Vimman Pandaperhe ja raskausmekko?

Ompelin Vimman  kankaasta  jokapaikan mekon lempimekon kaavalla

Ihastuin kovasti Vimman Pandakuvioiseen kankaaseen.  Ompelin siitä lempimekon, mutta onkohan sen malli minulle ihan väärä?

Mummi tuli katsomaan lapsia, niin pääsimme miehen kanssa kahdestaan ulos. Kävimme Laajavuoressa kylpylässä ja Muang Thaissa syömässä. Äkkiä ylös ja ulos sillä oli vain aamupäivän verran aikaa. 

Pandaperhe-kankaassa on vähän sinistä ja punaista, joten laukkuni sopii siihen niin hyvin. Kengät Andrea Conti klik* ja takki Rocke'n blue klik* ja laukku Tommy Hilfiger.

Ompelin taas jotakin itselle. Nyt vuorossa oli Vimman Pandaperhe-trikoo, jota saa nyt edullisesti. Olin kankaasta tekemässä leggareita tytöille, mutta kuvio alkoi kutkuttamaan omaa silmään niin, että siitä tuli uusi lempimekko. Tietenkin asiaa helpotti se että postista tuli metrin sijaa  1,5 metriä kangasta ja näin oli kuulema tullut muillekin. Jes! Kiitos Vimma!

Muistatte varmaan ensimmäisen lempimekkoni klik?  Nyt sitä samaa käyttäen tuli myös vähän pidempi malli.  En tiedä oliko pidennys onnistunut, sillä kahdesta suunnasta tuli tämä mekko päällä kysymys olenko pieniin päin.  Itse taas onnittelin vasta itseäni, että jee tavoiteshortsit mahtuvat jälleen! Kiva, kiitti! Kertoisin varmaan jos olisin.

Huomasin että, pidän ensimmäistä itse tehtyä lempimekkoani jokapaikassa, ja hyvä että maltan sitä pesuun pistää. Onneksi tämä toinenkin on ihan yhtä mukava ja tykkään pandakuviosta tosi paljon. 

Halusin tehdä mekon taas mahdollisimman helposti ja surautin taas pääntien kääntämällä ja ompelemalla kaksoisneulalla klik läheltä reunaa. Venepääntie on helppo tehdä tällä tavalla, jos omaa silmää ei häiritse,  että pääntie on vähän lörpällä. Ja siihen nähden, että nukuin mekko päällä ja pääntien kautta on imetetty, niin ei tosiaan pöllömpi tapa päästä helpolla. Saattaa olla jopa kauniinpi tapa tehdä näin, kuin se vinksvonks ommeltu kaitale tai ihan väärän värinen resori!  Näitäkin on  nähty.

Paras vaate on se minkä tykkää kaivaa päälleen suoraan narulta vai mitä?

Leikkasin mekkoa hieman muotoon Kainaloiden alta ja vyötäröltä.

Hih, teen mitä haluan ja muut tekee mitä uskaltaa. Huolestun vasta sitten, kun joku kysyy: "tuleekö tädille kaksoset?". 😜🐼🐼

Missä purot solisee ja kauniit kukat kuiskailee, Ja kaikki on niin leppoisaa. Missä salot sinertää ja nurmi on kauniin vihreää, Ja elämä on rauhaisaa... 


Kurkkaa Papun aleet! Ny jo -50%. Siitä nakkikankaasta pitää tehdä paita joskus. Klikkaa tästä!

Heiskan taiteilijakoti

Museoitu taiteilijakoti raottaa ovensa perjantaisin

90-luvulla museoidusta Heiskan taiteilijakodista löytyy paljon nähtävää ja ideoita omaankin sisustukseen. Uutta ja vanhaa on yhdistelty kotoisaksi paketiksi ja tyyli voisi olla ihan tätä päivää.

Keskellä valoisaa ja korkeaa huonetta roikkui tyylikäs rottinkikeinu, jossa oli nahkavyökiinnike. Se ja iso valkoinen paperivalaisin toivat modernia ilmettä 90-luvulla entiselleen jätettyyn huoneeseen.

Kävimme Heiskan taiteilijakodissa täällä Jyväskylässä. Satavuotias taiteilijakoti oli asuttanut Heiskan perhettä 90-luvulle saakka, jonka jälkeen  Vappu Heiska testamenttasi kodin irtaimistoineen kaupungille. Kaunis vanha talo nyt kesällä avoinna perjantaisin.  Oli kiva käydä kurkistamassa mieltä kutkuttaneeseen taloon ja Heiskan perheeseen.  Klikkaa museon sivulle! 

