Syksyinen frillamekko

Röyhelöiden haarukointia

Lila on yksi syksyn suosikkiväreistä. Kauniita röyhelöitä näkyy aikuisten ja lasten vaatteissa ja kokeilin tehdä röyhelöt haarukkalaskoksilla. Ainakin vielä röyhelöt ovat pysyneet kääntyilemättä. 

Ompelin tytölle munakoison värisestä luomutrikoosta frillamiehustaisen mekon. Super ihana väri!  Tytöille lila on yksi lempiväreistä, sillä se tuo mieleen mummin auton. Nyt on ihana etsiä murrettuja värejä ja katsella miten se toimii luonnon väriloistossa. Kaikkialla näkyy röyhelöitä mekkojen miehustoissa ja se on ihan selvästi syksyn trendijuttu.

Haarukalla kääntämällä saa laskoksia melko kivuttomasti. Laskos vai neulataan puseroon ja ommellaan päälle. Röyhelö kääntyy sitten sauman päälle ja se ei sieltä juuri näy.

Mikä ihmeen haarukkafrilla?

Frillanteko on ollut haastavaa sillä röyhelö alkaa kääntyilemään. Kuten jo joskus aikaisemmin tein frillat laskoksina haarukkaa apuna käyttäen, eli haarukkafrillaa.

 Tällä kertaa frillassa on nurja puoli päällä päin ja se on käännetty ompelukoneen simpukkaompeleella. Tuli niin siisti, ettei haittaa vaikka kääntyykin, mutta kun röyhelö on tarpeeksi leveä se ei ala kääntyillä.

 Haarukoin röyhelöt miehustaan ja  kiinnitin ne nuppineuloin. Ompelin kiinni röyhelön sen alapuolelta samalla joustavalla simpukkaompeleella kiinni mekon etuosaan.  Oli helpompi ommella laskokset ensin kiinni mekon etupalaan ja sitten vasta koota mekko. Lopuksi ompelin muutaman tikkauksen olkapäiden kohdille.

Jänskätti ommella lilaa kangasta, kun joutui saumuriin vaihtamaan langat. Onneksi olin löytänyt sinistä saumurilankaa Lidlistä ja solmimalla langat vaihtuivat jouhevasti.  Näin syksyksi pidempi helma näyttäisi suloisemmalta tyttöjen mekoissa.

Löysin yksivärisiä luomutrikoita Pipoiksi.fi-nettikaupasta.

Kukkaseppele 

Nyt on upeat kelit kuvailla. Tämä olikin pika-askartelu kuvausinspiraation iskiessä. Pyöritin rautalangasta ja pihlajan lehdistä seppeleen ja pujotin muuten nuukahtaneen kimpun kukat seppeleen etuosaan. Rautalankaa on seppeleessä vain pari kierrosta  kieputettuna ja pujotin lehdet rautalangan väleihin.  Seppele on kiva idea syksyisiin kuviin.


Halvat lennot Skyscannerilla! 

Haalari

Ompele pallotupsu ja merinovillapipo-ohje

Tyttöjen pipoissa on pallotupsut

Neuloin merinovillapipot ja ompelin niihin vuoret ja hauskat pallotupsut. Tässä neuleohje ja video-ohje pallotupsuun.  

Otin neulepuikot käteen ja neuloin tytölle merinovillapipot ja sisään ompelin trikoovuoren. Olin jo pyörittelemässä mustasta langasta peruslankatupsua pipon koristeeksi, mutta koska vuoren trikoo oli niin ihana sen oli näyttävä myös ulospäin.  Sain mahtavan idean ja ompelin vuorikankaasta pallot tupsuiksi! 

Pipon lanka on Baby Merinoa Adlibrikseltä klik* ja yhteen pipoon menee lankaa vajaa kerä. Valkoisessa langassa oli outoja kellertäviä läikkiä siellä täällä. Mietin johtuuko läikät langasta vai kahvista. Muuten lanka tuntui mukavalle käsissä ja se ei kutita samaan tapaan normaali villa.

 Pipon vuori on Aarrekidin Käpyä ja se on ommeltu Paapiin Kaavakirjan klik*Pipo-kaavan mukaan. Se on ehdottomasti paras päähäni sopiva pipokaava ja se sattuu myös tytöille. 

Pipot ovat lämpöiset ja söpöt. Tuo lanka on nyt tarjouksessa 6 kerää/  10 e. Mietin jaksaisiko neuloa itselle tuosta huivin ja pipon. Tarjous täällä klik! 

