Piparikranssi ja ESBL-bakteeripelko, tarttuuko raa-asta kananmunasta?

Bakteerikammo estää pikeerin teon

Leivoin ihania sydämien muotoisia pipareita. Ranskanpastillit ja koristeet jäivät vielä kiinnittämättä, sillä omaan pikeerireseptiin tarvitaan kananmunaa. Mielessä kummittelee onko raa-assa kananmunassa ESBL-bakteeritartuntavaara?

Suloinen tämä pieni orava, joka toimi hetken piparivahtina.

Minulla on aika suloisia koristeita jäljellä pipareidenkin koristeluun. Sokerimassasta voisi saada muitakin juttuja piparin koristeeksi.

Meillä leivottiin ensimmäiset piparit. Leivoimme pienen kanssa yhdessä pellillisen verran sydänpipareita. Pieni oli innoissaan leipomisesta ja hän kaivoi kätköistään oman pienen vispilän. Hauskaa, kyllä tyttö jo tietää miten leivotaan! Annoin pienelle oman taikinapalan kaulittavaksi ja muotteja. Pieni innostui vasaroimaan taikinaa kaulimella ja hänestä tähtimuotin verran piparitaikinaa oli tarkoitettu maistettavaksi. Onneksi mies oli löytänyt kaupasta maidotonta piparitaikinaa.

Leivoin ison sydämen taikinasta ja tein siihen reikiä piparimuoteilla. Iso sydänpipari olisi kiva laittaa johonkin roikkumaan koristeeksi tai antaa lahjaksi. Ihan kivoja eikö? Pienenkin piparista tuli ihan söpö. Ajattelin että pikeerillä saisi tehtyä pipareihin kauniit kuviot ja samalla liimattua karamellit koristeiksi. Pikeeriä voi käyttää myös kakkujen kuorruttamiseen ja vanhoissa hääkakuissa on ollut taidokkaasti pikeerillä tehdyt kakkupitsit. 

Olin jo aloittamassa pikeerin valmistuksen kananmunan valkuaisesta ja tomusokerista, mutta muistiini palautui syy miksi viimevuotinen piparilinna jäi syömättä.  Viime vuonna tuli televisiosta MOT:n ohjelma ESBL-bakteerista, joka saattaa levitä kanojen mukana. Lisää tietoa ESBL:stä löytyy Eviran sivulta, mutta kysymykseen en löytänyt vastausta. Tietenkin ruoanlaitossa kanaa käsitellään mahdollisimman hygieenisesti ja liha paistetaan aina kypsäksi, joten ongelmaa tuskin tulee. Mutta mikä on tilanne raakojen kananmunien suhteen Suomessa? Siitä ei ole mainittu mitään sivuilla. Saksalaisen BFR:n sivuilla raakaa kananmunaa suositellaan välttämään. Jätin pikeerin teon sikseen, en halua riskeerata. Voikohan taikinaakaan maistella edes turvallisesti?

Laitoin Kysymyksen Eviraan, kun vastaus tulee niin minun ei tarvitse ihmetellä.

Hei, Piparkakkujen koristelun aika on käsillä. Onko turvallista käyttää raakaa kananmunaa sokerikuorrutteessa? Onko olemassa ESBL-riski?

Ja vastaus tuli :

Hei, 

Välitin kysymyksesi asiantuntijallemme. Tässä vastaus: 

Vain muutama lintuihin erityisesti adaptoitunut salmonella (kuten S. enteritidis)  pystyy infektoimaan munan sisukset ja se tapahtuu ennen kuoren muodostumista, kun muna on vielä kanassa. Suurin osa munankuoren bakteereista on siis vain kuoren pinnalla ja ne ovat peräisin kanan suolistosta tai tulleet muninnan jälkeen. 

Kirjallisuushaun perusteella kanamunissa ei ole (laajoissakaan tutkimuksissa) todettu ESBL-bakteereita. 

Näin ollen, erityisesti Suomessa, jossa salmonellatilanne on hyvin hallinnassa, riski ESBL:lle munan sisällä on erittäin pieni. Zoonoosikeskuksen sivuilta löytyy tietoa salmonellan esiintymisestä kananmunissa: http://www.zoonoosikeskus.fi/attachments/zoonoosit/salmonella/kananmuna_salmonella_2013.pdf.

Ystävällisin terveisin, 
Eviran viestintä

No niin nyt päästään koristeluhommiin!

