lauantai 28. toukokuuta 2016

Tuoksuvaa lasagnea ja keramiikkatekeleitä. Siis mitä?

Keramiikkakurssin tuotoksia ja maidotonta herkkulasagnea

Testailin miltä keramiikkakursin tuotokset näyttäisivät kattauksessa. Tänä vuonna teemana oli japanilainen keramiikkatekniikka nerikomi. Kokkailin maidotonta herkkulasagnea ja en edes huomaa juuston puuttuvan. Tässä resepti testattavaksi.


Tämän lautasen idea tuli kauniista riikinkukon sulista. Nimesin lautasen jo tekovaiheessa Riikinkukoksi.


Tämän lautasen teema on savannilta ja sen nimi on Zebran juoksu. Lautasen pintaan on jäänyt hauska kangasmainen tekstuuri. 


Kevät on ohi ja keramiikkakurssin tuotokset on saatu kotiin. Olen niitä nyt sulatellut ja pikkuhiljaa alan viehättymään tekeleisiini, siis pariin niistä. Kyllä voi sanoa, että ensimmäisenä kurssivuotena työt todellakin ovat harjoituksia ja vain sitä tuntuman hakemista saven muotoiluun. Ensimmäinen vuosi opetti itsekriittisyyttä ja että kaikkea ei ole pakko oppia kantapään kautta. Tietenkään luonteeni ei anna periksi ja kaikkea on testattava itse!

Tänä keväänä teemana oli nerikomi, vanha japanilainen keramiikkatekniikka, jossa ideana on, että kuvio syntyy eri värisistä savista. Aivan ihana tekniikka ja varmaan aion harjoitella tekniikkaa jatkossakin! Vein testini liian pitkälle ja kaulin lautasista ohuen ohuita  ja ne melkein halkesivat ennen kuin olivat kotona. Kokeilin muuten nerikomia sokerimassalla ja sekin toimii!  

Kurssi päättyi ja hain kotiin ison pussin uunissa poltettuja ja lasitettuja kippoja, mutta nyt näyttäisi siltä, että  pussin tuotokset kelpaavat lähinnä murskattuna kukkaruukun  täytteeksi. Onneksi pari katelautasta kelpasi töistäni itsellenikin, ja kehtaan niitä jopa esitellä. Minusta on mahtavaa kehitellä uutta ja painia omien ideoiden ja toteutuksen kanssa. Työtä vielä on tehtävä, jotta ne omat ideat pääsevät oikeuksiinsa ja työt muuttuvat tekeleestä taiteeksi. Pitäisi kuitenkin muistaa antaa luomiselle vapaat kädet ja antaa idean elää, tekniikkaa unohtamatta.  Se on aika vaikeaa lopulta!


Japanilaisessa keramiikkatekniikassa idea on tehdä kuvioita eri värisistä savipötkylöistä, jotka sitten muodostavat kuvion kaulittaessa. Näitä lautasia pitää tehdä lisää.

Näiden melko yksinkertaisten lautasten ideana on, että niitä voi käyttää kummin päin vain. Lasitettu puoli ylöspäin se toimii tarjoilulautasena ja toisinpäin se on juustolautanen tai kiva seinäkoriste. Ihastuin lautasen uritettuun pintaan ja miten toisella puolella oleva lasite muuttaa koko työn rakennetta. Tästä on hyvä jatkaa syksyllä.

Katoin lautaset nyt pöytään katelautasiksi, kun kerrankin tein ihan ruokaa ainaisen jatketun kanakeiton sijaan. Kokkailin kasvispainotteista maidotonta lasagnea, jossa osa lasagnelevyistä on korvattu kesäkurpitsalla. Se on niin hyvää ja sopii jopa vähähiilihydraattiseen dieettiin. Laitan reseptin tänne teille, jos vaikka mies sitä tekisi joskus.



Maidottomassa herkkulasagnessa ei ole yhtään juustoa. Se on tehty terveellisemmäksi korvaamalla osa lasagnelevyistä kesäkurpitsalla.


Rucola toimii lasagnen päällä yllättävän hyvin. 



Maidoton lasagne resepti

Ainekset:

2 sipulia
1 varsisellerin oksa
Öljyä
Vettä
300 g jauhelihaa
1 prk tomaattimurskaa
2 rkl vehnäjauhoa
2 rkl sokeria
1 prk soijaruokakermaa
1 kananmuna
12 kpl pinaattilasagnelevyjä
1/2 kesäkurpitsa
rucolaa
suolaa 
pippuria

Valmistusohje: 

Kuutioi sipuli ja varsiselleri.

Paista jauheliha ja kuullota 2/3 osaa sipulista ja varsiselleri. Kaada joukkoon tomaattimurska ja vehnäjauhot kiehauta. Lisää n. 1 dl vettä. Anna tämän jälkeen tomaattikastikkeen hautua kannen alla. Lisää sokeri, suolaa, pippuria ja halutessasi savupaprikamaustetta.

