Itse tehty gaala-asu

Ompelin juhlapuvun virtuaaliompelukerhon gaalaan

Ompelin itselleni mustan satiinisen gaalamekon.  

Virtuaalisessa ompelukerhossa on tänään gaala ja minulla oli muutama päivä aikaa ommella mustavalkoinen gaala-asu. Löysin Eurokankaan laarista mustaa joustosatiinia  (sen nimi voi olla joku muukin) gaalamekkoa varten ja pääsin suunnittelemaan itse oman asuni. Purin hammasta ja mietin, että suunnittelu on helppoa, mutta suunnitelmat pitää vielä itse ommellakin. Ohjeistus oli, että asun kuuluu olla mustavalkoinen.

Toivoin, että mekkoni olis mukava ja hihallinen, jotta erillistä jakkua ei tarvita. Mustaan mekkoon on melko hankala keksiä jujua. 

Hihoissa on muutamat laskokset ja pyöreä muoto jatkuu hihojen päissä ja helmassa. Aikaa on mennyt sopivasti, kun trumpettihihat tuntuvat kivoilta. 

Minulla on jo yksi kymmenen perusmusta mekko kaapissa, joten päätin haasteessa hieman "revitellä". Sain inspiraation yhdistää mekkooni  Junya Watanaben näytöksen klik mukaisesti vähän Marimekon pöytäliinaa. Hauska miten noissa asuissa on otettu pyöreä muoto huomioon ja kovan kankaan veistoksellisuus.

 Ei uskoisi että paksu Puutarhurin parhaat -pöytäliinani sopii niin hyvin juhlavaatteeksi.  Pukuni juju oli hihat ja niistä tuli samaan aikaan  laskeutuvat ja runsaat. Marimekon paksu puuvilla tuli kaveriksi verkkomaisen ohuelle ja joustavalle meshille ja pukuni paksulle ja joustavalle satiinille. Onhan tuo kuosi ihan mielettömän hieno, vaikka sitä on mekossani vain ripaus.


 Tein ohuesta meshista alushihan johon ompelin kiinni rullapäärmätyt puuvilla ja mesh kaitaleet. Hiha tuli kiinni samaan kohtaan kuin satiininen päällishiha, en halunnut, että raskas alushiha pilaa päällissatiinin kauniin laskeutuvuuden. Päällishihan reunan ompelin ompelukoneella erikoispaininjalan avulla.  Eikö tullutkin aika Japani-fiilis tuosta trumpettihihasta?

Hameosan helma on pyöristetty eteen ja taakse, vähän kuin Junyalla. Malli on hieman tulppaani.

Venepääntien ja helman ompelin lopuksi käsin piilopistoilla. Eikös se ollut niin, ettei juhlavaatteessa näy päälliommelta? Mikään ei ole niin paha kuon ommella mustaa kangasta piilopistoilla mustalla langalla hämärässä.

Mekosta tuli mielestäni upea ja saatan sen vielä valita kaapista johonkin juhlatilaisuuteen. Tämä olisi sopinut sinne Carmeniin, mitä kävimme miehen kanssa katsomassa, en tiedä kumpi on hienompi tämä vai musta Filippa K.? .

Hihassa on alushiha jonka päähän on ommeltu Puutarhurin parhaat ja mesh-frillat.  

Pinkki nahka muuttui kalkkimaalilla kultaiseksi. Ompelin asuani avarten satiinilla somistetun kultaisen bling-laukun.

 

 

Nahka vaihtaa väriä kalkkimaalilla

Ompelin asuuni myös laukun. Laukussa on satiininen vuori. Aamulla tuli hieman kiire ommella laukku ja maalata pinkki kultaiseksi Vintage-kalkkimaalilla. Maali kuivui parissa tunnissa ja sen jälkeen ompelin vielä satiininauhan reunoihin. Kiillotin nahan Vintagen Pronssi-vahalla. Maali kestää hyvin pinnassa, vaikka retuutin laukkua ompelukoneessa. Pinta on kiiltävä ja kaunis. Minusta niin tulee laukkudesigneri. Tosin asia jää vähän odottamaan uutta nahkaneulaa.

