa naulakoksi, mutta en ole vielä raaskinut tehdä reikiä ehjään vasta maalattuun seinään.

Minulla on niin monta projektia nyt käsissä vauvan ja taaperon lisäksi, joten keramiikan tekokin jäi tältä syksyltä. Keramiikkakurssia on kyllä kova ikävä. Nuppien teko olisi nopeaa touhua, jos saisi kädet vapaaksi ja pöydän puhtaaksi savilällistä. Näitä olisi tosi ihanaa antaa lahjaksi.

Eihän sitä koskaan tiedä vaikka kohta meillä kotona olisi savea joka paikka täynnä. Näen jo sieluni silmin Pienen istuvan pöydällä muovailemassa ja ne kaikki pienet kämmenenjäljet seinissä. Pitää vain taas innostua oikein kovasti!

Nämä valkoisella lasitetut nupit pääsivät vitriiniin. Sopii upeasti paperin valkoiseen maaliin.


Kun tietää että kahta samanlaista nuppia ei pysty vielä tekemään, niin niistä on hyvä tehdä kaikista kunnolla erilaisia. 


Vetimissä on sisällä pieni reikä mihin voi liimata ruuvin kiinni. Hauskoja ja erilaisia.







Ellos alekoodi: 345733
40% alennusta kalleimmasta tuotteesta + 2 Iittalan kivituikkua kaupan päälle* 

Kun tilaat väh. 50 eurolla Edut koskevat uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Edut ovat voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää, kuitenkin vain 20.12.2016 asti, ja ne voi käyttää vain kerran. Kivi-lyhtyetu koskee vähintään 50 euron tilausta. Vain 1 Kivi-lyhtysetti kaupan päälle/asiakas. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Etuja ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Design by -tuotteisiin eikä Ei alennusta -tuotteisiin.
Kassalla käytettävä koodi 345733

tiistai 9. elokuuta 2016

Keramiikkataidetta Höyrygalleriassa Korpilahden satamassa

Pikainen päiväretki teki hyvää 

Kävimme tutustumassa Liisa Louhiala-Pärnäsen ja Ulla Harjun taidekeramiikkaan vanhaan höyrysahaan rakennetussa Höyrygalleriassa. Galleria ei ole kaukana sillä elokuinen tuuli pöllytti hiuksiamme Korpilahden satamassa Päijänteen rannalla. Satama on mukava retkikohde laiskan päivän ratoksi.

Höyrygallerian yläkerta on omistettu näyttelyille ja alakerrassa toimii Emalipuun ihana taidemyymälä. Ajatella että satavuotta sitten tässä rakennuksessa on ollut valtava höyrykone sahakoneiden sydämenä.




Kävimme piristämässä arkea Korpilahden satamassa. Kaunis pieni satama ja Päijänteen eteläisempi tuulahdus piristivät vähän kodin vangiksi jäänyttä äitiä. Muistelin, että Korpilahden satamassa on Höyrygalleria, jossa on aika ajoin ihania näyttelyitä. Nyt siellä alkoi sopivasti Yhdessä jaettua-näyttely, jossa oli esillä  Liisa Louhiala-Pärnäsen ja Ulla Harjun taidekeramiikkaa. 

Olipa ihana näyttely, josta oikein imi inspiraatiota tulevaa keramiikkasyksyä varten. Näyttelyssä oli ihana uppoutua kauniiseen muotoiluun ja samalla yrittäen arvata miten teokset oli luotu. Hauska oli huomata miten kahden eri taiteilijan tyylit sopivat niin hyvin toisilleen, mutta silti ilman nimilappujakin erotti kummalle työ kuului. Ehkä. Oli mukava miettiä mistä inspiraatiot eri töihin olivat saaneet alkunsa ja mikä oli toiminut innoittajana. Kauniita! Nyt melkein odottaa innolla kansalaisopiston keramiikkakurssille pääsyä. Tosin en usko koskaan pääseväni vuosienkaan työn jälkeen samaan tasoon, kuin näillä naisilla.