Pysähdyimme horsmien luokse kuvaamaan. Ihania haituvia. Vähän kuin lunta! 

Ohje merinovillapipoon 

Tässä merinovillapipon ohje . Tämä koko on tarkoitettu kolmevuotiaalle. 

Lanka Baby Merino, puikot kokoa 3,5


Luo 34 silmukkaa jokaiselle puikolle.

Neulo 4 oikein 4 nurin .. toista 18 kerroksen verran.

Neulo suoraa 22 kerroksen verran.

Tee kavennus jokaisen puikollisen alkuun ja keskikohtaan.

Neulo suoraa 9 kerroksen verran.

Tee kavennus jokaisen puikollisen alkuun ja keskikohtaan. 

Neulo suoraa 5 k.

Tee kavennus jokaisen puikollisen alkuun ja keskikohtaan.

Neulo suoraa 3 k 

Tee kavennus jokaisen puikollisen alkuun ja keskikohtaan. 

Neulo suoraa ja kavenna jokaisen puikon alussa ja keskellä vuorotellen kunnes puikoille jää 6. 

 Kavenna sitten samaan tapaan joka kierroksella ja päättele.

Ompele vuori ja saumuroi myös alareuna.  Harsi vuori kiinni pipoon nurjalta puolelta. 

Jos pipo-ohjettani haluaa suurentaa aikuiselle ohjeeseen lisätään 2  silmukkaa lisää jokaiselle puikoille yht. 8  ja vauvan piposta vähennetään 2 silmukkaa jokaiselta puikolta yht. -8 .

Ohje tupsuun löytyy videolta.

Tytöt tykkäsivät heti uusista pipoista ja heistä oli kiva painella hassuja tupsuja. 

Mitä tykkäät oliko hyvä idea? Aiotko kokeilla trikoopallotupsua?


Ai niin Jyväskyläläiset oletteko käyneet katsomassa 100-vuotta tuhat tulkintaa näyttelyä? Vielä ehdit! Näyttely päättyy 6.10.2017 Se on Holvissa ja voin vain suositella! Näyttely oli täynnä suomalaistaiteen klassikkoja. Klikkaa sinne tästä! 

Aarrekid Kangaskarnevaali

Pehmeää luomupuuvillaa alennuksessa! 

Aarrekidillä on mahtava kangasale. Minulla on ollut työnalla mekko-ompeluksia tytöille ja itselleni. Kurkkaa mitä ompelin Käpy-trikoosta! 

Aarrekidin Snakes-joustocollege tuntuu pehmeälle. Se on saalis kankaiden yöstä. Käpy-kangaspala on muisto Jyväskylän kangaspopupista.

Hauska sattuma!  Olen  pitkän ajan ihastellut Aarrekidin kankaita ja nyt viimein raaskin ottaa kaapistani yhden ihanuuden työn alle. 

Ompelin tytöille ja jopa nukellekin Käpy-mekot.  Ihastuin niin, että jäin haaveilemaan omasta samistelumekosta.  Ajattelin miltä näyttäisin kuvassa mekkoineni pitäen käsistä kahta samanlaisiin mekkoihin pukeutunutta tyttöstä. Aah, niin ihana haave!  

 Arvatkaapa!  Sain kuulla, että Aarrekidillä on kangaskarnevaalit!  Ja juuri nämä kankaat ovat alennuksella juuri tämän viikonlopun ajan!   Oi ihanuus! Olin postaamassa jotain aivan muuta, mutta tämä alennusvinkki oli ehdottomasti jaettava myös teille!

 Ajatelkaapa miten ihanat joulukortitkuvat tulee lapsista käpymekoissa? Palataanpa sitten sovituskuviin.

Tästä linkistä pääsee Aarrekidin kangaskarnevaaleille! *klik

Käpy-trikoo klik*  on nyt 15 euroa metri. Materiaali on ihanaa luomupuuvillaa ja siinä on hitusen joustoa.  Tästä saisi myös ihanan vauvapeiton, lastenvaatteita ja kaikkea ihanaa. Vinkkinä raskaana oleville! 

Mitä sinä ompelisit Snakes-collegesta? klik*  Tiesitkö että nämä kuosit ovat suunnittelut Arabian Piilopaikasta tuttu Piia Keto. 