Kippis! Mitä tykkäät onnistuinko juhla-asussa? Kehtaako tämä päällä kulkea? 

Nyt aion hieman virtuaaligaalailla kotona ja yritän säästää rahojani Kankaiden yöhön klik joka on 26.1.2018. Joko kuulit siitä?  Pysy kuulolla sillä blogiini on tulossa ensi viikolla aivan mahtava arvonta. Palkintona jotain aivan ihanaa ja pehmeää ja josta tykkään niin paljon..

Tonttuovi ompelukaapissa + video

Veistelin tonttuoven

Tein puusta ja viilusta vanhan näköisen tonttuoven. Ovi on meillä ompelukaapissa ja sieltä aukeaa ovi tontun valmistuvaan tupaan. Meillä odotetaan kovasti tontun muuttoa.  Kurkkaa video miten ovi syntyi! 

Askartelin oveen kranssin. Lehdet ovat ihan oikeaa eucalyptusta, leikkasin lehtiä reittimellä kuivuneista lehdistä. 

Ompelukaapin takaosaan ilmestyi tonttuovi. Oven kun avaa, niin voi kurkistaa tontun kotiin. Kaikki oikeasti alkoi rei-istä jotka oli käytettyyn kaappiin porattu sähköjohtoja varten. Minusta koloset näyttivät heti kiehtovilta.  Ja oli selvää, että kaappiin tulee vielä tonttuovi.  Tonttuoveen pääsee kurkistamaan tyttöjen leikkikeittiöstä rappujen alta ja nyt viime päivinä ovi on auennut tiuhaan tahtiin. Onneksi kuitenkin se on pysynyt ehjänä pienien sormien käsittelyssä. Meillä odotetaan kovasti tontun muuttoa kaappiin ja verhojoulukalenterista on tontulle ilmestynyt jo tuolit ja pöytä.

Miniruukut ja piippurassi löytyivät Sinellistä. 

Miten tonttuovi tehtiin?

Annoin ajatuksen hautua ja lopulta aloin nikkaroida ovea. Keräsin kätköistä viilulevyä, ohutta listaa, ikean puiset kehykset, kukka -ja grillitikkuja. Sahailin ja vuoleskelin ovea kuntoon keittiössä ja imuroin  purua pois sitä mukaa, niin sotku ei kulkeutuisi joka paikkaan isoissa ja pienissä sukissa.

Ensin vanhensin kehyksistä tehdyt karmit veistämällä niitä puukolla, vähän kuin olisi muinoin kirveellä veistetty. Puukko upposi hyvin kuivaan mäntyyn. Linkkarin sahalla syntyi kuvioita.

Mittasin sopivan kokoisen palan viilusta ja yritin sahata sen suoraan ja onneksi puukolla sai veistettyä vinouman pienemmäksi.


Koska halusn ovesta vanhan näköisen, tein siihen peilit kukkatikuista ja grillitikuista. Leikkasin niitä sopivan kokoisiksi oksasaksilla ja liimasin kiinni puuliimalla. Tikut peittivä hyvin rosoiset reunat. Salmiakkikoristeen listat ovat hammastikkuja.

 Mies teki oveen saranat sisäpuolelle tikusta ja nahkanpaloista.

Ikkuna syntyi ohuesta listasta ja paksuimmista kukkatikuista.

Lopuksi maalasin oven Vintage-kalkkimaalilla. Maalikerrosten väliin tuli krakkelointilakkaa, jotta ovi näyttäisi vanhalle ja vähän rapistuneelle. Maalipinta alkoi kuivuttuaa krakkeloitumaan ja tulos oli hieno.

Tein ovenkahvan taittelemalla kuparin värisen kehyskoukun muotoonsa pihdeillä ja kiinnitin sen tipalla liimaa.

Lopuksi liimasin oven ja ikkunan kiinni kaapissa olevien reikien päälle. Sitten piti tehdä vain vähän koristuksia.

