Unelmapaikka Steampunk-häihin!
Finlaysonin tehdasalueella on paljon nähtävää ja sieltä löytyy vanha jättimäinen höyrykone Työväenmuseo Werstaassa. |
Kävimme Finlaysonin alueella Työväenmuseo Werstaassa tutustumassa ihan oikeaan Sulzer höyrykoneeseen, joka piti suuria kehräämökoneita käynnissä Siperiassa. Koneet Marie ja Helene ovat valmistettu vuonna 1899 ja tehdashöyrykone oli Pohjoismaiden suurin. Ihan mieletöntä, kauniisti koristellut messinkiosat, laattalattia rasvakupit ja ikkunat saivat unohtamaan että todellakin tämä on konehuone.
Kaksi jättimäistä höyrykonetta jätettiin paikoilleen 50- luvulla jolloin ne toimivat vielä varavirtalähteenä. Olipas komeat muistot höyryn voimasta! Oli hienoa että ne löysimme Tampereen retkellä.
Kaksi jättimäistä höyrykonetta jätettiin paikoilleen 50- luvulla jolloin ne toimivat vielä varavirtalähteenä. Olipas komeat muistot höyryn voimasta! Oli hienoa että ne löysimme Tampereen retkellä.
Konesaliin pääsee metallisia portaita pitkin, joten kävimme salissa vuorotellen tutustumassa yli satavuotta vanhoihin esineisiin ja koneeseen. |
Jättimäinen vauhtipyörä keskellä höyrykonehuonetta on pyörinyt viimeksi 50-luvulla, kauan sitten. Salissa on hieman mystinen tunnelma ja se sopii juhlapaikaksi steampunk-henkisiin häihin. |
Joskus mainitsinkin miten minua kiehtoi steampunk- hääteemana. Idea on että inspiraatiota haetaan viktoriaaniselta ajalta, jolloin kaikki koneet ja laitteet toimivat pääasiassa höyryllä. Tyyli on jollakin lailla vähän science fictionin ja viktoriaanisuuden välimaastossa. Aika goottimaista, mutta näyttää minustakin aika ihanalle.
Niin miten höyrykone, häät ja steampunk liittyvät toisiinsa? Tätä höyrykonemuseota vuokrataan esim. coctailtilaisuuksiin! Miten olisi steampunkhäät höyrykonesalissa?
Höyrykonesaliin saa pystypöydät ja paikka on kuin tehty juhlatilaksi. Werstaassa on myös muita juhliin sopivia tiloja. Siellä voi järjestää ruokailun Galleria Bertelissä ja siirtyä sieltä vaikka drinkeille konehuoneeseen. Minusta aivan ihastuttava idea! Minut saa sitten kutsua steampunk-kekkereille!
Werstaassa oli paljon muutakin nähtävää ja vierailu antoi selkeän kuvan Tampereen tekstiiliteollisuudesta. Löysimme myös vanhoja kuvia Lapinniemen puuvillatehtaasta, jossa olimme yötä. Perhosmies ja kiukutteleva pieni olivat iloisia kun saivat minut viimein ulos museosta ja etsimään ruokapaikkaa. Niitä olikin helpommin löydettävissä Finkaysonin alueelta, kuin keskustasta. Ravintola Ziberiasta saimme edullista lounasta ja hienointa että se on opiskelijoille opiskelijakortilla kouluruoan hintainen.
Finlaysonin alueen koluamiseen menisi useampi päivä. Löysimme Reino-tehtaanmyymälän ja ihastelimme ihania aamutossuja. Onneksi olimme huopatossutehtaan myymälässä sillä pieni jatkoi päiväunia. Ihana perhereissu Tampereelle oli kyllä tekemisen arvoinen, tosin museokierroksia pitää vähän rajoittaa. Luulen että menemme vielä uudemmankin kerran jahtaamaan kaunista aikaa.
Höyrykonesaliin saa pystypöydät ja paikka on kuin tehty juhlatilaksi. Werstaassa on myös muita juhliin sopivia tiloja. Siellä voi järjestää ruokailun Galleria Bertelissä ja siirtyä sieltä vaikka drinkeille konehuoneeseen. Minusta aivan ihastuttava idea! Minut saa sitten kutsua steampunk-kekkereille!