Huomasitko, että muutin blogiani hieman! Toivottavasti tykkäät!

Olohuoneen uusi järjestys!

Kodin ilme muuttui kun sohva vaihtoi paikkaa. 

Tein olohuoneeseen uuden järjestyksen. Sohva vaihtoi paikkaa ja kaapille löytyi kaunis paikka tapettiseinältä. 

Vanha ukiltani peritty kaappi jäi ennen rappuje alle piiloon. Nyt raputkin alkoivat sopimaan sisustustukseen. Raput ja kaappi tuovat kivaa rytmiä vaaleaan  boheemiin skandinaaviseen sisustukseen.  Muistatko vielä tuon jalkalampun tuunauksen?

Tiedätkö kun siivous menee liian pitkälle? Taisin ujuttaa imuria liian pitkälle ja päätin lopulta siirtää sohvaa, että saan myös takaa imuroitua. No siinä kävi niin, että lopulta siirtelin huonekaluja uusille paikoilleen imurin huutaessa lattialla.

Tuntuu, että koti uudistui kertaheitolla ja kaunis kaappini sai arvoisensa paikan, no siis puolitoista metriä vasemmalla, mutta kuitenkin. Huonekalut olivat jopa helpot siirtää huopatassujen takia.

On tavallaan onni, etten löytänyt tätä järjestystä muuttaessa, sillä näin kotiin saatiin helposti uutta ilmettä.  Vaihdoin vielä syksyisempää Pentikkiä tyynyihin  ja pesin lattiat. Pentikin Outletista löytyy aina ihania kankaita ommeltaviksi. Siirsin hieman raidallista liinaa prinsessatuolin päältä ja fiilistelin! Ollaan jo aika lähellä omaa sisustushaavettani. Se upea Chesterfield-sohva klik* vielä puuttuu. Se on minun päiväuneni.

Prinsessatuoli oli hormonihuumassa tehty kirppisostos. Ostin sen meille "turvaan". Arkisin se viettää päiväänsä raitaliinan  alla. Tosi käytännöllistä. Kaapin päällä on kuvanveistokurssin tuotoksia ja omaa keramiikkaa.  Korissa säilytän villalankoja. 

Onko tämä lapsiperheen koti? 

Kyllä, tämä on lapsiperheen koti, juuri ennen tahmatassujen sisäänmarssia. Lattianpesu on nykyään harvinaista herkkua, sillä lelujen lapioinnin ja imuroinnin jälkeen harvoin on aikaa sille, että ehtisi moppaamaan  lattian. Muutamassa sekunnissa lattia on täynnä roinaa, hiekkaa ja ruokaa. Ja kiitoksena pestyyn sohvanpäälliseen on pyyhitty pikkuinen naama.

Otin taas muutaman, kuvan muistoksi hetkestä, että kyllä meillä oli kerran tämmöistä. Matto vielä puuttuu, mutta katsotaan sitä sitten kun sitä ei tarvitse päällystää elmukelmulla. Muistatko vielä mitä on meidän sohvan takana? Kurkkaa sinne tästä! 

Jätin taulut nojaamaan seinää vasten Heiskalasta inspiroituneena ja enon tekemä liitutaulu odottaa vielä iskuporakonetta ja proppua. Liitutaululle ei meinannut löytyä seinätilaa, mutta nyt paikka tuli kuin itsestään. Kalmar valaisin ja itse tuunattu jalkalamppu sopivat ihan hauskasti yhteen.

Milloin viimeksi teit uuden järjestyksen? Onko sinulla joku huonekalupäiväuni?

Niin ja voitko arvata? Nämä kuvat on otettu kännykällä. Olen alkanut pitää enemmän ja enemmän puhelimeni kamerasta, siinä on pro-asetukset joilla voi säätää kuvaa. Ostin Galaxy S7 edgen klik*neljä vuotta palvelleen puhelimen tilalle. Ja tällä olen kuvaillut myös videoita. 

Merinovilla on hitti

Ompelin tytölle merinovillaisen haalarin!

Ompelin tytölle ihana  merinovillahaalarin. Minulla ei ollut valmista kaavaa, vaan kaava syntyi yhdistämällä hupparin ja housujen kaavat. Nyt on meneillään oikea merinovillabuumi!  Niin ja sain viimein oman ompelumerkin! 