Tein tonttuoven askartelusta videon ja pääse katsomaan kaikki osat kerralla klikkaamalla tästä! 

Krakkelointilakalla ja kalkkimaalilla tonttuovesta tuli vanhan näköinen. Illan hämärässä ovi näyttää miltein oikealle. 

Tonttuovelle menee vielä väliaikaiset rappuset, ne on tehty leikkipalikoista.  

Oli ihana katsella tontun tupaan piilottamiani jouluvaloja. Illalla palaa tuvassa valot. Osallistun Pienen linnun MakroTex-haasteeseen jonka teemana on ilta. 

Kattolampun tuunaus kalkkimaalilla + video

Lampusta tuli niin hempeän pinkki!

Maalasin vanhan tummanruskeaksi petsatun retrolampun kalkkimaalilla. Muodonmuutos on hurja ja lamppu sopii nyt paremmin lastenhuoneeseen. Kurkkaa ennen ja jälkeen kuvat! 

Ihastuin retrovalaisimen kauniisiin messinkisiin yksityiskohtiin ja puun pyöreisiin muotoihin.

Minua puraisi sisustuskipinä! Löysin nettikirpparilta hauskan ruskean valaisimen ja muistelin, että mummillani on ollut tuo vaaleamman puun värisenä. Kauniit puun pyöreät muodot kiehtoivat ja näin jo sen silmissäni roikkumassa meidän olohuoneen katossa. Niinhän siinä kävi, että valaisin oli meidän olohuoneen kattoon liian pieni, joten lamppu jäi odottamaan uutta inspiraatiota.

Nyt vanha retrolamppu sai viimein uuden maalipinnan ja se keikkuu meidän lastenhuoneen katossa. Sympaattisen oloinen valaisin tarvitsee vielä uudet varjostimet. Laitoin jo ajatuksen muhimaan. Minulla on tapana hautoa asioita pitkään ja sopivan idean tullen nappaan ajatuksesta taas kiinni ja ryhdyn toimiin. Saa nähdä millainen idea tästä vielä kumpuaa.  Onneksi lamppu on ihan kiva ilman varjostimiakin. Nyt kun lastenhuoneeseen tuli uusi lamppu, niin se kipinöi muuttamaan huonetta muutenkin ja eilen leikittiin koko ilta lastenhuoneen kimpussa. 

Lamppu on aika juhlavan oloinen tummanruskeana. Lamppu on merkiltään Sjömarkens Armatur Ab ja  tyyppi 1031. Kohta näitä varmaan näkyy sisustuslehdissä tietenkin puunvärisenä.

Pieni halusi auttaa ja levitti aika ronskisti maalia lamppuun. No mikä ettei! 

Monet eivät ehkä näe ruskeaa lamppua samanlaisena, kuin minä. Silmissäni se oli jo ihan ostohetkellä toisenlainen. Suunnittelin maalaavani johdot ja muoviosat valkoisiksi, mutta tällä kertaa ne saivat jäädä entiselleen.  Ehkä ne vielä maalaan. Kalkkimaali tarttuisi muoviinkin, mutta se on testattava ensin jossain muussa. Pitäisiköhän ne vaihtaa uusiin?

Pohjustin maalattavan putsatun pinnan kahteen kertaan Vintage Primer & Sealerillä ja sitten maalasin lampun Vintage  Faded Rose-kalkkimaalilla pariin kertaan. Pieni halusi ehdottomasti auttaa. Onneksi näissä kalkkimaalaushommissa ei voi mennä pahasti pieleen. Lamppu on nyt samanvärinen kuin keinutuoli, josta maalattiin samalla kulumat piiloon.

Lisää maalauksesta voit katsoa videosta!

Tein vielä videon tästä kalkkimaalausprojektista. Käy ihmeessä katsomassa! Klikkaa sinne tästä, jos alla oleva video ei näy. 

Valmiina lamppu on aika hempeä ja se jätti mieleen muhimaan jos vaikka tulisi vastaan hyvä idea varjostimille.