Tee vaalea kastike laittamalla pieneen kattilaan soijaruokakerma, kananmuna ja sipuli. Laita liesi päälle ja sekoita.  Lisää pippuria ja suolaa. Kun kastike on saostunut ota kattila pois liedeltä. 

Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi levyiksi. 

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Laita vuokaan kerroksittain tomaattikastiketta, lasagnelevyjä ja vaaleaa kastiketta. Täytä seuraavaan kerrokseen kesäkurpitsalevyt ja kastikkeet. Tämän jälkeen täytä vielä lasagnelevyillä ja kastikkeilla. 

Lisää lopuksi noin 2 dl vettä vuokaan.

Anna olla uunissa 30 minuuttia, jonka jälkeen anna lasagnen vetäytyä ennen tarjoilua.

Lisää päälle hieman rucolaa. Mausta itse lisää, sillä tällä reseptillä ruoka kelpasi taaperollekin.

Tästä saisi kasvisvaihtoehdon korvaamalla jauhelihan jollakin muulla. Miltähän lasagne maistuisi kanasuikaleilla? Oletko itse muuttanut omaa peruslasagnereseptiäsi jotenkin?


Ihanaa viikonloppua! Syökää hyvin! Hali!



keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Se tuli viimein! Äitiyspakkaus!

Iskikö poikavoittoinen äitiyspakkaus?


Meille tuli vuoden 2016 äitiyspakkaus! Tutkiskelimme pakkausta ja pohdimme onko se niin poikavoittoinen, kuin on puhuttu. 


Vaikka uudesta äitiyspakkauksesta jää mieleen sen sinivoittoisuus, niin silti bodyt ovat kuitenkin aika vaaleita. Moni arvioi lapsen sukupuolta vaatteiden värin perusteella. Eihän sitä oikeasti voi tunnistaa onko vauva tyttö vai poika. Vai voiko? Ehkä vaatetuksella yritetään helpottaa sitä sukupuolen arvailua.  

Isosiskollekin oli äitiyspakkauksesta paljon iloa! Kukkuu!

Arvatkaa mitä? Äitiyspakkaus on nyt täällä! Yksi vauvan odotuksen etappi on nyt ylitetty ja päästiin viimein tutkailemaan ihanan pieniä vauvanvaatteita. On kyllä hienoa, että äitiyspakkaus jaetaan Suomessa odottaville äideille, jotka eivät ottaneet sitä rahana. Monille pakkaus on todella helpotus, sillä ensimmäistä odottaessa ei edes tiennyt mitä se pieni vaippahousu oikein tarvitseekaan. Meille ei kukaan kantanut kassi kaupalla tarvikkeita tai vaatteita, vaan moni juttu tuli pakkauksesta tarpeeseen ja käyttöön. Olin ilonen että nyt pakkauksessa oli mukana myös kuumemittari ja sitä nännivoidetta. 

Pieni oli eniten innoissaan laatikosta! Vilauksessa pieni olikin jo leikkimässä piiloa. Tuleva isosisko istui laatikossa riemuissaan ja availi luukkuja huudelleen "Tittiii! Kukkuuu!" ja "Piilo!".



Vauvan pöllökuvioinen kuolakauluri kiinnosti myös pientä. 

Pakkauksessa oli myös talkkia. Meillä ei sitä vielä ollutkaan.

Kurkistimme laatikkoon ja vuoden 2016 pakkauksessa vaatteet ovat aika sinivoittoisia. Olisiko valtio odottanut poikia olevan enemmän?  Onneksi meidän perheessä tykätään sinisestä. Paras väri olisi minusta joku vaalea beige tai vaalean harmaa, jotka kävisivät hyvin molemmille ja menisivät näppärästi pesukoneeseen muun vaalean pyykin mukana.  Meillä ainakin nyt tummia lastenvaatteita voi kerätä helposti kaksikin viikkoa, jotta saan niistä täyden koneellisen. Ehkäpä se koneellinen täyttyy sitten nopeammin, kun sotkijoita on kaksi. En todellakaan tiedä!


Ihmettelimme miten paljon tavaraa mahtuu yhteen laatikkoon. Mitä tekisimme noilla laatikoilla? Laitetaanko vauva oikeasti nukkumaan pahvilaatikkoon? Pienen laatikko odottaa myös käyttöä, mutta tuskin niistä kerrossänkyä tehdään. Hih.

Tämä vanupuku on aika ison oloinen nyt syksylle. Siinä on muuten hassut karhukorvat.

Pakkauksen suosikkeja on myös luonnonvalkoisen värinen villapuku. Se vilahtaa tuolla sukkien alla. Meillä se oli viimeksi kovassa käytössä ja niin varmaan nytkin, sillä vaatteiden koot ja vuodenajat menevät mukavasti yksiin.