Taidetta on kaikkialla! 

Diagonaaliraidallinen muoviliina kävisi meillekin.  Ja varsinkin tuo kaunis Nanny Stillin Harlekiini-kaadin, Tamara Aladinin rengas ja Aalto-vaasi.  

Taloa oli rakentamassa 1912 Jonas Heiska ystävänsä Antti Halosen kanssa, jonka käsialaa on myös keskustan Halosen harmoonitehdas ja veljensä Pekka Halosen taiteilijakoti Halosenniemi.  Kuten taas sain huomata 1900-luvun alun taiteilijapiirit ovat olleet pienet. En muuta talon taiteilijoista tiedä kuin, että Jonas Heiskan töitä oli esillä Pariisin maailman näyttelyssä 1908.  Talossa asui hänen lisäkseen vaimonsa Maikki Heiska ja tyttärensä Vappu Heiska ja jokainen on jättänyt oman jälkensä taloon ja sen sisustukseen.

Jonas ja Vappu Heiskan kauniita töitä on seinillä runsaasti. Ihastelin Jonas heiskan töitä joissa esiintyy pieni vaalea tyttö. Varmaankin Vappu! Ja seiniin nojaavat työt kaipaisivat ihan oman näyttelyn, varsinkin Vapun inspiroivat tussityöt.

 Sieltä täältä pilkistää heidän ystäviltään saatuja teoksia. Silmäni kiinnittyi etenkin Outi Heiskasen kissa ja kiikkutuoli kuvaan. Ihana! Teki mieli käydä läpi huonekaluihin nojaavia taulupinoja ja nähdä ne kaikki. Talo on kuin galleria! 

Vappu Heiskan piirtämät muotokuvat tuijottivat katselijaa suoraan silmiin. Näiden upeiden tyynyjen katselu pisti miettimään, josko syksyllä tekisi pari ryijytyynyä.

Sininen toistuu myös kirjoissa.

Valtavan upea takka! Miksi takka pitää piilottaa, kun se voisi olla näin kaunis?

Vanhaa ja modernia tyyliä

Minua säväytti talon sisustus ja se miten taloon istui eri aikakaudet ja millaisia henkilökohtaisia tavaroita asukkaat olivat säästäneet. Tuntui että olisi tirkistellyt toisen ihmisen elämään. Moni juttu sopii nykypäivän sisustustrendeihin ja suosittu skandinaavinen ja moderni kerros 90-luvulta on kauniisti sulassa sovussa henkilökohtaisten aarteiden ja satavuotiaiden huonekalujen keskellä. Vappu oli ainakin rakastanut kissoja ja Marimekkoa ja mitä enemmän talossa kuljin ja pidin enemmän hänen tyylistään. Kotoista ja kiireetöntä!

Ajatella miten paljon toisen koti voikaan kertoa ihmisestä! Taloa kierrellessä tuntui, että koko perhe olisi tullut tutuksi samalla kertaa. Mietin jo, että voiko sanoa tuntevansa ihmistä jos ei ole käynyt hänen kotonaan.

Jotenkin tuntui, että olisi ollut tuttujen luona kylässä. Teki mieli hakea keittiöstä kupillinen teetä ja istahtaa pöydän ääreen rupattelemaan ja pyörittelemään sormissa kauan sitten maalin tuhrimia pensseleitä ja työstämään uusia ideoita. Tuntui haikealta lähteä pois. Onneksi sinne voi mennä uudelleenkin ja nähdä taas uusia juttuja! 

Nousimme rappuja pitkin yläkertaan, jossa oli lisää nähtävää.

Näitä rautalankahyllyjä olen nähnyt jossain..

Tauluja oli joka puolella. Vasemmalla Vappu Heiskan omakuva.

Upeita! 

Vappu oli tehnyt tästä tilasta ateljeen itselleen ja maalannut seinät ja lattiat valkoisekai. Koti tulvi valoa.

Talossa oli pieni lehteri, jonne pääsi kahdesta eri suunnasta. Verhot vain eteen, niin vieraat saavat vähän yksityisyyttä.

Minulla oli päällä itse suunniteltu ja ommeltu ihana  Sydäntalvi-maksimekko. Kankaan sain Nuppu Print Companyltä klik*. 