Ei uskoisi samaksi valaisimeksi. Vintage kalkkimaalin Faded Rose on juuri se oikea sävy meidän tyttöjen huoneeseen. 

Nyt aloin katselemaan meidän lastenhuonettaihan uusin silmin. Sen sisustus jäi vähän kesken, silloin kun muutettiin. Tiedättekö sen tunteen, kun vastamaalattuun seinäpintaan ei raaski laittaa mitään? No nyt maalauksesta on jo vuosi, joten huone alkoi kaipaaman jotain. Huomasitteko nuo taustalla roikkuvat viirit? Voitin ne Tossavaisen toinen sukka-blogin arpajaisista. 

Arvatkaa mitä! Asensin ihan itse lamppuun uuden pistotulpan, jotta se käy meidän kattoon. Minä olen niin sähkömies! Lampun pistotulppia saa ihan marketeista ja hyvät ohjeet löytyy siihen täältä!  Onneksi näihin helppoihin juttuihin ei tarvita sähkölupia, ainoastaan vähän huolellisuutta.

Millaiset varjostimet sinä laittaisit vai jättäisitkö roikkumaan ilman?

Jos blogini ei ole entuudestaan tuttu juttujani on helppo selata blogit.fi:ssä. Sieltä voi poimia luettavaksi nekiinnostavimmat jutut! Löytyy varmasti jotain inspiroivaa! Klikkaa sinne tästä klik.

*Jeanne d'Arc Living Vintage Primer & Sealer saatu Sisustus Nostalgialta.

Unelmakaapin maalaus kalkkimaalilla + Video

Miten mäntyvitriini muuttui kaunokaiseksi? Kurkkaa ennen ja jälkeen kuvat! 

 

Uusi unelmavitriini on nyt paikoillaan keittiössä. Maalasin kaapin muuhun kalustoon sopivaksi kalkkimaalilla. Kaappia tuunatessani tein samalla myös videon! 

Olen niin onnellinen sain viimeinkin valmiiksi tämän kesän suuren kalkkimaalausprojektin. Mies osti meille Tori.fi:stä mäntypuisen vitriinin ja urheasti toi sen kotiin. Minulle jäi vitriinin tuunaus meidän keittiöön sopivaksi. Voi ei mikä urakka, mutta se isoin työ olikin videointi! Hih!

Meillä keittiössä kaikki kalusteet on maalattu Jeanne d'Arc Living Vintage-kalkkimaalilla ja sävynä on Soft Cream. Hauskaa miten nyt kaikki niin erilaiset huonekalut sopivat yhteen. 

Kaappi on kuin karamelli! Oli hyvä idea laittaa lahjapaperi taustaksi!

Iso mäntypuinen kaappi olisi pimentänyt keittiötä, nyt kaappi sopii taustaan kauniisti. 

Kuinka vitriini maalattiin kalkkimaalilla?

Pohjatyöt

Tällä kertaa päätin jättää lakan hiomatta ja mäntypuiseen pintaan sivelin pohjusteaineen Vintage Primer & Sealeria jonka sain taannoin Sisustus Nostalgiasta.  Pohjustetta käytetään ohennettuna. Huomasin muuten, että tuo aine vähentää keltaisuutta ja pinnasta tulee kuin se olisi hiottu.  Vitriinistä tuli aika kiva pelkästään tuolla aineella jos haluaa saada hiotun näköistä puupintaa ilman hiomista. 

Tältä vitriini näytti kun mieheni toi sen kotiin! Vain hetki ja olin jo pohjatöissä.