Suloinen tuo äitiyspakkauksen täkki!



Tykkäsin eniten äitiyspakkauksen pienestä täkistä! Se on ihana! Meidän iskä tykkäsi söpöstä apinabodystä, ja ihmetteli voiko se vauva olla oikeasti noin pieni? Suloinen oli myös beige vauvan talvihaalari ja ne hupusta löytyvät töppöset. Katsoin haalaria ja sieltä löytyi joku virolainen merkki. Kuvittelisin että olisi fiksumpaa suosia enemmän suomalaisia merkkejä ja työtä äitiyspakkauksen kokoamisessa. Lämmittäähän se vauvaa virolainenkin puku ja hienoa on, että lämmin toppapuku on ylipäätään mukana pakkauksessa.

Puvuista puheen ollen, emme ole halunnut paljastaa vauvan sukupuolta vielä. Olemme naureskelleet, että pojalla saattaisi olla kurja lapsuus, sillä ainakin pieneksi jääneet Reiman-puvut ovat kaikki ihanan pinkkejä. Olisikohan pitänyt miettiä kalliiden pukujen kanssa sitä väriä vähän toisella tavalla? Pikkuruiselle on odottamassa myös pienen käyttämä punainen untuvahaalari, jonka ostin muutamalla kympillä Reiman kesäaleesta. Aleisiin ei onneksi ole kauaa. Pitäisi varmaan tulokkaallekin ostaa jotain ihan omaa ja uutta. Välikausipuvut ja talvipuvut saa nyt kyllä edullisesti, kun osaa vähän ennakoida.

Mitä sitä osaisi ostaa uudelle vauvalle, kun pieneltä jäänyttä tavaraa on paljon ja nyt vielä tuo äitiyspakkaus? Tutteja ja lasisia tuttipulloja on ainakin jo ostoslistalla. Onko huono äiti, jos ei ostakaan mitään muuta?



Hih! Tossut ja rukkaset löytyivät tuolta puvun hupusta. Terveisiä yhdelle hassulle äidille!




maanantai 23. toukokuuta 2016

Ihania hortensioita ja piha!

Kukkatouhuja ja multaa sormissa


Jippii! Meillä on piha ja nyt on kesä! Kesäkukat ovat nyt istutettu ruukkuihinsa ja pieni pihamme alkaa näyttää jo omalta. Hankin pihaan isoja ruukkuja ja hortensioita, niillä saa nopeasti nättiä aikaiseksi.


Pieni haluaa kovasti auttaa ainakin kukkien kastelussa. Mitä enemmän vettä sen parempi.


Ihanaa meillä on piha tai siis ainakin kaksi terassia. Olen kärkkynyt hyvien kukkatarjousten perässä ja olen niitä nyt saanut haalittua meille pihaan ruukkuihin. Olen ihastunut hortensioihin niiden helppohoitoisuuden ja ison koon vuoksi. Yhdellä kasvilla saa näyttävän istutuksen aikaiseksi ja onhan ne todella romanttisia.   

Löysin nyt edullisesti hortensioita Kodin Ykkösen pihamyymälästä ja sitten hyllyjen alla pilkisti vielä isoja upeita Ecopots-ruukkuja 12 euron alehintaan. Menimme sinne hakemaan verhoja, mutta verhot eivät olleet tulleet. Mies onneksi sai puuttuvan sängynpäädyn noudettua, ettei tullut tehtyä turhaa reissua Palokkaan asti.

Kodin Ykkösellä oli näitä Ecopots-ruukkuja alennuksessa. Niitä voisi ostaa vielä lisää.  Pienemmät hortensiat olivat 5,95 e ja markettoja sai 4 kpl / 10 e. 

Näissä Ecopots-muoviruukuissa on kumitulppa, jonka voi avata halutessaan. Ne on valmistettu kierrätysmuovista ja kivijauhosta. Ruukun valmistaja lupaa etteivät ne hajoa talvipakkasella. 


Tykkään kuljeskella pihamyymälöissä, sieltä mukaan tarttuu aina jotain. Olin käynyt jo aikaisemmin Plantagenissa hamstraamassa, eihän kukkia voi olla koskaan liikaa. Nyt ruukuissa on markettoja, pelargonioita ja tietenkin niitä hortensioita. Ihana olisi saada vielä yrttejä ja pari mansikan taimea tuonne takapihalle. Isoihin ruukkuihin mahtuu paljon kukkia, mutta jos ne täyttää kokonaan mullalla, niin niistä tulee ainakin minulle ihan liian painavia. Keksin hyödyntää muoviset kukkien mukana tulevat istutusruukut ja sain niillä täytettyä ruukun pohjat. Hyvä idea! Multaakaan ei mennyt niin paljoa. Se toimii varmaan hyvin ruukuissa, joissa on pohjissa reiät.

