sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Ihanaa isänpäivää!

Hys! Isänpäiväsalaisuuksia!

Meillä vietettiin kolmatta isänpäivää se oli ensimmäinen meidän Kesäheinälle. 

World's Best Dad! Iskä sai kahvipaahtimo Pavun kahvia sänkyyn kuvamukista jossa toisella puolella oli oman tyttären kuva. Iskä oli otettu myös kahvista! 



Valmistelimme salaa isänpäivää. Hysss! Ei kerrota iskälle! Ja vastaukseksi pieni painoi sormensa huulilleen ja sihahti hysss ovela ilme kasvoillaan! Meillä oli yhteinen salaisuus.

Askartelimme iskälle ja vaarille kortit. Korttien teko olikin  Pienestä mukavaa, varsinkin kun äiti lopetti auttamisen. Pieni kertoi olevansa taiteilija ja ymmärsin viimein antaa hänen tehdä itse. Pieni askarteli perhostarroja kortiin, kuin vanha tekijä ja suhi kultamaalia varmoin ottein. Hymähdin, niin tietenkin. Kuulostipa jotenkin tutulle.

Leivoimme myös tiikerikakun iskälle, koska sitä iskä oli toivonut jo pitkän aikaa. Pieni mittasi jauhot ja sokerit ja välillä kiipesi alas viihdyttämään babysitterissä katselevaa siskoaan. Reipas tyttö.  Hän olisi ehdottomasti halunnut myös vatkata. En ihan vielä anna vatkainta, ettei kakkuja aleta leipoa heti, kun silmä välttää. Keittiön kaapeille kun kiivetään jo sujuvasti. Pikku Masha. Piilotimme kakun kaappiin yöksi.

Pienestä oli niin jännää pitää yllätys iskältä. En meinannut itsekään saada unta, etten nukkuisi pommiin omasta vuoden ainoasta kahvikeittovuorosta. Hain kahvipaahtimo Pavusta iskälle ihan oman sekoituksen kahvia. Se tuoksui valtavan hyvälle ja salaisuus meinasi paljastua, kun koko eteinen tuoksui kahville.

Hiivimme aamulla alakertaan Pienen kanssa ja Kesäheinä jäi iskän viereen vahtimaan selustaa ja pitämään iskä kiireisenä jos hän sattuisi heräämään. Pieni voiteli iskälle leipiä ja oli niin innoissaan. Hyss! Täytimme tarjottimen aamupalalla ja herätimme iskän! Hyvää isänpäivää!

Tiikerikakku on hyvää kun sitä saa tarpeeksi harvoin. Resepti täällä, nyt ei ollut sitruunankuorta. Teimme taas kaksi pientä kakkua.


Kesäheinän tehtäväksi jäi hoitaa iskän viihdyttäminen. 

Pienikin osaa kirjoittaa aakkosleimasimilla, kunhan äiti antaa leimasimet oikeassa järjestyksessä.

Pieni piirsi leimasinkynällä kuvion korttiin ja ripottelin kuvion päälle kohokuviointipulveria ja kuumensin kuumailmapuhaltimella kiinni. Ohje täällä. Osa on kultamaalia. Eihän kultaa voi olla liikaa!

Marraskuussa vietetään isänpäivää aina kuukauden toisena sunnuntaina. Osallistun Pienen linnun MakroTex-haasteeseen jonka aiheena on Marraskuu


Blogiani on kiva seurata blogit.fi:ssä. Sieltä on helppo kurkata kiinnostavimmat postaukset. Nyt kun postauksia on yli 300 niiden selaamiseen tarvitaan jo vähän apuja.

14 kommenttia:

  1. Ihanaa tiikerikakkua ja itsetehtyjä kortteja, mahtava pikkuleipuri iskällä ja äitillä onkaan.
    Ja vauveli tuo iskän ja äidin päivään paljon iloa ja touhuja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tiikerikakku on kyllä hyvää, kun on hyvä leipuri. Reipas pikku leipuri. ♡ Ei tässä ainakaan tekemistä puutu.

      Poista
  2. Jess, mietinkin, kuka postaa isänpäivästä, kiitos! Ihania, tunnelmallisia kuvia. En tiedä, ovatko vauvat herkullisempia kuin kakut, luulenpa, niin söpö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii! Vauvojen varpaat ovat varmaan kaikkein herkullisempia. ♡ kiito! Oli pakko kokeilla uutta 25 mm linssiä näihin.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä tämä jo alkaa tuntua jo ihan kodilta.

      Poista
  4. Tämä oli aivan ihanan hellyttävä postaus. <3
    Minä en yhtään ihmettelisi, vaikka teidän Pieni osaisi salaa kirjoittaa ihan itsekin, kun hän on jotenkin niin viisas lapsi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ehkä minä kirjoitan vain blogiin nämä kohokohdat. Eihän sitä koskaan tiedä vaikka osaisikin, ei olla kokeiltu. ♡

      Poista
  5. Ihana, leppoinen isänpäivä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli! Iskä sai loppupäivän olla lasten kanssa ja minulla oli aikaa ommella ♡

      Poista
  6. Isänpäivä on onneksi vain kerran vuodessa - ainakin jos aamunousut ovat vaikeita. Muuten on kiva askarrella ja tehdä jotain mukavaa puolisolle - minä neuloin sukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on kiva myös opettaa noita touhuja tytöille, jos vaikka ne seuraavat kahvit keittää Pieni.

      Siellä on varmasti oltu mielissään sukista!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Tiedätkö miten ihanaa on saada viestiä? Siis ihanaa! Odota hetki yritän vastata mahdollisimman pian! Tosin nyt voi mennä useampikin hetki. Kädet vähän täynnä.

♡♡♡