Kalkkimaalaus

Sitten maalasin kahteen kertaan koko vitriinin läpi Jeanne d`Arc Living Vintage-paint kalkkimaalilla sävynä oli Soft Cream. Minulla oli käytössä pitkäharjainen pehmeä pensseli ja  pieni patteritela. Oma tekniikkani on se että ensin levitän maalia pitkäharjaisella laadukkaalla pensselillä ja sitten tasoitan maalin telalla. Yritän saada ensimmäisestä kerroksesta ohuen ja tasaisen. Seuraavassa kerroksessa käytän maalia enemmän. Ohennan yleensä maalia muutamalla tipalla vettä ja varon ettei valumia pääse tulemaan. Maali kuivuu melko nopeasti ja työhön pääsee melkein heti sudittua ensimmäisen kerroksen isokokoiseen kalusteeseen. Tässä vaiheessa on hyvä kyllä käydä syömässä, että jälki pysyy hyvänä. 

Ongelmallisinta oli ikkunoiden peitto maalausta varten ja lasin putsaus. Onneksi kuivunut maali lähtee ikkunasta aika helposti. Suosittelen ottamaan suojapaperit irti silloin kun maali ei ole vielä kuivunut kiinni. 

Tätä ihanaa kukkapaperia saa Harjun Paperista. Heiltä voi tilata joko Facebook-viestillä tai puhelimitse jos itse ei pääse käymään ihanassa putiikissa Jyväskylän Yliopistonkadulla.

Decoupage-tausta

Maalin kuivuttua lakkasin decoupage-tyylisesti Harjun Paperista saadun Rifle-paperin lahjapaperin kiinni vitriinin takaosaan. Käytin liimaukseen Kiva-kalustelakkaa jota levitin ohuelti takaseinään ja liimasin paperin kiinni. Jotta pinnasta tulee tasainen silitin pinnan vielä kiinni silitysraudalla leivinpaperin läpi. Lakka kuivuu silloin nopeasti ja pinnasta tulee tasainen. Paperin kuivuttua kunnolla  levitin lakkaa vielä kerroksen paperin pinnalle. Silloin takaseinää voi pyyhkiä kostealla ja ei tarvitse pelätä, että kukkakuvio lähtee pyyhkimisen mukana.

Vahaus

Lakka vai vaha? Olen vahannut meidän keittiön kalusteet Soft Caren vahoilla ne tekevät kalkkimaalin päälle kauniin pinnan. Löysin purkin alennusmyynnistä ja se on moneen kertaan hyväksi havaittu. Parasta vahassa on ettei maali ala kuultamaan ja  pinta pysyy mattana ja se ei muuta pintaan niin keltaiseksi kuin Kiva-kalustelakka. Sain  purkin Soft Caren Leather balsamia klik* , kun kerroin, että haluan ehdottomasti esitellä vahan kalkkimaalareille. Puuvahaa ei saa enää sen nimisenä vaan tuote on nyt Soft Caren Leather Balsam. Samaa tavaraa ja samoja vahoja löytyy myös ohennettuna suihkutettavassa pullossa. Tällä kertaa vahasin vitriinin tuolla Leather Balsamilla ja näytti toimivan samalla tavalla kuin Puuvaha, paitsi, että tätä uutta oli helpompi levittää.

Kokeilin myös Vintagen omia värivahoja ja tuntui, että maali alkaa kuultamaan herkemmin niiden kanssa. Tykkäsin kovasti tuosta Pearl-helmiäisestä ja siitä tuli kaunis pinta ohuelti maalatussa kaapin sisäosassa. Täytyyhän prinsessakaapissa olla vähän blingiä. Primer&Sealeria olisin voinut myös käyttää kalkkimaalipinnan suojaavaan käsittelyyn.

Kalkkimaalatun pinnan voi viimeistellä vahalla. Testasin viimeinkin Vintage- antiikkivahaa. Soft Caren mehiläisvahalle tuoksuvilla vahoilla olen käsitellyt kalusteet. 

Urakkaan meni viikko. Isotöisin homma ei ollut maalaus vaan videointi! Kuvasin teitä varten 4-osaisen videosarjan tästä tuunauksesta kaikkine höpöttelyineen ja vinkkeineen mitä projektissa tuli vastaan. Eikö olekin hauskaa päästä seuraamaan projektia näin sivusta?