Kovasti on pihassa vielä tekemistä. Vielä pitäisi pestä ja öljytä terassit ja kalusteet. Takapihan terassi on jo onneksi kertaalleen pesty ja puuöljy odottaa sutijaansa, niin ja niitä pienen pitkiä päikkäreitä. Näen jo silmissäni pienet öljyiset jalanjäljet laminaatilla ja kuulen äänen sanovan "auttaa" samalla, kun kädet sutivat ruskeaa öljyä tiiliseinään. O ou! Ihaninta on kuitenkin ettei piha tule kai ikinä valmiiksi, kun sen pitää mielessä pikku touhuja on mukava tehdä. Täytyy laittaa kuvaa terassista, kun saadaan öljyhommat pois käsistä.

Vitsi tekisi mieli grillimakkaraa ja vartaita. Pitäisi hommata jonkinlainen grilli. Ainakin naapureilla näyttäisi olevan isoja ja hienon näköisiä kaasugrillejä ja grillituoksu on leijaillut pihapiirissä. Olen grilliä himoinnut netistä, mutta pitää vielä tutkiskella mikä olisi meille just hyvä. Ei varmaan riitä ostoperusteeksi, että tuo punainen grilli on vaan niin hieno. Vitsi meillä on piha ja voi grillata! Olemme luopuneet jo meidän vanhasta festarigrillistä, koska hiiligrillillä kärventely ei oikein toimi terassilla. Ei varmaankaan tee hyvää vaikutusta, jos heti kättelyssä savustaa uudet naapurit.

Mutta tosiaan! On ihan parasta, kun on piha!

Plantagenissa oli isoja hortensioita 14,95 kpl ja pelargonioissa 20 % alennus kanta-asiakaskortilla. Tarjoushaukkana iskin kiinni! 

Pieni on opetellut itse puhaltamaan saippuakuplia. 


Hortensioiden väri paranee kun niille antaa lannoitetta. Kukan väri muuttuu mullan ph:n mukaan ja happamassa mullassa kukka muuttuu siniseksi ja emäksisessä ( kalkkia) mullassa punaiseksi. Katsotaan miten meidän kukille käy.




Saan muuten pienen palkkion tuolta Grillikauppa.comissa tehdyistä ostoksista, jos klikkaat sinne sivuni kautta. Siellä on myynnissä niitä viimekesän hittijuttuja eli kaljakaivoja.

torstai 19. toukokuuta 2016

Kirottu maidoton banaanikakku

Oi, Miten muhkea ja herkullinen kuivakakku!  


Tässä muhkean maidottoman banaanikakun resepti. Se on aivan ihana kakku juhlapöytään ja mikä parasta ainekset löytyvät melkein aina kaapista.

Tässä  banaanikakkureseptissä munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi, margariinin ja sokerin sijaan. 

Kerroinkin jo miten leivoin banaanikakkua. Ystäväni kävi kylässä ja leivoin häntä varten banaanimuffinsseja samalla ohjeella. Ne ovat ihanan meheviä ja paisuvat kauniin pullukoiksi. Pieni halusi auttaa ja käänsi uuniin 300 asteelle ja oli todella tuuria, että nenäni haistoi valmiin muffinssin. Onneksi tarkka hajuaisti pelasti! Muffinssit paloivat vähän reunoista ja ne menivät nopeasti parempiin suihin.  Yritän tällä sanoa ettei niistä jäänyt juuri kuvattavaa. 

Leivoin myös toisen version kakkuna. Banaanikakku selvisi ilman pientä auttajaa ja sain siitä jopa kuvat napattua. Olen kokeillut eri banaanikakkureseptejä ja jotkut tosiaan lässähtivät ja jämähtivät huonoon vuokaan kiinni. Nolointa oli kun pyysin enoa kahville ja tarjolla oli vain epämääräinen kasa kakunnäköistä mössöä. Onneksi nyt löytyi toimiva resepti. Eikö tullutkin kaunis?

Niin miten siinä sokerirasitustestissä kävi? No mitäpä luulette? Pieni ylitys tuli, kuten pelkäsinkin. Seuraavat viikot sitten mittaillaan verensokereita ja eletään sokerittomasti. Minulla on kyllä syyllinen olo koko touhusta. Olisi vain pitänyt yrittää jättää herkut väliin. No, ei todellakaan voi syyttää kirottua banaanikakkua, vaan sen sokerinhimoista syöjää.  Onhan tämä taas hyvä ravistus terveellisempään elämän menoon. Onneksi kaikki muut arvot olivat erinomaiset, joten jos nyt tästä munkin syömättä jättämisellä selvitään niin hyvä niin. Kävin tänään ultrassa ja siellä se söpöys heilutteli jalkojaan äitille ja lääkärille. Sain mukaani ne mittauslaitteet ja kuva vauvan jalasta. Fiilis oli lopulta ihan hyvä.  