Eikö ole aivan ihana kettu teatowel? Se on Lush Designilta Greenwichin myymälästä Lontoosta. 

Pieni oli jo tomerasti mukana leipomispuuhassa. Hänen ensimmäinen piparinsa oli oikein onnistunut! 

  

Amaryllis on nyt auki. Aivan ihanan näköinen kukka! 

Joulun tuntu vähän hävisi lumen sulattua pois. Aamulla aurinko paistoi ja tuntui melkein keväälle. Ihanaa kun näkyy valoa!

Happy Mosaic Monday! Thank you for visiting! I hope you enjoyed my gingerbreads!

DIY joulukalenterin henkariviritys ja Lidl-tärpit

Miten ripustaa joulukalenteri kotikonstein?

Joulukalenteri on jo ripustettu, joulu on jo ovella. Kirjekuoret roikkuvat nyt nätisti henkareissa. 

Tunkin kirjekuoriin ehkä vähän isoja yllätyksiä. Onneksi pakettinaru pitää kirjekuoria sopivasti kasassa.

Jes! Joulukalenteriprojekti on viimein valmis! Kaikki kuoret on pakattu täyteen yllätyksiä ja ne roikkuvat näteissä riveissä ovessa ruokapöydän takana. Uskon vahvasti että tekin pyörittelitte mieheni kanssa päätä aikaisemmin näyttämälleni henkariviritykselle. Kyllä! Kyllä! Hyvä siitä tuli!

Solmin kirjekuoret roikkumaan pakettinarulla henkareiden puolaan ja ripustaminen oli siis helppo juttu. Ainut ongelma mikä projektissa tuli vastaan oli kirjekuorien isot suuaukot. En raskinut liimata kirjekuoria kiinni, jotta niitä voisi käyttää joskus uudestaan. Tottakai isommat yllätykset jättivät kuoren luukun auki. Onneksi saimme perhosmiehen kanssa solmittu pursuavat tavarat kirjekuoriin lahjanarulla.

Meillä olikin aika hauskaa kun täytimme pusseja, nyt emme varmasti kumpikaan tiedä mistä kuoresta löytyy mitäkin. Ja pieni oli jo valmiiksi innoissaan ovessa roikkuvista paketeista. 

On pakko paljastaa että ostimme muutamalla eurolla hienon paketin pikkuautoja Lidlistä. Sinne oli tullut taas niitä ihania puuleluja ja isolla paketilla olisi jo täyttänyt koko kalenterin. Minun on nyt myös pakko hehkuttaa suosikikseni jäävää Lidlin luomulanttulaatikkoa, vaikka muuten inhoankin eineksiä. 

Huomasitteko muuten ihanat kukkani? Nämä amarylliskimput oli Lidlissä alle kolmen euron. Jos tietäisi että viikonloppuna on juhlat hakisin koko ämpärillisen nippuja pöytäkoristeeksi. Upeita! Leikkokukkana amaryllis on aivan ihana! Pitäisi varmankin käydä kaupassa vähän useammin, ettei pääse arki tuntumaan liian elämykselliseltä.

Sain Lidlistä mukaani hienostuneen oloisen kaupan oman ruokalehden Liedellä. Herkullisen näköiset reseptit tekevät lehtisestä säilömisen arvoisen. Lehdestä on  myös inspiraatioita blogikuvaukseen. Ei, tämä ei ole edes yhteistyöpostaus.

Aikaisemmin en edes ajatellut miten kaunis amaryllis voi olla leikkokukkana. 

Ripustin naulaan vielä valkoisen ovikranssin, katsotaan ehdinkö tehdä oveen uuden kranssin jouluksi.

Tällaista meillä nyt on kun askartelun pöly on laskeutunut ja pöytä on raivattu viikonlopuksi. Jos viimein saisi sen leipomisinspiraation. Pää on nyt tyhjennetty polttavista askarteluideoista.

Lisää juttuja joulukalenterista täältä.

Lahjapaperista tuunattu Ikea-tuoli

Ruusupaperilla jakkaraan tuli ihan uutta ilmettä

Ikea kiipeilyjakkara sai uuden pinnan lahjapaperista ja kalustelakasta. Tällä konstilla voi paperilla päällystää melkein mitä tahansa.

Eikö ole ihana pyörillä kulkeva kukko? Se on Juho Jussila Oy:n leluja, jotka valmistetaan Suomessa. Heillä on tehtaanmyymälä Jyväskylässä, josta näitä ihanuuksia saa. Heidän keinuhevonen on varmasti monelle tuttu. Sieltä voi ostaa myös puupalikoita askarteluun.