Itse hypin nyt tasajalkaa kun vitriinistä tuli niin herkku! Ja niin mahtavaa, että tuo ihana paperi sulostuttaa meidän keittiötä nyt joka päivä!

Kaapista tuli niin ihana!

Videot voi käydä katsomassa suoraan YouTube-kanavani soittolistassa! Klikkaa sinne täältä!
Jää ihmeesä kanavan seuraajaksi!

Kalkkimaalilla maalattu lintukaappi

Toisen romu on toisen aarre!

Pelastin puisen kaapin kaatopaikalta ja se sai koristeekseen posliiniset lintunupit.

Halusin, että puu pilkistää hieman maalin alta. Ajattelin ensin, että kaapista tulee pinkki. 

Maalasin pienen puisen kaapin kalkkimaalilla. Yhtenä päivänä kun molemmat tytöt nukkuivat samaan aikaan päiväunia ( mitä ei tapahdu kovin usein)  ehdin maalaamaan kaapin kahteen kertaan Vintage -kalkkimaalilla. Maali ei tuoksu millekään ja tipat voi pyyhkäistä lattiasta, niin maalaaminen on jo vähän liian helppoa varsinkin kun hiontaakaan ei tarvittu.

Kaapin tarina on hauska sain sen naapurilta hänen muuttaessaan pois viereisestä asunnosta. Törmäsin sattumalta hänen ilmoitukseensa lastenkirjoista ja tulin samalla kertoneeksi, että etsin jotain kivaa maalattavaa. Silloin ei maalattavaa ollut, mutta loppujen lopuksi kaunis pieni kaappi löysi tiensä naapurista meille, kun se oli lähdössä roskiskuormassa kaatopaikalle.

Kaunista puupintaa oli surku lähteä maalaamaan ja kaappi näytti siltä kun sitä olisi pitkään ja hartaasti nakuteltu, mutta ajattelin, että se sopii meille maalattuna paremmin. Tylsää pitää kotona sellaista mistä ei pidä.

Mietin onkohan puussa visaa, kun sen pinta noin aaltoilee, Jos kaipaan puupintaa, niin pieni kaappi on nopeasti hiottu entiselleen.

Koristekuvioiseen pintaan käy hyvin matta maali. Tykkään kalkkimaalista, koska siitä heijastuu valo kauniisti. Se on kuin tehty valokuvauksesta innostuneelle. 

Löysin paikan Sari Pelhon Koppis-kortille. 

Pora koneita pelkäävälle ja posliiniset lintunupit

Kävin Clas Ohlsonilla kevään ajamana ja kuin sattumalta sieltä löytyi juuri oikeanlaiset kaappini sopivat vetimet.  Ei todellakaan uskoisi että nämä pienet posliinilinnut ovat ihan oikeat vetimet! Löysin myös kivoja juttuja terassille. Naapuri kaupassa ihastelin kukkia, mutta en raaskinut niitä ostaa toukokuun pakkasiin.

Vetimille piti porata reiät läpi ja pieni puuseppä minussa porasi myös kolon ruuvin kannalle. Hih, en tiedä mikä mörkö minulla on edelleen akkuporakoneisiin, niin käytän uskollisesti keräämiäni vanhoja vintilöitä. Ehkä vintilällä ei innostu tekemään reikiä tarvetta enempää ja yleensä saan koneilla vain tuhoa aikaan. Tämä kahdella kädellä veivattava malli toimii paremmin kun tarviitaan isompaa ja pidempää reikää. Pieni halusi ehdottomasti auttaa.

Oletko kokeillut vintilää?

Kaappi-kaunokainen sopii nyt tyttöjen huoneeseen kuin valettu. Jäin miettimään, että ompelukoneeni mahtuu täydellisesti tuonne kaappiin sisälle ja laatikkoon mahtuisi lankarullia ja ompelutarvikkeita. Nostin ompelukoneen pöydältä ja kolo oli kuin tehty sille. Huomasin samalla tyhjäksi paljastuneelta pöytäpinnalta, että keittiön pöydällä oli edelleen pääsiäisliina.