Olin jo aikaisemmin tehnyt samanlaiset pipot koko perheelle. Vuorena on merinovillaa ja päällä Sarah Designin Heimo-collegea. Pipo on tehty Paapiin kaavakirja lapsille klik*  pipo-kaavalla. Koko on M.

Kylmät kelit tulevat ja taas ollaan valmiina. Yksi tämän sesongin ehdoton hitti on merinovilla. Se on todella lämmin mutta se ei kuitenkaan kutita, kuten tavallinen villa. Siksi sitä suositaan lasten ja vauvojen vaatteissa. Oletko sinä jo huomannut merinovillahypetyksen?

Ihanan pehmeä ja lämmin kuitu kuivuu myös nopeasti. Se on omiaan välikausipuvun alla, koska se hengittää ja kosteanakin se tuntuu lämpöiseltä. Ompelin jo merinovuorelliset pipot syksyä varten. Ja nyt surrautin isommalle tytölle ihan oman merinovillahaalarin.

Hamstrasin merinovillakangasta Selia-nettikaupasta Kankaiden yöstä ja nyt sen viimein uskaltauduin ompelemaan. Itseasissa turkoosi tähtikangas oli aika hurja omiin silmiin ja kun käänsin nurjan puolen päälle, kangas muuttui minun silmiin juuri oikealle. Farkun sinistä resoria ja saman sävyinen vetoketju löytyivät Jyväskylän kangaskaupalta. Juuri ne oikeat oikeat värit Frozen-haalariin. Meidän 3 -vuotias ihastui täysin.

Merinovillahaalarissa on kasvun varaa. Tuo tähtikuosi ja väri on kaunis näin nurinpäin.

Yhdistin hupparin ja housujen kaavan haalariksi

Tälläkään kertaa minulla ei ollut valmista kaavaa puvun tekoon, vaan yhdistin OttoBre 2011/4 -lehden huppari ja collegehousukaavat. Hyväksi havaitut kaavat sopivat siis tähänkin hommaan hyvin. Sopiva tuli kun mittasin Tytön kaulasta housun haarasaumaan asti ja lisäsin pari senttiä pituutta. Eli nyt kun 104 kokoiset kaavat oli pöydällä pääntiestä housujen koukkuun tuli pituutta 52 cm.  Kurkkaa videolta miten kaavat yhdistin!

Miten ompelin? 

Ompelin koeversion edullisemmasta kankaasta ja sen jälkeen pääsin ompelemaan haalaria. Minulla oli metrin pala merinovillaa ja se meni miltein kaikki. Ompelin saumurilla(s) ja ompelukoneella (o).

Ompelin(s) ensin housunlahkeet kokoon ja yhdistin ne toisiinsa(s) etuosasta siitä "housu"-osan kohdalta takaosan yläreunaan asti. Sitten ompelin(s) hihat kokoon ja pukuun kiinni. Tämän jälkeen ompelin(s) kaksinkertaiset resorit hihoihin ja lahkeisiin. Vaikein oli taas tuo vetoketju ja sen ompelu(o).

Tein kaulusosan toisen puolen resorista ja siitä tuli vähän lyhyempi, mitä se oli kaavan hupussa. Ompelin kauluksen palat yhteen sivuista ja yläosasta nurjalta puolen saumurilla ja sitten käänsin sen oikein päin ja silitin kauluksen muotoonsa.  Ompelin(o) sen reunaan pienet ompeleet.  Ompelin(s)  kaulusosan kiinni pääntiehen ja se siisti samalla nuo vetoketjun päät. Siistin kauluksen vielä kaksoisneulalla. Sitten pari nepparia ja tuli valmista.

Suunnittelin meille myös oman ompelumerkin. Sjönberg vähän lyhennettynä. Puku näyttää jo vähän enemmän kaupasta ostetulta. Korkkikangas on Ullakalta.

Kesäheinällä on vielä se äitiyspakkauksen merinohaalari. Se on ihana. Täytyy katsoa mahtuuko se enää. Vai ostinkohan viime keväänä jo jonkun? Nyt on jo aika katsoa vaatteet läpi.

Täytyy ommella vielä parit merinovillatuubihuivit ja jotain ihanaa itselle. Niin ja voisi vaikka neuloa jotain. Minulla on vielä merinovillalankoja jemmassa, kun niissä on hyvä tarjous! Ihan hamstrattava alennus: 6 kerää 10 eurolla. Tarjoukseen pääset tästä klik*

Päällä parempaa Vimmaa

Pitääkö kangashamstrausta selitellä?