Ihastuin tähän Rifle Paperin ruusukuvioon. Se on kuin kopio vanhoista venäläisistä puulusikoista.

Jakkara sopii nyt vähän paremmin kotiimme.

Olen ollut tästä postauksesta todella innoissani! Muistatteko kun kerroin käyneeni Ikeassa ja sitten siellä Harjun Paperissa. Ikeasta lähti mukaani tämä monille tuttu kiipeilyjakkara. Samana päivänä ostin Harjun Paperista rullan aivan ihanaa Rifle Paperin tummansinistä ruusukuvioitua paperia. Eikö ole aivan ihanaa slaavilaista tunnelmaa? Ja arvatkaapa mikä osui silmääni seuraavana päivänä Instagramissa? Tämä kuva samasta tuolista samantyylisellä kukkapaperilla päällystettynä. Ilmeisesti koko maailman salaliitto halusi, että modaan Ikea-tuolin ja teen siitä postauksen tänne!  Tässä oli todellakin jotakin johdatusta! 

Tuumasta toimeen! Kävin Pikkuleijonan äidiltä lainaamassa Kiva-kalustelakkaa ja odottelin että perhosmies ja pieni käyvät nukkumaan. Minusta on aivan ihana hörppiä teetä ja touhuilla yksin, sillä keskittymällä tulee hyvää jälkeä.

Ikea-jakkara on käsittelemätöntä puuta, joten hiontaa ei tarvinnut tehdä.
Ennen tuolin kokoamista leikkasin sopivat palat paperista mattoveitsellä. Sitten levitin pensselillä lakkaa tuolin pintaan ja paperin nurjalle puolelle. Tämän jälkeen painelin palan huolellisesti kiinni. Lakkasin palat yksi kerrallaan kiinni.

En jaksanut odottaa että lakka kuivuu. Onneksi tuli mieleeni Pikkuleijonan äidin vinkki lakan kuivaamisesta silittämällä. Kaivoin  silitysraudan esiin ja leivinpaperin kanssa silitin palat kuiviksi. Yritin silittää varovasti, ettei lakkaa siirry silitysrautaan. Yes! Toimi! Ja silitysrauta on vielä kuosissa.

Tämän jälkeen etsin patterin maalaamiseen tarkoitetun pienen maalaustelani esiin. Kirvesmies enoni sen minulle esitteli kauan aikaa sitten, kun maalasin peilikaappia. Siitä tulee kaunis epätasainen, mutta siisti pinta. Patteritelalla lakkaamalla ei tarvitse pelätä, että jää rantuja. Lakkasin pinnan pariin kertaan, sitten jätin palat kuivumaan yöksi. Aamulla tuoli olikin jo valmis kasausta varten.

Mietin jo miltä keittiön muut tuolit näyttäisivät paperoituna. Touhujani voi seurata myös Instagramissa, sieltä minut löytää merkillä @tellukzzz .

Lakan pitäisi olla myrkytöntä, mutta tirskuin suojalehtien otsikoille. Tässä on myös se kehumani patteritela.

Kaunis väriyhdistelmä tuo pinkki, punainen ja tumman sininen.

Ikea-tuolista tuli aika kiva!

Jakkara on nyt testattu ja se on juuri sopiva meidän taaperolle. Hyvin ylttää!

Itsetehdyn joulukalenterin 24. luukku

Kirjekuorista askarreltu joulukalenteri

Itsetehdyn joulukalenterin viimeinen luukku on täynnä säihkettä ja kimallusta. Askartelin luukut kirjekuorista ja tein viimeisestä luukusta erityisen säihkyvän.

Liimasin korttiaskartelutyylisesti luukkuun paljon paljetteja, helmiä ja glitteriä. 

Näistä kuorista tuli aivan ihania! Mietin millainen se itsetehdyn joulukalenterin viimeinen luukku tuli olla, jotta pieni erottaisi että tuossa luukussa on jotain tärkeää. Muistin kun pieni ihastui paljettimekkooni täysin, ja pienet sormet hiplasivat mekkoni paljetteja ja kuului vain ihastuksen huokauksia: oi oi! Päättelin että paljetit ja kiiltävät koristeet toimivat ihanasti pienen prinsessan päätökseksi joulun odotukselle. Ihanaa nyt kaikki kortit ovat viimein valmiit! Osallistuin kortilla myös paperiaskarteluhaasteeseen, jonka aiheena on säihkettä ja kimallusta. Tulipa hyvään saumaan. Muut joulukalenterin luukut näet täältä.