Koska en osaa päättää missä kaappi seisoo ( eikä miehenikään), se on edelleen keittiön lattialla pakottaen meitä ratkaisuihin. Nostin taas kuvauksen jälkeen kukkaruukun pois, sillä tytöt ovat innoissaan lintujen kimpussa. 

Meillä oli pieni musta-valkoinen hetki. 

Hmm.. joulutähti ja pääsiäisliina. Sovitaanko, että tuo on sisustustähti?  

Sisälle tulviva valo on nyt kovaa ja yritin pehmentää sitä verhoilla. Pienen linnun MakroTex-haasteena on Toukokuu. Nämä kuvat kevään tuomasta puuhasteluinnosta pienine lintuineen oli pakko linkata kuvahaasteeseen.

Keinutuolin uusi väri kalkkimaalilla, onko pakko maalata kaikki?

Mitä jättäisin maalaamatta?

Maalasin lasten keinutuolin pinkiksi kalkkimaalilla. Katselen päivittäin ympärilleni ja mietin mitä voisi maalata ja onko pakko ylipäätään maalata?

Meillä keinutuolissa katsotaan Muumeja ja Mashaa. Siinä on mukava istua ja temppuilla.

Pääsiäisen kukat ovat jo purkissa ja mietin kovasti milloin se pääsiäinen olikaan. 

Maalasin tytön keinutuolin pinkiksi kalkkimaalilla. Sävy on oikeasti Faded Rose ja sain purkin joululahjaksi mieheltä. Keinutuoli oli ennen punainen, samanlainen kuin minulla oli Pienen ikäisenä. Ostin keinun kirpputorilta synttärilahjaksi ja nyt se on joka päivä kovassa käytössä.

Mietin mitä maalaisin seuraavaksi. Listalla ovat olleet sellaiset esineet jotka ovat meille täysin sopimattomat, jolla ei ole tunnesidettä ja sellaisia, jotka eivät paljon paina jos kävisi "hassusti". Tosin Pieni ei halunnut, että keinua maalataan, paitsi sen jälkeen kun hän sai itse sutia uutta väriä niin sitten asia oli kunnossa. Se tunneside olikin jollakin muulla. Hups!

Kalkkimaalaus on helppoa ja kun maalaa jotain pientä nälkä maalaamiseen vain yltyy. Nopealla huiskaisulla tavara kuin tavara vaihtaa väriä. Tähän ilmiöön liittyy kyllä vahvasti se kysymys mitä kannattaa jättää maalaamatta? Nyt Facebookin maalausryhmässä ei saa tähän enää vastausta, joten sieltä kyllä katosi vertaistuki ja kohta katoaa myös blogilinkit tai siis katosivat, kun nekin kiellettin.

Blogiani voi tulla seuraamaan Facebookkiin klik*.


Itse mietin joka päivä, miltä haluan kotini näyttävän ja mitä voisin maalata. Tykkään kyllä kovasti kun hienoja vanhoja huonekaluja on maalattu, mutta tykkään kyllä niiden alkuperäisestäkin lookista. On kyllä pakko sanoa, että en halua täysin maalipintaista kotia meille, sillä liika maalattu pinta vie kodista sitä elävyyttä. Ja mitäpä sitten, kun kalkkimaalatut jutut tulevat  sitten kohta korvista ulos? Täytyy miettiä.

Keinusta tuli jotenkin sympaattinen hempeän pinkkinä ja se raikastaa ilmettä kummasti.  Meillä koti alkaa muistuttaa kirpputoria. No hetki näin ja huone muuttaa taas näköä. Minulla on KonMarin antama tavoitekuva päässä mitä kohti mennään. Lähellä ollaan.

Sanoin miehelle että jos lähestyn Bruno-heppaa pensselin kanssa, niin estä kaikin voimin. ♡♡ 

Kun kotona on siistiä, niin on kiva kun saa kukkia esille. Näiden perunanarsissien nimi on Bridal Crown.

