lauantai 12. syyskuuta 2015

Muovailua keramiikkakurssilla

Virkistystä arkeen ja kivaa itsetehtyä käyttökeramiikkaa. 

Ensimmäinen savikipponi odottaa kuivumista. Kun syksy on harmaimmillaan, niin valoa viikkoihin tuo uusi harrastus. Keramiikkakurssi tarjoaa virkistystä ja vaikka sen tuikkukipon.

Syksyssä on jotakin mystiikkaa ja olen viimeaikoina yrittänyt kasvattaa luovaa minääni. Mammailun vastapainoksi on kivaa saada oma harrastus, jota saa harrastaa ilman että pieni kiipeää selässä tai on vaatimassa värikyniä käsistäni. Päätimme ystäväni kanssa lähteä muovailemaan, joo muovailemaan savea.

Ilmoittauduimme kansalaisopiston keramiikkakursille. Ensimmäinen kurssi oli nyt torstaina ja saimme sotkettua pienet kätösemme saveen. Me ollaan niin keramiikkakissoja! Ihanaa! 

Olimme ihan ulapalla koko hommasta. Onneksi opettajamme kertoi mitä saven kanssa tehdään, lähdimme ihan alkutekijöistä liikkeelle. Kamalinta kurssilla on oma kärsimättömyys, se hirveä halu päästä muovailemaan ja tekemään. Saimme savimöntit käsiimme ja ensimmäinen tehtävä oli muovata kuppi nipistely tekniikalla. Ihanaa, vähän kuin koulussa silloin pienenä.

Ihailin salaa viereisessä pöydässä istuneiden konkareiden kauniiksi muodostuvia esineitä, upeita.  Sitten tuijottelin kulmat kurtussa epämuotoista savimöykkyä siinä edessäni, siis tulevaa kuppiani. Täytyy muistaa että konkaritkin ovat aloittaneet joskus alusta epämääräisellä kupposella. Ja kuppikin on ihan hyvä kun sen maalaa.. Ei kun siis polttaa ja lasittaa. Katsotaan nyt.
Tein pyyheliinakylttejä, nämä voisivat olla hauskoja paikkakortteja hääpöydissä. Parin tunnin aikana saa monen monta nimeä tehtyä kerralla. Nämä menevät vielä uuniin ja näihin tulee kaunis lasite vielä päälle. Kivointa on että vieraat saavat kivat nimikyltit kotiin vietäväksi, omiin pyyhekoukkuihin.


Mietin että näistä kansalaisopistojen kursseista voisi olla hyötyä häiden järjestämisessä. Minulla on hirveä määrä asioita mitä pitää kurssilla saada tehtyä. Ihan siis kodin käyttökeramiikkaa. Olen ihan älyttömän innoissani.


Syksy tuo uusia tuulia muutenkin ja aikaa vietetään leikkipuistossa. Pitää osata nauttia tästä kuulaasta ajasta. Viimeksi leikkipuistotreffeille kaverini oli ottanut ison eväskorin mukaan ja söimme brunssin mukavasti leikkipuistossa. Olin todella otettu!

Aivan mahtavat leikkipuistoeväät! O-ou! Miten se dieetti?



2 kommenttia:

  1. Oih! Mäkin kyl haluaisin keramiikka kurssille. Tänä vuonna se on jo myöhäistä. Vielä mä joskus meen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Mä en ymmärtä miten minäkin olen vaan siirtänyt ilmoittaumista joka vuosi. Pitäisi postata tästä kuukausi aikaisemmin, ensi vuonna.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Tiedätkö miten ihanaa on saada viestiä? Siis ihanaa! Odota hetki yritän vastata mahdollisimman pian! Tosin nyt voi mennä useampikin hetki. Kädet vähän täynnä ♡♡♡