Pienet jouluiset tytöt hymyilevät kortista takaisin.  

Paperiaskartelu on aika hauskaa! Se on vienyt minut ihan mennessään. Olisipa hauskaa saada sellainen askartelukone stansseineen joululahjaksi. Ehkä se vie omaleimaisuuden korteista, no sitä pitää miettiä.

Niin mitä muuta? No viime yönä tein taideprojektia nimeltä teline joulukalenterin luukuille. Ensimmäinen versio rysähti valmiiksi alas jo kaapin hyllyltä, joten se jäi vielä kehittelyasteelle. Sitten löysin retkitarvikkeistani narun kerän. Olin joskus kuullut sanonnan, ettei hyvää narua saa katkaista. Se olikin idean kantavana voimana tässä teoksessa. Mies katseli touhuani ja ehdotti yksinkertaisempaa ratkaisua. No sanotaanko näin, askartelijalle se yksinkertaisin ratkaisu ei välttämättä ole se mieleisin. Katsotaan miltä teline näyttää, kun saan kortit asteltua vielä siihen.

Kokosin joulukalenteria varten telineen keittiön oveen henkareista ja narunkerästä.  Siistin sitä vielä vähän, olin niin innoissani sen kanssa.  Tämä olikin B-suunnitelma. 

Huomasitteko muuten miten hyvä ovikoukku meillä nyt on? Se on Ikeasta ja ei tarvinnut edes ruuvata. Toivottavasti telineeni aiheutti teissä jonkun inspiraation ja jatkokehittelyn aiheen.  Nyt pitää vain täyttää kuoret yllätyksillä ja asetella ne roikkumaan. Siinä onkin taas ihan oma projektinsa. Taitaa tämä blogi mennä ihan jouluiluksi.

Ai niin, apua! Minulla on tänä vuonna vain keramiikkaryhmän pikkujoulut. Olen odotellut kutsuja, mutta nyt on varmaan jo myöhäistä. Mitenköhän tässä näin kävi?

No niille, joilla juhlia riittää ja juhlavarustus puuttuu, niin perjantaina on hyvä shoppailupäivä! Koodilla BLACKFRIDAY saa House of Brandonilta 20% alennuksen jo alennetuista tuotteista. Koodi toimii siis ALE-osioon miehillä ja naisilla ja on voimassa 27.11. – 29.11.2015.

Kuvia jouluisesta Jyväskylästä ja oma päivä

Joulu on valon juhla ainakin kotikaupungissani

Jyväskylään on tullut joulu! Juhla on nähtävillä kaduilla ja kujilla. Ihastelin Harjun Paperin kuvan kaunista ikkunaa.   

Kävimme sunnuntaina ihastelemassa Jyväskylän kompassilla suuren tähden valon syttymistä. Paikalla oli hirmuinen määrä joulun odottajia, jotka samalla halusivat nähdä joulupukin. Joulupukin laulun Tuiki tuiki tähtönen kehottamana suuri tähti sai valonsa. Pieni oli innoissaan! Minä ärsyynnyin taas pienestä asiasta ja minulla keitti todella kaiken muuten niin ihanan iloisen ja jouluisen keskellä. Nyt oli siis vapaapäivän aika, tajusin etten ole päässyt edes kauppaan, kuin viimeksi Helsingin reissulla.

Mitä sitä harrastaisi, kun on omaa aikaa, kun on Teresan päivä? Yhdistin kaikki mielijuttuni samaan päivään. Kuntosalia, uintia, shoppailua, taidetta ja valokuvausta. Näin sen kuuluukin mennä. Tosin tuli edullinen päivä, koska olin unohtanut pankkikortin tunnusluvun ja pussissa oli raha vain linja-autoon ja kiiltokuviin. Onneksi kuntosalirannekkeessa oli vielä yksi käynti jäljellä. 

Kävin Jyväskylän pienessä Ikeassa hakemassa ovikoukkuja joulukalenteria varten. Itsepalvelukassalla aivot löivät tyhjää, pankkikortin tunnusluku ei tullut mieleen millään. Onneksi sain maksettua näyttämällä pankkikorttia ja henkilöllisyystodistusta. 

Siitä sitten salille ja uimaan. Villiinnyin vapaudestani niin että kävin laskemassa jopa Aalto Alvarin isosta liukumäestä. Jee! 

