Ikäkriiseilyä!

Ruusuisia syntymäpäivälahjoja

Miltä tuntuu kun maton alle harjattu vanheneminen tuodaan esiin kissan kokoisin numeroin ? Onko tämä ikäkriisin paikka? Ajatuksia vanhenemisesta. 

Syntymäpäiväni tuli ja meni. Ilmeisesti ikäkriisi piilottaa näyttämästä ystävältäni saamien numeroilmapallojen lukemaa.  Kauniita palloja, kaunis ajatus! Itseasiassa sellaisia palloja olin aina halunnut. Siltikin katossa roikkuvat kissankokoiset numerot  näyttävät irvailevan katonrajasta: "Tässä tämä nyt oli! Mitä tuli saavutettua? Nyt ei enää odoteta, että teen sitä ja sitä kun kasvan joskus isoksi ja aikuiseksi".

Ajattelin jo nauraa kriiseilylleni!  Tarkoitus oli kammata tukka, laittaa vähän meikkiä, pukea kimaltava iltapukuni päälle ja kuvata itseni ilmapallojen kanssa nauramassa, että ikä on vain numeroita. Xx and still fabulous!  No, kääk puku ei taaskaan mahtunut päälle. Eihän se tosiaankaan mahdu, sama tilanne kuin kaksi vuotta sitten.   

Sytytin lahjaksi saamani ruusukynttilän, joka kaikessa kitcheydessään alkaa jo minua miellyttämään. Taidan siis jo kuulua kohderyhmään. 

Mies katsoi ottamiani kuviani ja kysyi onko tuo "Henki ja elämä"-lehden kansikuva. No sinnepäin, vastasin.

Tällä kuvalla osallistun Pienen linnun MakroTex-haasteeseen, jonka teemana on "ikkunan läpi". 

Iso kiitos kaikille minua muistaneille! Olette tärkeitä!
Nyt takaisin häämessukuvien purkamisen pariin. Palataan!