Miten kangaspala voi tuottaa, niin paljon hyvää fiilistä? Ompelin huputtoman hupparimekon  Vimman Hubbabubba-kankaasta.  

Ompeluharrastuksen myötä blogissa on näkynyt enemmän asukuvia. Pitäähän ompelukset kuvata! Minusta on tullut oman vaatekaapin designeri ja huippumalli. Hih.

Tiedättekö sen tunteen, kun selaa verkkokauppojen sivua ja kaikki on vähän plääh? Ennen etsin superedullisia löytöjä ja nyt valmisvaatteet eivät enää kutkuta, kun pyöritellään senttejä. Viime aikoina klikkaukset ovat kohdistuneet lähinnä Vimman kankaisiin ja olen odottanut, että sinne tippuisi armonpaloja landeille jotka eivät pääse Helsingin kivijalkakauppaan. Klik päivitä sivua.. - Joko no nyt? Ei taaskaan mitään.

Viime viikolla tunsin suunnatonta riemua kun Tuuliturkki-neulos vilahteli muutama kerran verkkokaupan sivulla ja huhu kertoo, että siellä oli vilahtanut myös Mystical Flowersia. Aika koukuttavan nettipelin Vimma on saanutkaan aikaan. Klik päivitä...  - Jes Jackpot! Tänään "voitin" Fisut ja Pandaa ne olivat vielä alennuksessa..  

Tämä saattaa kuulostaa jo aika pahalle kangashamstraukselle ja huomaan selitteleväni ostoksia. -Mutku mä ne kuitenkin ompelen. Katso vaikka! Mitä tykkäät hupparittomasta Hubbabubba-hupparista?


Onneksi tilanne ei ole paha.  Minun ei tarvitse piilotella kankaita, sillä ne mahtuvat hyvin pystyviikattuna omalle hyllylle kaappiin odottamaan vuoroaan. Ja pöksyjä jää tytöillä lyhyeksi kaiken aikaa.

Minun ihana huputon huppari. Laatikkopaitakaavaan on helma leikattu suoraan ja lisätty resorit. Ihastelin hupparitaskuja, jotka oli piilotettu sisäpuolelle ja ne oli saatava omaan huputtomaan huppariin. 

Vimman Bubble gum-kuosi on jollakin lailla ihan kamala, mutta ihastuin siihen silti.  Joustocollege tuntuu pehmeältä päällä ja materiaali ei ole mustan väriaineen kovettama, sillä tausta on valkoinen. Voi siis huoletta ommella valkoisilla saumurilangoilla. 

Tuntuisiko ostaminen samalta jos ostaisin vain vaikka yhden kalliin valmisvaatteen? Ei, ei tuntusi. Ostoksessa pitää olla twistinä alennus, tai että se on jollakin lailla hankalasti muuten saatavilla vaikka juuri siihen alehintaan. Tässäkin tapauksessa "The chase is better than the catch".

Fiilistelen kangasostosta taas uudelleen ommellessani. Sorrun ompelemaan itselle tutulla laatikkopaita"kaavalla" tai tytöille lähinnä leggareita, mekkoja ja pipoja. Joskus yritetään nostaa rimaa. Hivelevä tunne tulvii yli, kun saan asioita valmiiksi. En voi aloittaa uutta projektia, ennen kuin edellinen on valmis.  Ihan jo tekemisen palo pakottaa asioita valmistumaan ja valmistuminen avaa portit uudelle, mitä on jo kovasti odottanut. -Hyrrrr!

En fiilistele ainoastaan Vimmaa, vaan aina kolahtaa joku uusi ihanuus. Niin kuin tämä leggareitteni Sarah Design Heimo- joustocollege.   Näitä saa myös valmiina leggareina.

Ja sitten taas fiilistellään, kun vaattetta peilailee tai  näkee sen toisen päällä. Tunne vain voimistuu, kun joku sanoo ompa kiva ja voi kertoa tehneensä sen itse. Kangaspalaan liittyy siis hirmuinen määrä sitä hyvän olon tunnetta!

Siksi siis parempaa Vimmaa!

Parempaa Papua ja  parempaa Aarrekidiä on saatavilla täältä! Klik*

Teekuppineulatyyny + video-ohje

Kuppikaunottaren uusi elämä! 