Kävelin uimahallilta kaupunkiin. Astelin läpi kampusalueen ja puistojen napsien kuvia. Nyt viimeinkin sain tilaisuuden piipahtaa myös Harjun Paperissa. Kaupan ikkuna on jo itsessään nähtävyys. Ihastelin erikoisen hurmaavia joulukalentereita, niitä oli kaupassa esillä upea kirjo. Niin ja niitä aivan ihania joulukortteja. Kaupan oli myös aivan hellyyttävän suloisia ja hempeitä paperijuttuja juhlakoristeiksi, paperipillejä, kuppikakkuvuokia pompomeja ja paperipalloja. Ostin pienelle kiiltokuvia ja itselleni lahjapaperia askarteluun. Harmi, ettei ollut enempää käteistä mukana

Kävin keskustassa ihailemassa ikkunoita ja päätin käydä katsomassa pienelle tusseja joulukalenteriin. Olin maksamassa tusseja jo kassalla, kun kone ilmoitti jälleen että  väärä PIN-koodi. Ette arvaa! Unohdin, että olin unohtanut tunnusluvun. Olikohan se jo kolmas  kerta? Tussit jäivät kassalle ja silti hymyssä suin kävelin linja-autoon. Olihan minulla silti ihan hyvä päivä ja pientä jo ikävä.

Sokoksen tämän vuotisessa jouluikkunassa tontuilla on ihan oma kauppa. Ikkunan edessä on aina paljon ihastelijoita pieniä ja isoja. Käymme ikkunaa ihastelemassa myös joulun välipäivinä. Suloisia nuo pupuset!

Aalto Alvarin pihalle oli tehty kaunis valaistus. Punertavat valonsäteet pilkistivät hangen keskeltä kohti korkeita mäntyjä. Uimahallissa ja kuntosaleilla on kuvaaminen kielletty, se on minusta ihan hyvä juttu. Tosin "timmissä kunnossa"- kuvat ennen ja jälkeen jäävät nyt väliin. 

Jyväskylän on valonkaupunki tänä vuonna. Matkalla uimahallilta keskustaan silmiin osui monta teeman kohdetta. Tässä linkki karttaan. Ihana yllätys oli pimeän Moirislammen puiston keskellä oleva valotaideteos. Valotaide sopii kauniisti myös lumiseen maisemaan ja valot muuttuvat jouluisiksi.

Kirkkopuisto on saanut myös kauniin lumipeitteen.

Kun Jyväskylässä sovitaan treffit kompassille, se tarkoittaa tätä kompassinmuotoista kuviota kadulla. Nyt kompassin yläpuolella on komea tähti. Ei varmaan jäänyt huomaamatta, että itsenäisyyspäivän paraati on vuonna 2015 Jyväskylässä?

Harjun Paperin ikkunassa oli aivan ihastuttavia joulukortteja. Yritän kuitenkin askarrella kortit itse, mutta ainakin varasuunnitelma on valmiina.

Harjun Paperilla on aivan ihania juhlakoristeita. Ne tekevät juhliin kivan silauksen vaivattomasti. Tuon oravaliinan haluaisin niin joululahjaksi, siitä saa ommeltua pehmolelun. Se pääsee mieheni "joulukorttiin". Nauratti nuo Home Made ja With Love-kyltit. Muistatteko ne täältä ja täältä?

Nyt on ihana kääriytyä vilttiin sohvalle ja hörppiä teetä. Se on ehkä paras harrastus. Valitsin nyt sellaista, jossa ei ole kofeiinia. Clipperin Detox-teessä ei ole teetä, vaan siinä on kehoa puhdistavia yrttejä. Tosin tätä teetä juon vain ihan maun ja huumaavan marjaisen tuoksun vuoksi. On muuten aika kiva joululahja. Katsokaapas näitä teelajikkeita on kyllä moneen makuun, jopa minulle. Tykkään myös Pukka -teestä, niissä on kivat pakkaukset, joten ne on jo leikeltynä askarteluissa.

MakroTex haasteen teemana oli: Harrastus . Tässä tuli varmaankin listattua harrastukseni, unohtuikohan jotain?

Talvinen pilviunelmatorttu

Puolukka ja vadelma tekevät tortusta taivaallisen

Keitin puolukoista ja vadelmista mehevän täytteen suklaiseen suussasulavaan kääretorttuun. Kerman sijaan vatkasin täytteeksi valkosuklaavaahtoa. Mikä pilviunelma!