Kakusta tuli upean muhkea ja mehevä! 

Maidoton Banaanikakku/ Banaanimuffinssit


Raaka-aineet:
4 kpl kananmunaa
2,5 dl hienoa sokeria
2 banaania
1 dl Oatly kaurajuoma
4 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
30 g Keiju laktoositonta margariinia
2 tl kardemummaa (voi jättää pois)

Valmistusohje:
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Voitele kakkuvuoka KUNNOLLA tai muffinssivuoka (paperisia ei tarvitse voidella) .

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kardemumma keskenään. 

Sulata margariini.

Vatkaa kulhossa muna ja sokeri paksuksi valkoiseksi vaahdoksi.

Painele haarukalla banaanit mössöksi.

Sekoita kevyesti banaanit vaahtoon kumikaapimella.

Sekoita joukkoon jauhot.

Kaada sula margariini taikinaan ja sekoita kevyesti.

Lisää kaurajuoma ja  sekoita kevyesti kunnes taikina yhtenäisen näköistä.

Kaada taikina vuokiin.

Voit halutessasi laitta muffinssien keskelle suklaamuruja ja paina murut sisälle taikinaan.

Laita vuoat uuniin pellin päälle. Anna muffinssien  olla uunissa 12 minuuttia ja kakku on valmis n. 30 minuutissa.

Älä syö yksin!

Tämä kakku oli myös pienen mieleen. 


Toivottavasti teidän banaanikakku onnistuu yhtä hyvin!  Palautetta resepteistä otetaan vastaan! 


tiistai 17. toukokuuta 2016

Miten selvitä sokerirasitustestistä?

Menikö itsehillintä? Pohdiskelua sokerirasitustestijonossa

Miten selvitä sokerirasitustestistä puhtain paperein? Tein listan miten voisi etukäteen varautua tulevaan testiin. Raskausdiabeteksen raja-arvoihin voi joskus vaikuttaa liikunnalla ja ruokavaliolla. Varsinkin jos ylitys olisi muuten pieni. 


Istun taas sokerirasitustestijonossa muiden odottavien mammojen kanssa.  Join juuri äsken sitä kamalaa glukoosinestettä ja takana on 12 tunnin paasto. Tuntuu ettei pitäisi olla paljosta kiinni, mutta minun tuurilla saattaa olla raskausdiabetesdiagnoosi lähellä. Jännittää ihan suunnattomasti, mutta nyt pitäisi ottaa rennosti. 

Tein itselleni listan asioista, millä selviän testistä puhtain paperein, sillä omalla tyhmyydelläkin voi ensimmäinen paastoarvo ylittyä. Edellisellä kerralla taisimme syödä ennen paaston alkua hampurilaisia. Virhe! Minulla on kotimittari ja pientä odottaessani kaikki konstit tuli testattua. Silloin pääsin raskausdiabeteksestä liikunnalla ja ruokavaliolla.


Miten selvitä sokerirasitustestistä:

  • liikunta, edellisten päivien liikunta näkyy tuloksessa.
  • lyhytkestoisten hiilihydraattien välttäminen. Ei pullaa, sokeria eikä perunaa. Eikä missään tapauksessa mäkkiruokaa edellisinä päivinä.
  • syömällä usein vähän,  pieniä aterioita useita kertoja päivässä
  • syömällä kunnolla ennen 12 tunnin paaston alkua pitkäkestoisia hiilihydraatteja, kuten täysjyvänäkkileipää. 
  • syömällä edellisinä päivinä D-vitamiinia
  • juomalla vettä 
  • myös vihreällä teellä on terveydellisiä vaikutuksia diabeteksen hoidossa. Itse en uskalla vihreää teetä juoda raskausaikana, koska luin jostain että se vaikuttaa foolihapon saantiin. 
  • stressin välttäminen. Minulla stressi näkyy heti mittaustuloksissa. Onneksi tosiaan se muutto on jo ohi.
  • Älä paastoa yli 12 tuntia! Sokerit voivat nousta myös johtuen siitä että elimistö rupeaa nostamaan sokereita itse, jos syömisestä on liian pitkä aika.

Sokerirasitustestin raja-arvot: 

  • verensokerin 12 h paastoarvo on 5,3 mmol/l tai enemmän
  • verensokeri tunnin kuluttua kokeen alusta on 10,0 mmol/l tai enemmän
  • verenokeri kaksi tuntia kokeen alusta on 8,6 mmol/l tai enemmän
Niin nyt kun nämä asiat olivat tiedossa miksi nyt siis stressaan ylittyykö nämä raja-arvot? No leivoin tuossa vasta banaanikakkua ja eilen kahville mies toi munkkeja. Onneksi on kuitenkin tullut liikuttua ja muuten syötyä terveellisesti. Tosin en jaksa enää pitkiä lenkkejä tehdä ja olen tyhmyyttäni välttänyt salia jo liian pitkään. Onneksi painoa on nyt n. 10 kiloa vähemmän kuin pientä odottaessani ja hiukan terveellisemmät elämäntavat. Saa nähdä miten käy. Pitäkää peukkuja.