Ihana idea yhdistää musta savi ja kuin kääretortusta tursuava kermainen lasite. 


Yksinkertaisen kaunista muotokieltä, kiehtovia lasiteratkaisuja  ja kuvansiirtomenetelmää. 

Ihastelin näitä relieffejä. Hauska kun esineistä on jäänyt haamut lasitteen pintaan.

Shakki!

Katsoin ensin että ompa kauniit pahkahyllyt ja sitten oli katsottava tarkemmin. Eläväinen pinta melkein huutaa koskettamaan tuntuuko esine kylmälle vai lämpimälle. Jätin koskematta. 



Höyrygallerian alakerrassa on myös ihana Emalipuu-puoti täynnä kaikkea kaunista käsitöitä ja taidetta. Tai voiko niitä edes erotella? Purin hammasta, jotta en olisi sortunut hormonihuumassa ostamaan kaikkea. Melkein sorruin. Höyrygalleria on jo itsessään kiva nähtävyys. Rakennus on tehty 1900-luvulla höyrykäyttöiseksi sahaksi ja vanha tiilirakennus toimi sen voimalana. 

Korpilahden satamassa on myös leikkipuisto, johon sain pienen ja iskän hetkeksi parkkiin, jotta itse pääsin gaĺleriaan. Kaunis kerta kaikkiaan tuo satama. Kävimme viereisessä ravintolassa salaatilla. 

Ihana uusi elämä tällä vanhalla sahalla ja kaunis muisto kauniilta ajalta. Höyrykoneesta tuli mieleen että tämän sahan rakentamisvuonna Pohjoismaiden suurin höyrykone oli Tampereen Finlaysonilla. Kävimme viime kesänä ihastelemassa niitä,  

Korpilahden satamassa on kauniit kukkaistutukset. Tuuli on alkanut tuntua kylmälle, siinä on mukana jo syksyä. Elokuu ja kesä on pian ohi.

Korpilahden satamassa on myös mukava leikkipuisto. Sinne pieni ja iskä jäivät mielellään leikkimään, kun minä kävin kurkistamassa galleriaan. 


Minun pieni kaksi viikkoa vanha kesäheinä otti päiväunia meidän mukana. Hänestä ei ollut nyt taidekriitikoksi, sillä pikkuruinen nukkui kiltisti koko reissun.

Pieni pääsi ihastelemaan purjeveneitä, jotka pysähtyivät satamaan kahville. Hei hei! 


Osallistun näillä kuvilla Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on: Elokuu. Nämä kuvat oli otettu kännykkäkameralla, sillä lähtökiireessä kamera unohtui kotiin. Hyvä niin!

torstai 23. kesäkuuta 2016

Taivaallinen Raparperi-Kardemummakakku ja kuulumisia

Herkullinen raparperipiirakan korvike kahvipöytään ja tuliaiseksi vauvan hymyä


Taivaallinen raparperi-kardemummakakku syntyy muhkeasta kardemummakakusta, kirpeästä raparperikiisselistä ja nami-murotaikinasta. Tässä herkkuresepti, jota kelpaa tarjota juhannusvieraille. 

Katoin pöytään myös jotakin pinkkiä ja tuoksuvaa. Ihana metsästä poimittu ruusu tuoksui kilpaa mehevän kakun kanssa. Tämä lasinen sitruunapuristin tuottaa nyt iloa kesäisessä kattauksessa.


Raparperiaika on vielä parhaimmillaan ja olikin kokeiltava mieltä kutkuttanutta reseptiä. En ole varma onko raparperi nyt hyväksi syödä raskaana ollessa, mutta ainakin se maistui tällä kertaa äärettömän hyvälle kahvikupposen kanssa. Saimme ihania vieraita kahvittelemaan ja kurkistamaan uutta kotiamme. Tälle 3 kk vanhalle vieraalle ei vielä tarjottu kakkua, mutta kovasti hän sai ihailua ja hymyä osakseen. Vauva oli yhtä hymyä! 