Ihanaa tänne satoi lunta! Talven tulon kunniaksi päätin leipoa jotain hyvää. Halusin kattaa pöydän pienen kuukausisyntymäpäivän kunniaksi. Välillä annamme pienenkin maistaa kotona leivottua hyvää. Ajatuksissani ajelehdin jouluhalkojen maailmaan, mutta maun piti olla marjaisen kirpeä, makea ja suussasulava yhtäaikaa.  Minun oli välttämättä saatava keittää marjoista tuoksuvan täyte muuten suklaiseen torttuun. Löysin ihanan kääretorttupohjanreseptin kotitalouskirjastani, tosin muutin sitä taas hieman. Tortun pohja on minusta kuin pilven hattaraa, mehevää suussasulavaa suklaakakkua ja sen kruunaa pehmeä valkosuklaavaahto. Tämä sopii hyvin, vaikka juhlien jälkiruoaksi.

Maistelimme torttua vielä iltayöhällä ja se oli aivan mielettömän hyvää iltateeni kanssa. Katsoin dokumentista että vihreässä teessä on enemmän kofeiinia kuin kahvissa, ei siis ihme että on öisin riittänyt puhtia askarteluihin.

Herkullinen torttu on ihan liian hyvää. Yksi pala ei riitä.

Äitini tykkää myös kääretorttujen teosta. 

Pilviunelmakattaus pilviunelmatortulle. Tykkään edelleen kattaa nämä Pip Studion lautaset pöytään.

Pilviunelmatorttu -resepti

Ainekset:

Pohja:
1 dl sokeria

3 munaa

0,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl perunajauhoja

0,5 dl kaakaojauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivin jauhetta

Täyte:

150 g puolukkaa

50 g vadelmia

2,5 dl vettä

1 rkl perunajauhoja 

Täyte 2:

1 pss Valkosuklaamoussea

2,5 dl maitoa

Valmistusohje:

Laita marjat ja vesi kattilaan kiehumaan. Keitä kasaan.

Laita uuni päälle 225 °C asteeseen. Laita uunipelti ja leivinpaperi valmiiksi.

Sekoitan pohjan kuivat aineet keskenään vehnäjauho, perunajauho, leivinjauhe, vaniljasokeri ja  kaakaojauhe.

Vatkaa munat ja sokeri valkoiseksi paksuksi vaahdoksi. Vatkaa pitkään ja hartaasti.

Muista ottaa marjakattila liedeltä jäähtymään hiukan. 

Palaa takaisin kääretottupohjan pariin. Sekoita taikinavaahdon joukkoon kuivat aineet siivilän läpi kevyesti sekoittaen. Katso, että jauhot sekoittuvat taikinaan kunnolla.

Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja laita pelti uuniin keskitasolle. Anna olla uunissa 6 minuuttia.

Laita pöydälle leivinpaperi ja ripottele siihen sokeria. Tähän kipataan valmis torttupohja, kun se tulee uunista. Sokeri helpottaa pohjan irtoamista uudesta paperista.

Palaa marjatäytteen pariin. Lisää kattilaan perunajauho ja sekoita. Laita kattila lämpimälle levylle ja sekoita koko ajan ja kun seos pulpahtaa siirrä kattila jäähtymään. 

Ota kääretorttupohja uunista. Kippaa pohja ylösalaisin toiselle leivinpaperille ja vedä  kevyesti irti uunissa ollut leivinpaperi tortun pinnasta.

Levitä tortun pinnalle marjaseos. Leikkaa sitten tortun reunat sokerihimoisille iskälle ja taaperolle. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa pala sivuun maitoallergisille.

Vatkaa valkosuklaamoussejauho maidon kanssa pussin ohjeen mukaan.

Levitä valkosuklaavaahto tortun pinnalle, kun torttu on jäähtynyt.

Kääri torttu rullalle ja laita se hetkeksi jääkaappiin.

Ota viimein uuni pois päältä. Tiskaa ja siivoa sotkut ja anna lisää reunoja sokerin villitsemälle taaperolle.

Sytytä kynttilät, nauti torttua hyvän teen tai kahvin kanssa.

Tällä reseptillä kääretortusta tulee pilven pehmeä, siis aivan oikea unelmatorttu. 

Pinkkiin  kahvitunnelmointiin pääsi mukaan myös muumipeikko.

Hyvää viikonloppua!