Laitan teille tuon banaanikakun reseptin joku kaunis päivä. Harmi jos  kakun takia koko testi menee mönkään. No itsehän tiesin. Pitäkää peukkuja!


Postauksessani "Kirottu banaanikakku" selviää miten testissä lopulta kävi.


Osallistun näillä kuvilla Pienen  linnum MakroTex-haasteeseen, jonka aiheena on PEHMEÄ.  

lauantai 14. toukokuuta 2016

Himohamstraajan paljastuksia: Riihimäen Kotilasi-tölkit

Unelmapurkit retroon karkkibuffeeseen


Tältä näyttää Riihimäen lasin Kotilasi-tölkkikokoelmani. Nämä ovat monille tuttuja mummolasta ja niissä on jotakin todella nostalgista. Olen kerännyt näitä jo vuosia kaappiini keräämään pölyä. Hans Nyqvistin kädenjälkeä ovat myös Arki-maljakot ja Kantti-lasipurkit.

Hans Nyqvistin Riihimäen lasille suunnittelemat Kotilasi-tölkit kävisivät hyvin retroon karkkibuffeeseen. Eikö olekin ihania paljastuksia himohamstraajan kaappien sopukoista?



Nämä Riihimäen lasin purkit ovat kovassa käytössä. Yhteen purkeista olen säilönyt vanhoja festarirannekeita ja pääsylippuja.


Ja toisessa purkissa säilytän pieniä kiviä, joita on kerääntynyt matkoilta.


Miltä näyttäisi Hans Nyqvistin Riihimäen lasille suunnittelemat lasipurkit karkkibuffeessa? Varmaan aika aika ihanalle, jos juhliin sopivat retrohenkiset lasitölkit. Näin on ollut tarkoitus, mutta koskaan en ole saanut juhliin aikaiseksi karkkibuffeeta ja "paremmat" astiat ovat olleet esillä tarjoilussa. 

Ihanat purkkini eivät ole koskaan päässeet kokonaisuudessaan esille, vaan olen niitä jemmaillut pahvilaatikoihin ja hyllyjen perukoille. Aloin keräämään purkkeja ollesani 16-vuotias ja nyt on ollut pakko jättää tölkkejä ostamatta, vaikka niitä on tullutkin joskus edullisesti vastaan kirpputoreilla. Muutama tölkeistä on päässyt keittiön avohyllyyn kerämään pölyä, mutta suurin osa on niistä tyhjänpanttina.  En keksi mihin niitä nyt käyttäisin. 

Olen huomannut ystävieni pyörittävän niille päätään nähdessään purkkini ja katsovan minuun hiukan kummasti. Tiedän, eihän keräilyssä ole oikeasti mitään järkeä. Kysy vaikka Hemulilta! Minultakin "kerran" kysyttiin mitä minä noilla kaikilla purkeilla oikein teen? Vastaukseni oli että:" En mitään, eikö se riitä että ne ovat kauniita?". Ehkä näillä purkeilla on joku elämää suurempi tarkoitus, joka selviää sitten joskus.

En tiedä miksi näistä luopuminen tuottaa tuskaa ja miksi purkit pakataan kolminkertaisesti sanomalehtiin muuttaessa. Luulen että näiden keräily on jokin psygologinen keino hakea turvaa ja pysyvyyttä, eihän esineet katoa mihinkään jos niihin kiintyy liiaksi.  Nyt purkit etsivät taas uutta lepopaikkaansa ja mietin raaskiiko purkkeja viedä edes varastoon.

Nyt varmaan alkaa paljastua miksi puhuin vanhasta kodistani himohamstraajan kotina. Katsotaan kehtaanko paljastaa lisää meidän keräilyvimman kohteita.

Hans Nyqvistin Kotilasi-tölkki, Riihimäen lasi 

  • 3 väriä: kirkas, vihreä, ruskea
  • Koot: 1 l , 0,5 l, maustepurkki, sokeripurkki
  • Pohjan leima: R1- R7. (Olen kuullut, että leima viittaa puristelasikoneen numeroon)
  • Purkeissa on myös korkeammat tiivistekannellusit versiot
  • Pakkaukseen kuuluneet myös etikettitarrat
  • Sopii kuin nakutettu Arki-maljakoihin




Kuvassa näkyvä maustepurkki on varmaan ainut, joita käytän päivittäin. Siihen ja sen kymmeniin sisariin olen pakannut kaikki mausteet. Ne purkit ovat jo maustehyllyssä odottamassa patojen kalistelua.

