Sokerimassakokeiluja isänpäiväkakkuun
Sain kauniit sokerimassasydämet piparimuotilla ja painamalla reunoihin kuviot. Viimeistelin sydämen painamalla elmukelmun läpi kauniin leimasin kuvion. |
Viime yönä päätin harjoittelin sydämien tekoa sokerimassasta. Kävin ostamassa Decolasta lisää sokerimassaa alekorista ja päätin testailla miten saisin luovuuden johdettua johonkin. Onneksi isänpäivä on tulossa, joten pystyn käyttämään tekeleeni isänpäiväkakussa.
Meillä oli kansalaisopiston keramiikkakurssilla lasitusta ja intouduin muovailuun ihan täysin. Savestahan tulee ihan hyvä, kunhan sen "maalaa". Muovailin pupua savesta ja se näytti ihan M.A. Nummiselta pupuasussaan. Minulla on kurssilla uusi vierustoveri ja hänen instagramissaan oli kuvia kauniista sydämistä. Niistä sainkin lisää potkua sokerimassaharjoituksiin kotona.
Päätin tehdä myös piparkakkumuotilla sydämiä. Sokerimassan kanssa on varmaankin parempi käyttää muotteja, jotta tulos on kerralla ja helposti launis. Koriste ei ole kuitenkaan pitkäikäinen aarre. Kakku on koristeineen kauneimmillaan lopulta vain lyhyen ajan, sen silmänräpäyksen ennen huudahdusta: "Käykää pöytään! ".
Sokerimassakirjaimet tuottavat edelleen päänvaivaa. Luulen että minun pitäisi antaa massan kuivahtaa vähän ja kokeilla uudelleen. Voihan se olla että lämmin sauna lämmitti ja kosteutti huoneilmaa sen verran että massa vain pehmeni liikaa. Läimäyttelin viivaimia pöytään ja pyrin jauhottamaan muottiviivaimet tomusokerilla ennen massaamista. No näistä tuli nyt tämmöisiä. Täytyy kokeilla tänään uudelleen toisella massalla. Edelliset kirjaimet onnistuivat paremmin. No pitää muistaa että olen vielä harjoitteluasteella näiden kanssa.
Tein minä muutakin, mutta perhosmies esilukee blogini ja täytyy yrittää pitää yllätys. Muita viikon kuulumisia on yllättävä nipullinen kirjeitä ja posteja. Minulle tuli ihania ja positiivisia yllätyksiä syksyyn. Näyttäisi siltä että suotuisat tuulet puhaltavat. Varmaankin näihin juttuihin palaan vielä. Ei uskalla vielä hehkuttaa, koska karma näyttää silloin kyntensä. Sen verran voin paljastaa että yksi kirjeistä oli vaaleanpunainen, ihania salaisuuksia.
Tein minä muutakin, mutta perhosmies esilukee blogini ja täytyy yrittää pitää yllätys. Muita viikon kuulumisia on yllättävä nipullinen kirjeitä ja posteja. Minulle tuli ihania ja positiivisia yllätyksiä syksyyn. Näyttäisi siltä että suotuisat tuulet puhaltavat. Varmaankin näihin juttuihin palaan vielä. Ei uskalla vielä hehkuttaa, koska karma näyttää silloin kyntensä. Sen verran voin paljastaa että yksi kirjeistä oli vaaleanpunainen, ihania salaisuuksia.
Viikonlopuksi odottelen kuvia Ifolorilta. Tilasin 100 kappaletta eri kokoisia kuvia pienestä. Oli kyllä hirveä valinnan vaikeus. Niistä saa sitten kehystettyä vaarille lahjan. Olisi varmaan pitänyt tilata kuvat kuvakirjana. En tiedä jaksanko tehdä pienen kuvista leikekirjamaista albumia.
Ihan hauskaa sokerimassapuuhastelua. |
Olishan nämä sokerimassasydämet olleet vähän synkkiä sinisenä, no meidän iskälle kelpaa onneksi pinkki. |
Lisää sokerimassa-askarteluja löytyy täältä. |
Voi vitsi mikä näpertelijä olet. Kivan näköisiä koristeita.
VastaaPoistaKiitos, kiitos! Hei, mutta tää huipentuu vielä!
PoistaApua kuinka ihania näpertelyjä! Mä en varmaan ikinä kykenidi samaan kun joulupipareistakin tulee mitä tulee :D Nuo sydämet ovat ihan täydellisiä <3
VastaaPoistaIhanaa! Kiitos! Niin se massan tasaiseksi kauliminen on kovin homma, nuo muut ovat vaan ihan vain jälkien painamista. Apua se joulupiparikoitos on vielä edessä.
Poista