Pieni puhui vielä illallakin vauvasta ja olisi kovasti halunnut häntä vielä kovasti hoitaa. Saimme lahjaksi keramiikkakurssilla valmistetun ruukun ruusuineen. Oi on kyllä ihan mahtava lahja! Sitä kyllä osaa arvostaa, kun tietää itse miten hankalaa on saada jotain noin kaunista aikaiseksi. Aivan ihana ruukku ja kortti! Myös pinkki kukka on ystävän tuparilahja ja ne pääsevät vieretysten ihastuttamaan ikkunalaudalla toivottavasti pitkäänkin.

Kokeilkaapa muuten tätä kakkureseptiä, tällä reseptillä tuntuisi että kuivakakusta tulisi muhkeampi ja kestävämpi vaikka päällä on nestemmäistä täytettä. Ihana kakku ja taas kerran maidoton.

Vasemman puoleinen ruukku oli lahja keramiikkaystävältä. Tykkään siitä niin paljon! Muistan kun teimme noita kuppeja ennen joulua.

Ihan varastettavan kiva idea tupaantuliaiskorttiin. Kiitos!


Juhannus on ihan kohta. Meillä on suunnitelmissa käydä katsomassa kokkoa Ainolanrannassa ja olla ihan kotona. Kesäksi ollaan suunniteltu lomaa Aulangolle kylpylään ja tutustumaan kesäiseen Hämeenlinnaan. Eipä sitä masun kanssa jaksa kauaksi lähteä lomalle ja pienen kanssa autoilu ei ole kivemmasta päästä. Kesä on nopeasti ohi ja saamme sitten loppukesästä nuuhkittavaksi lisää vauvan tuoksua. Apua! Tulee kyllä kiire tehdä kaikki mitä on suunniteltu! Vauvan vaatteet pitäisi pestä, silittää ja kaapittaa. Neuloa, ommella ja mitä kaikkea niitä äitijuttuja nyt oli?

Tässä on myös askarreltu ihanaa hääpostauksen ulos, että saan esiteltyä superkauniita kuvia. Ja jotenkin on ollut innostavaa touhuta kaikkea blogin ympärillä. Kai sen huomaa, kun täällä on oltu innoissaan. ♡♡♡


Vaikka minulla on jalallinen kastehelmivati, niin melkein tuntuisi olevan tarve kokoa pienemmälle vadille. Tässä köyhän bloggaajan jalallinen kakkulautanen. Se oikea pieni olisi kyllä nätti.


Maidoton raparperi-kardemummakakku korvaa kyllä moninkertaisesti sen tavallisen raparperipiirakan. Tämä on jo toinen kakku ja sekin on syöty. Juhannukseksi leivotaan vielä yksi.

Maidoton Raparperi-Kardemummakakku Resepti

Kakkupohja:
2 kpl kananmunaa
1,25 dl hienoa sokeria
0,5 dl Planti kauramaitoa
3 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
1 tk kanelia
1 tl suolaa
25 g Keiju laktoositonta margariinia

Raparperitäyte:
1/2 iso raparperin varsi kuorittuna ja pilkottuna
1 rkl perunajauhoja
2 rkl sokeria
3 dl vettä

Muropohjakoriste:

0,5 dl sokeria
0,5 dl vehnäjauhoja
20 g Keiju laktoositonta margariinia



Valmistusohje: 

Tee ensin täyte ja muropohja:

Kuori ja pilko raparperi. Laita raparperi ja vesi kattilaan ja kiehauta raparperi pehmeäksi. Anna keitoksen jäähtyä ja sekoita joukkoon sokeri ja perunajauho. Sekoita kunnollaa. Kiehauta ja kun seos pulpahtaa ota kattila pois liedeltä. Jos täyte saostuu liikaa lisää hieman vettä ja laita takaisin liedelle. Kannattaa keittää kiisseliresepti tuplana, sillä haluat leipoa toisen samanlaisen kakun lisää.