Näitä purkkeja saa aika edullisesti kirpputoreilta. Tosin isommista purkeista voi joutua maksamaan 10-20 euroa. 


Nämä samat värit toistuvat myös Hans Nyqvistin Arki-maljakoissa. Kotilasi oli Riihimöen lasin sen taipaleen loppupuolen merkki, joita ei kerätä niin paljon kuin sen kulta-ajan huippudesignia.  






keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Uusi koti! Stressin täyteistä muuttoa

Kuvia uudesta kodista!

Miten stressi voi muuttaa pienetkin asiat jättimäisiksi ongelmiksi? Meidän muutto on nyt takana ja olo alkaa helpottaa. Ihana kun on uusi koti! 

Nyt voi alkaa taas keskittymään normaaliin arkeen. Masu alkaa olemaan jo aika lailla tiellä ja kävely muistuttaa ankan vaapuntaa. Stressi vaikuttaa myös sokereihin ja allergioiden puhkeamiseen. Nyt voin uskaltaustua jopa sokerirasitustestiin. Kyllä tämä tästä.


Meillä on nyt uusi koti ja viimeinkin stressi alkaa hellittämään. Takana on hirveä määrä pakkaamista, pölyä, poisheitettyä tavaraa ja hukattuja muistoja himohamstraajan kodista. 

En todellakaan tiennyt miten hirveän stressin voi yksi muutto aiheuttaa. Ehkä sen aiheutti se ettei itse pystynyt täysipainoisesti kantamaan tavaraa ulos mahani kanssa ja asioita ei pystynyt vain hoitamaan pois. Stressi aiheutti sen että pienistä vastoinkäymisistä alkoi päässäni kasvamaa  elämää suurempia ongelmia. Oliko muinaisten asukkaiden pesukone aiheuttanut pahankin kosteusvaurion? Missä on rappuihin turvaportit? Autossa on vielä talvirenkaat! APUA!  Ja ette uskokaan miten paljon väärässä kohtaa seinää loppuva tapetti voi aiheuttaa mielipahaa, kun se jäi päähän pyörimään. Ajatella, aloin jo inhoamaan uutta kotia ja muuttoa.

Jos joku nyt suunnittelee muuttoa ennen häitä tai jotakin muuta yhtä stressaavaa tapahtumaa, niin voin sanoa että jätä asia toisten hoidettavaksi tai sitten siirrä tulevaisuuteen. Stressi vie ilon hyvinkin onnistuneista jutuista. Ihan hullua!

Nyt kun istun sohvalla kahvikupin kanssa ja tuijotan tyhjiä pahvilaatikoita ja mietin samalla keittiön verhotilannetta, niin voin hymyillä miten hyvin lopulta kaikki meni. Asunto on tosi ihana! Pienellä on pihassa paljon kavereita, taloyhtiöstä löytyy pesutupa ja niitä turvaporttejakin asennetaan juuri. Muutto meni hienosti kahdessa päivässä ja saimme ihania auttamaan. Tavaratkin jäivät uuteen kotiin lähelle paikkaansa, joten purkaminen oli helppoa. Muutto meni oikeasti tosi hyvin! Nyt ei ahdista mikään vaikka autossakin on talvirenkaat ja sokerirasitustestikin on tulossa. Ainut mikä vähän hiertää on tämä flunssa ja ääntä ei meinaa aamulla tulla ollenkaan. Henki ei meinaa kulkea, eiköhän sade huuhdo tänään koivupölytkin pois kiusaamasta. 

Hitsi tästä asunnosta tulee kyllä vielä tosi kiva koti! Pikkuhiljaa!




Tältä näyttää meidän keittiö nyt. Tässä ihan luomuja kuvia uudesta kodista. En jaksanut lähteä blogia varten siistimään ja siivoilemaan. Käytän sen ajan suihkuun ja kuppiin kahvia.  


Tässä olohuone ja makuuhuone. Ihastuin tänään imuroidessani tuohon laminaattiin uudelleen. On se vaan niin hieno.


Elloksen alekoodi:

40% alennusta koodilla: 335456




sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Meidän vappu!


Pienen perheen vapputouhuja! 


Meillä oli touhukas vappu! Vappuaattona olikin jo kiire tivoliin ja laitteisiin. Tivolilla oli ihana aloittaa vapputouhut.

Suomen Tivoli oli tullut Jyväskylään vapuksi ja pieni oli innoisaan kaikista laitteista. Paikalla oli myös leppäkerttukaruselli, jossa olin itsekin ollut pienen ikäisenä.

Vappuaattona lähdimme ajoissa tivoliin joka oli tullut vapuksi Hippoksen kentälle. Pieni pääsi kokeilemaan viittä eri laitetta ja itku tuli vain, kun vauhti loppui kesken ja piti lähteä koneesta pois. Onneksi itku loppui lyhyeen, kun uusi jännän näköinen laite löytyi. Hienoa että Suomen Tivolilla oli monta pienille sopivaa laitetta. Minä tyydyin hattaraan, kun kuvittelin etten mahani kanssa mahtuisi mihinkään.