Sain viimein askarreltua neulatyynyn. Siitä tuli niin kaunis! Tämä helppo, nopea ja niin tarpeellinen kahvikuppineulatyyny koristaa nyt ompelupöytää ja neulat saa poimittua kivuttomasti.

Teekupin lautaselle on hyvä kerätä puolat ja ratkojat.

Näitä puolia käytän ommellessani kaksoisneulalla, mahtuvat samaan piikkiin.

Joskus tarpeellinenkin asia kuin neulatyyny odottaa tekemistä. Meillä neulat ovat olleet purkissa ja niitä sieltä poiminut ja ommellessa taas yrittänyt laittaa takaisin purkkiin.  Viimein sain pinnisteltyä ja askarreltua oman naulatyynyn ja sille on ollut tarvetta pitkään. Onneksi tämä askartelu oli helppo ja nopea ja rikkinäinen teekuppikin odotti valmiina uutta elämää varten.

En usko, että idea on omani, sillä olen käynyt Pinterestissä. Sillloin tajunnan virtaan imeytyy kaikenlaista ja niitä saattaa jopa luulla omiksi ajatuksiksi, vaikka ei idean lähdettä muistaisikaan. Se kenen idea on kiitän ja kumarran  tämä tuli todella tarpeeseen!

Minulla oli tuo hajonnut Lomonosovin Flower bucket-teekuppi pitkään tiskipöydällä odottamassa, kun en raaskinut roskiinkaan kaunokaista heittää.  Harmitti todella paljon, kun se oli mennyt rikki. Mistähän saisin uuden kupin tilalle? Muistatko kun kävimme näiden kanssa piknikillä?

Neulatyynyaskartelu on helppo ja nopea! Kaikessa yksinkertaisuudessaan ohje menee näin: Tarvitaan teekuppi, ompelujätettä, jotain pientä painoksi, tyynyntäytettä, kangaspala ja liimaa. Paino, ompelujäte ja vanu painetaan kuppiin ja päälle asetellaan kangas ja se liimataan. Käytössä oli Gutterman-liimaa klik*, jota jäi yli kotelolaukkupostauksesta. Videoin koko askartelun ja oli kyllä nopea ja vähän liian helppo homma. Oho neulatyyny on valmis!

Video-ohje teekuppineulatyynyn tekoon

Tein neulatyynyn askartelusta videon. Minusta on kiva tehdä näitä askarteluja itsessään ja jotenkin tuntuu, jos näytän valmiita siloteltuja juttuja blogissa, niin siihen hommaan ei pääse mukaan samalla tavalla kuin olisi meillä pöydän ääressä repimässä liimaa sormista.  En ole muuten aikaisemmin kuppiaskartelua tehnyt joten onhan näissä oma autenttisuutensa. Siksi olen ottanut videoille näitä touhujani ja ehkä osaan selittää juttuja paremmin ääneen. Heh ja onhan niitä on hauska katsoa jälkeenpäin ja samalla tirkistellä miltä meillä näyttää tänään. Klikkaa videoon tästä! 

Tykkään kovasti NuppuPrint Companyn Sydäntalvesta ja nyt odottelen, että heille ilmestyy syksyn hortensiakuosi. Jos ihan pienen palan sitä saisin...

Nyt kun katselen tätä postausta, tämä tuntui jotenkin tutulle. Ai niin tein kesällä Sydäntalvi-trikoosta kotelolaukun. Klikkaa postaukseen tästä! Suosittelen kurkkaamaan se oli ihan mahtava postaus! 

Jos tykkäät blogini kuvista, niin voin kiittää valokuvaushaasteita kehittymisestä kuvaajana ja erityisesti  Pienen linnun blogia ja sen Makrotex-haasteita klik. Tiistaisin on siellä kuvahaaste ja nyt aiheena on syksyn merkit. Oma syksyn merkki on tämä syyshortensia. 

Askartelun ja ompelun iloa! 

Poniletti juoksuleggarit lycrasta

Syksy on tullut, onko pakko mennä ulos?

Minulla on uudet juoksuhousut! Ompelin ne ihan itse Hellin Poniletti-lycrasta klik*. Ja mikä parasta jättimäinen puhelinkin kulkee mukana.

Säästin bikineihin tarkoitettua Ponybraid-lycraa jouksuhousuihin. Ompelin vihreästä poniletistä jumppaleggarit tytöllekin liikuntakerhoon. Kaavana toimi hyvin normaali leggarikaava.