Sekoita kulhossa sokeri, margariini ja vehnäjauho keskenään tasaiseksi massaksi. Laita massa pakastimeen.  


Kakkupohja:
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Voitele 17 ¤ irtopohjakakkuvuoka kunnolla. Maidoton margariini, ei toimi niin hyvin voitelussa, kuin voi, joten voitele kunnon kerros.

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja mausteet keskenään.

Sulata margariini.

Vatkaa kulhossa muna ja sokeri paksuksi valkoiseksi vaahdoksi. Vatkaa niin pitkään että vaahto tuntuu olevan jo valmista ja vatkaa siitä vielä vähän lisää.

Sekoita kevyesti jauhoseos vaahtoon kumikaapimella.

Kaada sula margariini taikinaan ja sekoita kevyesti.

Lisää kaurajuoma ja sekoita taikina sekaisin.

Kaada taikina vuokaan.

Ota murotaikina pakastimesta sulamaan.

Kaada lusikan avulla paksu raparperikiisseli kakun pinnalle melko ohuelti.

Kauli murotaikinasta ohut levy ja leikkaa siitä haluamasi koristeet kakun päälle.

Laita vuoka uuniin. Anna olla uunissa n. 17-20 minuuttia.

Nosta pöydälle jäähtymään ja irrota vuoka vasta sitten.

Nauti hyvässä seurassa kahvikupposen kanssa! Nyt on kesän kaunein aika!



Osallistun tällä postauksella Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka teemana on nyt VAALEANPUNAINEN.


Ihanaa juhannusta!



lauantai 28. toukokuuta 2016

Tuoksuvaa lasagnea ja keramiikkatekeleitä. Siis mitä?

Keramiikkakurssin tuotoksia ja maidotonta herkkulasagnea

Testailin miltä keramiikkakursin tuotokset näyttäisivät kattauksessa. Tänä vuonna teemana oli japanilainen keramiikkatekniikka nerikomi. Kokkailin maidotonta herkkulasagnea ja en edes huomaa juuston puuttuvan. Tässä resepti testattavaksi.


Tämän lautasen idea tuli kauniista riikinkukon sulista. Nimesin lautasen jo tekovaiheessa Riikinkukoksi.


Tämän lautasen teema on savannilta ja sen nimi on Zebran juoksu. Lautasen pintaan on jäänyt hauska kangasmainen tekstuuri. 


Kevät on ohi ja keramiikkakurssin tuotokset on saatu kotiin. Olen niitä nyt sulatellut ja pikkuhiljaa alan viehättymään tekeleisiini, siis pariin niistä. Kyllä voi sanoa, että ensimmäisenä kurssivuotena työt todellakin ovat harjoituksia ja vain sitä tuntuman hakemista saven muotoiluun. Ensimmäinen vuosi opetti itsekriittisyyttä ja että kaikkea ei ole pakko oppia kantapään kautta. Tietenkään luonteeni ei anna periksi ja kaikkea on testattava itse!

Tänä keväänä teemana oli nerikomi, vanha japanilainen keramiikkatekniikka, jossa ideana on, että kuvio syntyy eri värisistä savista. Aivan ihana tekniikka ja varmaan aion harjoitella tekniikkaa jatkossakin! Vein testini liian pitkälle ja kaulin lautasista ohuen ohuita  ja ne melkein halkesivat ennen kuin olivat kotona. Kokeilin muuten nerikomia sokerimassalla ja sekin toimii!  