Kahden aikoihin meille tuli kiire Jyväskylän kaupunginteatterin puvuston kirpputorille. Siellä oli täysi tohina päällä ja melkein jo ostin Don Giovannin hatun miehelleni kolmella eurolla vappuhatuksi, mutta nuukuus iski. Myynnissä oli myös kauniita teatteripukuja ja muuta rekvisiittaa. Onneksi järki vyöryi yli tunteiden, sillä muuton sekaan ei tarvita lisää tavaraa kannettavaksi. 

Vappupäivänä liehuu lippu Jyväskylän lyseon katolla. 


Jyväskylän kävelykadulla oli mahtavat määrät ilmapalloja. Itse olisin halunnut My Little Pony-pallon. 


Vappupäiväksi meillä oli varattuna Pro liiton järjestämä brunssi Wanhalla Fredalla. Tarjolla oli hedelmiä, salaatteja, munakasta, lihapullia, nakkeja ja pekonia. Brunssi ei niin kolahtanut minuun, sillä en itse syö possua. Pieni ja perhosmies söivät lihapullia hyvällä ruokahalulla ja ottivat pekonia päälle. Tykkäsin kovasti perunasalaatista, siihen oli laitettu mukaan kapriksia antamaan makua. Jälkiruoaksi oli munkkia, kääretorttua ja raparperipaistosta, niin ja tietenkin simaa! Paikka oli todella kaunis ja se toi päivän alkuun jo juhlan tuntua. Kiitos Pro!

Näimme kaupungilla vilahduksen vappumarssista ja yhden aikoihin meidät ohitti Jeesus-marssijat. Kävimme ihastelemassa mahtavia ilmapallonippuja, mutta pieni ei nyt innostunut palloista. Jyväskylän kävelykadulla oli vapputori ja sinne oli kerääntynyt paljon vappukansaa. Kävimme myös katsomassa Harjulla valkolakkipäisten brunssia ja miettimässä mihin omat lakkimme, nuoruus ja ne kaverit ovat kadonneet. 

Pieni innostui iskän kanssa kovasti kupla-autoista ja niitä menikin iso joukko ohitse Yliopistonkadulla. Kivan näköinen miitti ja samalla muistui mieleen villit vuodet ystäväni ja hänen pinkin kuplansa kanssa.  Tajusin että näissä juhlissa on kyllä erilaista iloa nykyään,  enemmänkin se on onnea nyt perheen kanssa. Ihan parasta just nyt. 

Wanha Freda on kaunis juhlapaikka Jyväskylässä. Se on ihan lähellä keskustaa ja siellä on vietetty juhlia yli sata vuotta. Täytyy käydä täällä kuvaamassa ihan ajan kanssa.

Laitoimme pienen kanssa päälle pinkit mekot vapun kunniaksi. Brunssi Wanhalla Fredalla oli mukava aloitus vappupäivän juhlintaan. Paikka on kaunis ja ihastuin vanhoihin kaakeliuuneihin. 

Valoa tulvi Wanhan Freadan ikkunoista sisään. Pöydät odottavat jo seuraavaa kattausta. 

Brassailin jo edellisessä postauksessani onnistuneesta simasta ja sen kuohuvuudesta. Leivoimme pienen kanssa pellillisen munkkeja! Olivat niin hyviä että vappupäiväksi jäi vain neljä. Maidoton taikina syntyi päästäni ja munkit paistuivat hyvin vuodeksi jääkaappiin unohtuneessa kookosrasvassa.

Sää oli kyllä kohdallaa ja aurinko paistoi, tosin vappuaattona oli se ukonilma. Pieni pääsi myös ajelemaan uudella pyörällä ja vauhtia näyttäisi tulevan lisää joka päivä. Ostimme pienelle ison pussin ilmapalloja ja niitä puhalllettiin jo heti aamusta sängyssä.  Siwasta mukaaan tuli vielä alennuksessa ollut lentokonefoliopallo ja nyt koti onkin täynnä palloja ja muuttolaatikoita.

Vappu alkaa olemaan jo illassa. Olipa vapauttavaa juhlia ilman kameraa, joten nyt saatte tyytä näihin kännykkäkuviin.  Nyt jatkan muuttolaatikoiden pakkaamista, kun pienikin ottaa päiväunia. Olipa mukava vappu! Varmaan ihan paras ikinä. 


Kurkatkaapa muuten Facebookin puolelle. Olen sinne saanut linkattua lisää kirjoittamiani lehtijuttuja.



Reimalla varaston tyhjennysmyynti 4.5.-8.5.!! Ale -50%!