Ompelin ihanimmat juoksupöksyt ikinä Hellin Ponybraid-lycrasta klik. Kaivoin kaapista parhaiten istuvimmat juoksupöksyt ja tein niistä kaavat leivinpaperille. Helpoin olisi ollut leikata risat pöksyt auki saumoista, mutta sain kuin sainkin pöksyjä vielä säästettyä. Kieli keskellä suuta yhdistelin takaosan ja etuosan lahjepalat yhdeksi kaavaksi. My little pony-ajoista muistuttava kuosi on ihan mahdottoman ihana, joten sitä ei pidä rikkoa turhilla sivusaumoilla.


Nyt kun käyn ulkona pöksyissäni, niin ne keräävät katseita. Niitä on niin mukava ulkoiluttaa, että melkein tekee mieli mennä ulos. No ei oikesti, mutta melkein.  Oikeasti haluan hautautua sohvalle neulomaan ja hörppimään teetä odottaen, että tulisi uusi kesä. Onneksi syysaurinko hellii meitä hiekkalaatikon reunalla istujiakin.

Ostin reilu vuosi sitten Asics GEL- Kayano klik* - juoksulenkkarit, koska ne olivat pehmeimmät kengät ikinä.  Silloin jalkani olivat kipeät ja turvoksissa ja oli saatava jalkaan jotain pehmeää. Onneksi tuli ostettua, hyvät asfaltilla!

Kävimme lenkillä ja otin kameran mukaan. Mies oli kiltti ja napsi muutaman kuvan.

Leggarit oli mukavat päällä ja monikäyttöiset. Vaihdoin vain kengät ja neuleen ja niillä saattoi mennä jopa ulos syömään. Ihan paras äitiuniformu!

Onko lycra jotenkin erilaista ommella kuin muut kankaat? On ja ei . Tarvitsin vain  hyvin terävät sakset leikkaamisvaiheessa ja tarkkuutta ommellessa, kun kangas on aika venyväistä. Ompelin pitkät saumat saumurilla ja lahkeen suut ja kuminauhan kiinnityksen ompelukoneen strech kaksoisneulalla.  Tikin pituus oli ihan normaali. Ilman lahkeen jatkamista ompelus olisi ollut hyvin yksinkertainen ja helppo.

Testasin kaavaa pariin otteeseen, kunnes uskaltauduin leikkaamaan pöksyt himotusta lycrasta. Itku meinasi todellakin tulla! Taas kävi niin, että olin bikineihin leikannut palan väärästä kohtaa ja  kangas ei riittänytkään. Jouduin toista lahjetta hieman soveltamaan. Nyt tiedän, ettei se ole niin vaarallista jos pala jää leggarin lahkeesta puuttumaan. Aina voi leikata palan toisaalta ja ommella sen kiinni ennen kuin saumuroi housut kasaan. Huomasin vasta, että noin on muuten tehty aika monissa juoksuhousuissa ihan kankaan säästämiseksi. Ehkä se oli onni, sillä sain myös heijastinnauhaa lisättyä lahkeen jatkosaumaan. Ompelin lisäksi bikineissä hyväksi havaitun paksun bokserikuminauhan vyötärölle varmistamaan, että pöksyt pysyvät kyykyissä ylhäällä. Leggareihin ja bikineihin meni yhteensä noin metri kangasta.

Tässä video tuosta säätämisestä. En tiedä itkisikö vai nauraisiko?

 Eikä siinä vielä kaikki! Meinasi unohtua! Pöksyissä on paikka puhelimelle vasemman reiden sivulla. Kuminauhassa on kiinni pitkä pussi, johon saan puhelimeni mahtumaan. Kun puhelimet ovat nykyään televisioita, niin on jo tekemistä saada ne mukaan lenkille. Omassa puhelimessa kulkee musiikki, sykemittari ja se mittaa jopa stressin ( mittaako desibelistä?). Se ei todellakaan mahdu tavalliseen taskuun. 

Jos ompelutaito ei riitä voisi kankaan viedä ompelijalle vanhojen juoksuhousujen kanssa tai lahjoa joku ompeleva kaveri tähän hommaan.  On tuo kangas sitten ihana, vaikka aloittaisi uuden harrastuksen. Vinkkinä Jyväskylän kirjastossa on muuten ompelukone ja saumuri vapaasti käytettävissä lankamaksua vastaan. Siellä on myös ammattilainen neuvomassa.  klikkaa tästä.