Lisää steampunk-hääinspiraatioita löytyy täältä. Tämä oli meidän steampunkhenkinen hääkuva, kuvaajana: Riku Suonio |
Werstaassa oli paljon muutakin nähtävää ja vierailu antoi selkeän kuvan Tampereen tekstiiliteollisuudesta. Löysimme myös vanhoja kuvia Lapinniemen puuvillatehtaasta, jossa olimme yötä. Perhosmies ja kiukutteleva pieni olivat iloisia kun saivat minut viimein ulos museosta ja etsimään ruokapaikkaa. Niitä olikin helpommin löydettävissä Finkaysonin alueelta, kuin keskustasta. Ravintola Ziberiasta saimme edullista lounasta ja hienointa että se on opiskelijoille opiskelijakortilla kouluruoan hintainen.
Finlaysonin alueen koluamiseen menisi useampi päivä. Löysimme Reino-tehtaanmyymälän ja ihastelimme ihania aamutossuja. Onneksi olimme huopatossutehtaan myymälässä sillä pieni jatkoi päiväunia. Ihana perhereissu Tampereelle oli kyllä tekemisen arvoinen, tosin museokierroksia pitää vähän rajoittaa. Luulen että menemme vielä uudemmankin kerran jahtaamaan kaunista aikaa.
Olisin halunnut itselleni nämä Miina Äkkijyrkän Vilkkuzan Reino-tossut. |
Lisää Tampereen reissusta löytyy täältä. |
Kehitys kehittyy. Sitä sain seurata aika monta askelmaa. Syntymäsaunan takana oli ohrapelto ja kauempana Riihikallio. Ohralyhteet vietiin kalliolle jossa jyvät hakattiin irti kepeillä. Minullekin pantiin käteen luudankynä jolla jyvät otettiin tarkkaan talteen. Tarvittaessa yksin kappalein. Sitten ne kuivattiin sisäänlämpiävässä saunassa ja vietiin hevoskärryillä myllyyn.
VastaaPoistaOlin kai kuuden kun talvella kävin myllyssä ensi kerran yksin hevosella - miehistä oli vähän pulaa. Siellä oli voimakoneena juuri höyrykone. Paljon pienempi kyllä ja muistaakseni merkkiä BMW - valmistaja Björneborg Mekaniska Werksta. Pieni haveri tapahtui paluumatkalla kun piti väistää vastaatulijaa umpiseen ja sitten hevonen palasi tieuralle vääntäen toisen aisan poikki. Olin aivan kauhuissani mutta koivuaisa kesti vetoa aivan hyvin, se oli vain murtunut sälöille.
Myöhenmmin kun rakensimme Karjalan siirtolaisille taloa tuon myllyn yhteydessä oleva raamisaha konieneen tuli hyvinkin tutuksi.
Raivattiin lisää viljelyalaa ja hankittiin Wikström petroolimoottori. Se pyöritti puimakonetta - ryskää - ja myllyä. Ne olivat käytettyinä ostettuja ja usein korjauksien tarpeessa. Sain ne aina kyllä toimimaan ja minua haettiin naapureihinkin muka osaavana koneenkäyttäjänä . Olihan ne äärimmäisen yksinkertaisia ja käyntivarmoja, jos bensaa oli ja tulpassa kipinää niin . . . .
Kiitos historiallisesta katsauksesta, oliko 50- luvulta?
PoistaNäin se kehitys vain menee. Ja nykyinen sukupolvi ihmettelee jo, kun kerron puhelimesta josta pyöräytettiin numerovalinnat.
Kitos kiittämästä! 50-luvulla opettelin koneenrakennnusta Hesassa ja Vantaalla. Kokosin painokoneen, kirjekuorikoneen, valmistelin joitakin tuotantolinjoja ja petrokemian prosessien osia Kilpilahdessa. Ydinvoimalasta jäin sitten yrittäjäksi ja eläkeaktiiviksi . . .
PoistaSama
Kuulostaa muistelublogin aineksilta. Lähihistoria on kyllä mielenkiintoista. Mielenkiintoisia nuo vanhat pölyttyneet koneet joissa hämähäkit kasvattavat seittiään ja jotka makaavat metallipurkufirmojen kasoissa odottamassa metallin hinnan nousua. Päälle päin ei osaa edes arvata mikä on ollut käyttötarkoitus, harmi jos tieto häviää.
PoistaHei! Minulla on sinulle haaste blogissani
VastaaPoistahttp://tzikuliina.blogspot.fi/
Moikka Tziku! Kiitos, kiitos paljon, olen otettu! Kävin kurkkaamassa hauskat käsityöaiheiset kysymyksesi ja palataan niihin seuraavan käsityöpostauksen yhteydessä!
Poista