Kramsunkatu

Instagram tiliäni seuraava huomasi, että kävimme myös saman kadun varrella uudessa Teeleidissä nauttimassa kesäisestä joutilaisuudesta ihan kahdestaan. Olen hurahtanut Instagramin tarinoihin ja videokuvaa näkyy nyt vielä hetken molemmista paikoista. Ihana paikka Teeleidille!

Perjantai on hyvä päivä pienelle määrälle kulttuuria ja hyvää teetä!  

Go FlaMinGo! Rippikortti pojalle

Pinkkiä ja kukkia nuoren miehen  korttiin

Tropiikki-teemainen rippikortti meni veljenpojalle. Nuorelle miehelle rippilahjan keksiminen voi olla vaikeaa, mutta joskus ne ideat tippuvat suoraan syliin. Tätä korttia koristavat palmut ja peikonlehdet. Arvaa mitä hankittiin lahjaksi?

Keltaiset silkkipaperin palaset löysi Kesäheinä paperilaatikosta ja olihan ne myös lisättävä korttiin. Tytöt ovat kyllä parhaimmat inspiraattorit askartelussa. Yksiväriset paperit olivat pitkään odottaneet sopivaa kohdetta. Onneksi niihin saa väriä vesiväreillä. 

Laitoin käteni askartelulaatikkoon ja toivoin että käsiini osuisi joku piste ii:n päälle. Löytyihän se! 

Veljenpojan rippijuhlat lähestyivät ja mietin millainen olisi kiva kortti nuorelle miehelle. Minulle tuli sellainen tropiikin kuuma kesä mieleen ja halusin sen tuoda mukaan korttiin. "Ku kesät on kuumempii ja viikkorahat on suurempii"-tyyliin.  Tämän kesän juttu on ollut palmunlehvät ja peikonlehdet. Niitä on  näkynyt joka puolella ja olihan ne myös saatava korttiaskarteluun.  Oikeastaan yhdistin korttiin kaikki suosikkijuttuni: vesivärimaalailun, viidakkoteeman, flamingon, mintun vihreän ja Rifle-paperin kukallisen lahjapaperin.  Lahjapaperia sain lisää Harjunpaperista, joten sitä jäi vähän yli vitriinin tuunauksesta. Sattuipa sopivasti!

Flamingo syntyi ihan sattumalta, kun aloin hahmotelman päälle lisätä vesiväriä. Liimasin linnun taakse aaltopahvia ja leikkasin kortin keskipisteeksi.

Kukkia tasapainottamaan ostimme lahjaksi GeeTeen hylsysarjan ja ruuvimeisseleitä. Korttiin kirjoitimme jotenkin niin, että: " tässä avaimet ainakin osaan tulevaisuuden vastoinkäymisistä".    Ajatuksena, että työkalut kestävät eliniän ja ne ovat sitten valmiina korjaushommia varten. Vähän kuin olisi ollut apuna jo etukäteen.

Mietin, että olisi pitänyt varmaan maalata työkaluihin värimerkki, jotta omat työkalut löytää sitten helposti, kun poikien kesken rassataan mopoja tai autoja.

Peikonlehden leikkaus on helppo leikataan vain sydän, käännetään se toisinpäin ja leikataan sen keskiviivaa kohti koloja. Palmunlehvän saa leikkaamalla lehden malliin soiroja jotka sitten terävöitetään. Leikkasin ylimääräisiä lehtiä myös paketin koristeeksi. 

Tämä vesiväriteos meni kortin toiselle puolelle ja sen maalasi taiteilijaksi aikova Pieni. Hän odotti rippijuhlia kovasti ja odotukset palkittiin moninkertaisesti! Vielä tänäänkin hän muisti miten sai pomppia trampoliinilla, ihana koira, jäätelöä ja paljon kavereita. Oli ihanat juhlat minustakin kaikin puolin! Onnea vielä nuorelle miehelle ja koko perheelle! 

Onko teillä rippijuhlia tulossa? Mitä aiot viedä?


Jää ihmeessä seuraamaan blogia! Jos blogi ei ole vielä tuttu, niin täällä blogit.fi:ssä klik on helppo selata menneitä juttuja. Ajatella nyt jo 400 postausta koossa. Varmasti löytyy jotain ihanaa ja helppoa lomalukemista! 🌹💕💜 🍹🍍

Kurkkaa Papun Alet nyt oli kankaitakin puoleen -50% ja ihania vaatteita! Klikkaa Papulle tästä!