Ihanaa syksyä! Ei ole pakko mennä ulos,  sinne saa mennä.

Jos blogini ei ole tullut vielä tutuksi, niin postauksia voi käydä selaamassa blogit.fi:ssä klik. Siellä on helppo selata kiinnostavat postaukset lävitse. 

Designlöytö: Kalmar valaisin

Meillä on uusi olohuoneen lamppu

Löysin kirpputorilta pölyttyneen ja nuhjuisen suuren kattolampun. Ihastuin lampun moderniin jäiseen ilmeeseen ja minusta se oli ihana. Oliko lamppuni ihan oikea designlöytö?

Uusi valaisin sopii meidän olohuoneen sekatyyliin ja Pentikin kankaista ommelluihin tyynyihin. 

Tein mahtavan   designlöydön heinolalaiselta kirpputorilta. Kiertelin puisessa pihavarastossa ja katseeni osui tähän outoon ja rumaan valaisimeen. Silmäni nauliintuivat ja päästin varmaankin suustani, että oletpa sinä ruma. Olin ihastunut!

Valaisin oli hyvin likainen ja kellastunut. Se ei ollut enää parhaiden päivien loistossa. Tuijotin vain lampun muotoa. Käänsin katseeni nopeasti pois, ettei myyjä huomaisi, että tuntosarveni olivat alkaneet viuhua. Myyjä kertoi, että se on Kalmar-valaisin. No, nimi ei sanonnut minulle mitään.

Kalmar valaisimessa on kolme kierrosta jääpaloja kiinnitettynä metallipuikoin metalliseen pyöreään levyyn. 

Valaisimessa on alapuolella yksi lamppu ja nejä lamppua yläpuolella. Tällä määrällä valaistaan helposti olohuone syyspimeällä.

Mietin lamppua huonosti nukutun yön yli äitini luona jossa oltiin tyttöjen kanssa kylässä. Aamulla päätin, että lamppu muuttaa meille jos se on vain ehjä. Oliko hullua haluta vanha muovinen lamppu ja vielä melko kovaan hintaan? Itseasiassa olin etsinyt uutta olohuoneen valaisinta, mutta mikään niistä ei saanut sitä "oikeaa" tuntemusta aikaan ja kun tunne tulee vainuni on yleensä oikeassa.

Näin silmissäni miten Pieni ihastuisi meidän Frozen-valoon ja miltä se näyttäisi meillä.  Ihana!

Kävin ostamassa lampun ja myyjä nosti sen autooni. Minulle tuli hetkellinen ostokrapula, mutta se heltisi kun löysin New Yorkilaisen huutokaupan ilmoituksen lampustani ja siellä hinta oli neljänumeroinen. Voi apua! Oliko lamppuni oikeasti designlöytö?

Jää-aiheesta tulee mieleen Finlandia vodkapullo. 

Upea ilmestys tämä J.T. Kalmat valaisin. Valo heijastuu jään läpi kauniisti ja eri suunnista katsottuna valaisin on eri värinen. 

J. T. Kalmar jäävalaisin

Kyllä! Lamppuni on siis itävaltalaisen J. T. Kalmarin jäävalaisin nimeltä Ice Glass ja kiinnitysosasta päätellen 60-luvulta. Se painaa noin 9,5 kiloa ja siihen menee 5 kappaletta E27 lamppua. Siinä on 3 kehässä jään muotoisia paloja. Kalmarin valaisimia on ympäri eurooppaa ja esimerkiksi Kremlissä ja Wienin oopperatalossa. J. T. Kalmar toi modernia ilmettä yrityksen perinteikkäämpään kattokruunuvalmistukseen. Ja myös nämä akryylimuoviset jääpaloilla varustetut valaisimet ovat arvokkaita.

Ongelma oli enää pöly lika ja akryylimuovin keltaisuus ja miten saisin lampun putsattua hellävaraisesti. Suihkutin lamppuun Softcaren muovipuhdistusainetta ja sain lian pestyä pois ja keltaisuuskin näytti lähtevän usean pesukerran myötä.

Asensin jo tottuneesti uuden pistotulpan ja sinertävämpää päivänvaloa valaisevat 4000K -lamput ja saimme viimein valaisimen paikalleen. Yyy kaa kooo ja käänsin katkaisimesta! Upea!

Otin alla olevalle videolle, kun sytytin valot!