Kurssi päättyi ja hain kotiin ison pussin uunissa poltettuja ja lasitettuja kippoja, mutta nyt näyttäisi siltä, että  pussin tuotokset kelpaavat lähinnä murskattuna kukkaruukun  täytteeksi. Onneksi pari katelautasta kelpasi töistäni itsellenikin, ja kehtaan niitä jopa esitellä. Minusta on mahtavaa kehitellä uutta ja painia omien ideoiden ja toteutuksen kanssa. Työtä vielä on tehtävä, jotta ne omat ideat pääsevät oikeuksiinsa ja työt muuttuvat tekeleestä taiteeksi. Pitäisi kuitenkin muistaa antaa luomiselle vapaat kädet ja antaa idean elää, tekniikkaa unohtamatta.  Se on aika vaikeaa lopulta!


Japanilaisessa keramiikkatekniikassa idea on tehdä kuvioita eri värisistä savipötkylöistä, jotka sitten muodostavat kuvion kaulittaessa. Näitä lautasia pitää tehdä lisää.

Näiden melko yksinkertaisten lautasten ideana on, että niitä voi käyttää kummin päin vain. Lasitettu puoli ylöspäin se toimii tarjoilulautasena ja toisinpäin se on juustolautanen tai kiva seinäkoriste. Ihastuin lautasen uritettuun pintaan ja miten toisella puolella oleva lasite muuttaa koko työn rakennetta. Tästä on hyvä jatkaa syksyllä.

Katoin lautaset nyt pöytään katelautasiksi, kun kerrankin tein ihan ruokaa ainaisen jatketun kanakeiton sijaan. Kokkailin kasvispainotteista maidotonta lasagnea, jossa osa lasagnelevyistä on korvattu kesäkurpitsalla. Se on niin hyvää ja sopii jopa vähähiilihydraattiseen dieettiin. Laitan reseptin tänne teille, jos vaikka mies sitä tekisi joskus.



Maidottomassa herkkulasagnessa ei ole yhtään juustoa. Se on tehty terveellisemmäksi korvaamalla osa lasagnelevyistä kesäkurpitsalla.


Rucola toimii lasagnen päällä yllättävän hyvin. 



Maidoton lasagne resepti

Ainekset:

2 sipulia
1 varsisellerin oksa
Öljyä
Vettä
300 g jauhelihaa
1 prk tomaattimurskaa
2 rkl vehnäjauhoa
2 rkl sokeria
1 prk soijaruokakermaa
1 kananmuna
12 kpl pinaattilasagnelevyjä
1/2 kesäkurpitsa
rucolaa
suolaa 
pippuria

Valmistusohje: 

Kuutioi sipuli ja varsiselleri.

Paista jauheliha ja kuullota 2/3 osaa sipulista ja varsiselleri. Kaada joukkoon tomaattimurska ja vehnäjauhot kiehauta. Lisää n. 1 dl vettä. Anna tämän jälkeen tomaattikastikkeen hautua kannen alla. Lisää sokeri, suolaa, pippuria ja halutessasi savupaprikamaustetta.

Tee vaalea kastike laittamalla pieneen kattilaan soijaruokakerma, kananmuna ja sipuli. Laita liesi päälle ja sekoita.  Lisää pippuria ja suolaa. Kun kastike on saostunut ota kattila pois liedeltä. 

Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi levyiksi. 

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Laita vuokaan kerroksittain tomaattikastiketta, lasagnelevyjä ja vaaleaa kastiketta. Täytä seuraavaan kerrokseen kesäkurpitsalevyt ja kastikkeet. Tämän jälkeen täytä vielä lasagnelevyillä ja kastikkeilla. 

Lisää lopuksi noin 2 dl vettä vuokaan.

Anna olla uunissa 30 minuuttia, jonka jälkeen anna lasagnen vetäytyä ennen tarjoilua.

Lisää päälle hieman rucolaa. Mausta itse lisää, sillä tällä reseptillä ruoka kelpasi taaperollekin.

Tästä saisi kasvisvaihtoehdon korvaamalla jauhelihan jollakin muulla. Miltähän lasagne maistuisi kanasuikaleilla? Oletko itse muuttanut omaa peruslasagnereseptiäsi jotenkin?


Ihanaa viikonloppua! Syökää hyvin! Hali!