Pienen linnun MakroTex-valokuvaushaasteena on kukka. Annetaan kaikkien kukkien kukkia. ♡

Muita kalkkimaalattuja juttujani
löytyy täältä! Klikkaa tästä.

Olipa hyvä alennus, niin oli pakko jakaa! Löytyi mulle ja miehelle talvitakit muutamalla kympillä.

Nyt Elloksella alennusta 50% jo alennetuista tuotteista merkitty Poistomyynti-merkillä. Koodilla: Ilmoita kassalla tarjousnumerosi: 355883. Voimassa 16.3. asti. Klikkaa tarjoukseen tästä! Klik*

Verhoiltu mummolamppu muuttui prinsessalampuksi

Vanha kirppislamppu sai uuden raikkaamman ilmeen

Kirpikseltä löydetystä lampusta löytyi varjostimen alta upea yllätys. Muokkasin valaisimen ihan uuteen uskoon ja mummolamppu muuttui prinsessalampuksi.

Uudessa lampussa oli komea messinkinen jalka.

Olen etsinyt söpöä mummon jalkalamppua meille. Nyt viimein sellainen löytyi fb-kirppikseltä. Ihastuin lampun kauniiseen jalkaan ja varjostimen alta löytyi vielä oikea prinsessayllätys. Jalkalamppussa on kolmihaarainen haaraosa joka on tehty niin koristeellisesti valamalla messingistä, että kelpaisivat vaikka juhlasaliin.

Varjostimen kangas oli helppo vaihtaa. Päällä oli nuppi jolla päällinen kiristettiin yläosasta.

Yläosaan en ommellut samanlaista vekitystä kuin edellisessä, vaan tein hillitymmät laskokset.

Aikomukseni oli maalata kalkkimaalilla lampun vanha varjostin ja saada nopeasti muodonmuutos aikaiseksi. Varjostimessa olikin reikiä ja päädyin lopulta ompelemaan uuden varjostimen. Ajattelin ensin että se on varmaan todella vaikeaa, mutta vanhasta ratkotusta päällisestä sai kaavat uuden varjostimen ompeluun. Niin ja mikä parasta ollaan taas ompelukoneen kanssa kavereita. Lepyttelynä toimi imurointi, uusi neula ja polyesterilanka. Toimii!

Ompelin käsin päällisen lopuksi kiinni varjotimeen piilopistoilla. Kokeilen ensin lakanakankaalla ja ompelen joskus myöhemmin lamppuun jotain parempaa päälle. Tosin tuo valkoinen on todella raikas ja kaunis.
Intouduin oikein ottaamaan kuvia uudesta varjostimesta. Se on niin ihana.

Täytyy olla iloinen, sillä päällinen istui kuin hanska,

Ennen lampussa oli kullankeltainen varjostin ja se oli rikki monesta kohtaa. 

Leikkasin vanhan lampunvarjostimen mukaan palat kankaasta ja ompelin sivuista yhteen. 

Uusi lamppu sopii meille ainakin ulkonäöllisesti. Omaa paikkaa lampulla ei ole. Lampun paikalla roikkuu rappusissa vielä vauvan kehto. Ajattelin, että kehto menisi jo uuteen kotiin, mutta Kesäheinä tykkää nukkua siinä vielä päiväunia. Täytyy varmaan tehdä uutta järjestystä eiköhän se paikka vielä löydy. Kaapin eteen sitä ei voi laittaa, sillä avaamalla oven Pieni sai lampun jo kerran nurin. Onneksi oli Led-lamput ettei kangas palanut.

Mietin vielä maalaanko ruskeat puuosat kalkkimaalilla jollakin vaaleammalla värillä vai annanko jo olla?

-Mitä te tekisitte lampulle?

Pitäisi maalata lampun jalan puuosat kalkkimaalilla. En ole kyllä enää ihan varma.  Ompelukonekin jäi odottamaan seuraavaa inspiraatiota. 

Ihanaa viikonloppua! 

Huomasitteko että Adlibriksellä oli langoissa 25% ale. Pitäisikö viimein kokeilla sitä alpakkalankaa?